:KUUNTELE JUTTU: Näillä vinkeillä hoidat mökin jätehuollon helposti

SITA pr-fotos 25.5.2013 Finland / roalty free / not for sale

Mökkeilevän kesälomalaisen on hyvä huomioida, miten hän lajittelee ja kierrättää jätteensä. Mikro voi aiheuttaa tulipaloriskin sekajätteen seassa, muoviroskien poltto taas pilaa hormin ja savupiipun.

Kesämökillä jätteiden lajittelu vaatii enemmän järjestelyjä kuin kaupungissa.

Remeon kierrätysasiantuntija Kirsikka Pynnönen kertoo, miten fiksu mökkeilijä hoitaa roskansa luontoa säästäen.

Älä heitä kertakäyttöastioita grilliin

Jos mökillä ei ole juoksevaa vettä tai tiskikonetta, lomaillessa syntyy helposti kotioloja enemmän jätettä kertakäyttöastioista. Grillatessa myös muovipakkausjätettä voi syntyä paljon.
Grilliin ei kuitenkaan saa heittää muovia eikä kertakäyttöastioita.

”Lämpötilat grillissä, takassa tai saunan kiukaalla ovat niin matalia, että jäte palaa epäpuhtaasti. Palamisesta saattaa lisäksi vapautua pienhiukkasia, jotka ovat terveydelle vaarallisia. Ne myös saattavat vahingoittaa hormia tai savupiippua”, Pynnönen sanoo.

Vie rakennusromu ja vanhat sähkölaitteet jäteasemalle

Kesäisin mökillä remontoidaan: kunnostetaan laituri, rempataan asuinrakennusta tai rakennetaan uusi terassi. Kaikki rakennusjäte tulisi viedä jäteasemalle ja lajitella jo jätteen syntypaikalla jakeittain: esimerkiksi, puu, metalli ja kiviaines erilleen. Pynnönen muistuttaa, että vaaralliset jätteet, kuten maalipurkit tulee myös muistaa erotella muusta jätteestä.

”Helpoin ratkaisu rakennusjätteen kuljetukseen on viedä romu peräkärryllä jäteasemalle. Jos kyseessä on suuri remontti, kannattaa harkita ison jätelavan tilaamista pihaan”, Pynnönen ohjeistaa.

Saariston asukkaat voivat hyödyntää Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen keräyksiä. Yhdistyksen jätehuoltoalus kiertää kesäisin eri alueilla ja kerää maksutta vaarallisia jätteitä ja romua.

Nikkaroi puutarhajätteelle komposti

Kaikki maatuva aines kannattaa ehdottomasti kompostoida mökillä. Kompostimulta on erinomaista lannoitetta kukkapenkkiin tai kasvimaalle. Samalla saa hyödynnettyä hyvät ravinteet omalla mökkipihalla.

Pynnönen vinkkaa, että yksinkertaisen avokompostin voi rakentaa itse.

”Kompostin kehikkoon voi käyttää vanhoja laudanpätkiä ja metalliverkkoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että keittiön biojäte vaatii tiiviin, umpinaisen kompostin. Senkin voi rakentaa halutessaan itse”, Pynnönen sanoo.

Joillain alueilla biojätteen kompostointi voi oikeuttaa siihen, että oman sekajäteastian saa tyhjennyttää harvemmin mökkipihasta. Tällöin myös jätemaksu pienenee.

Uusi mökinomistaja, selvitä mökkikuntasi jätemääräykset
• Ota selvää, järjestääkö kunta jätehuollon, vai saako asukas itse valita jätehuoltoyhtiön. Tutustu kunnan jätemääräyksiin joko verkossa tai ota yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen.
• Kuinka paljon ja minkälaista jätettä mökillä syntyy? Riittääkö alueellinen jätteidenkeräyspiste, vai kannattaako mökin pihalle ostaa oma jäteastia? Myös naapuruston kanssa voi harkita yhteisen jäteastian hankkimista.
• Ota huomioon mökin sijainti: Pääseekö jäteauto mökkitien päähän tyhjentämään jäteastian? Jos mökki on saaressa, selvitä, saako sinne järjestettyä jätenoudon.
• Muista, että mökillä on hyvä lajitella sekajätteen joukosta kaikki jakeet samalla tavalla kuin kotonakin. Paperi, pahvi, kartonki, lasi, metalli ja biojäte erikseen.

This entry was posted on July 4, 2017, in Siivous.

Suojaa sähkölaitteet ja rakennukset ukkosilta

lightning-storm-weather-sky-53459

Nykyaikaiset sähkölaitteet sisältävät ukkosylijännitteille herkkiä komponentteja. Salaman aiheuttamat laitevahingot ovatkin lisääntyneet viime vuosina.

Tämän vuoksi uusissa sähköliittymissä vaaditaan ylijännitesuojia ukkosvahingoille alttiimmilla alueilla. Näitä ovat käytännössä kaikki alueet, joissa sähkönjakelu tapahtuu vielä ilmajohtojen kautta. Todennäköisyys siihen, että salamavirta aiheuttaa vahinkoja, on suurempi ilmajohdoilla kuin maakaapeleilla.

Salama aiheuttaa vuosittain tuhansia sähkölaitevaurioita. Suorat salamaniskut rakennuksiin aiheuttavat myös tulipaloja. Sekä sähkölaitteet että rakennukset voidaan suojata vahingoilta laitteilla, jotka ohjaavat salamavirrat hallitusti maahan ilman, että ne aiheuttavat vahinkoa kulkureitillään.

  • Sähkölaitteiden suojaus toteutetaan sähkökeskukseen asennettavilla ylijännitesuojilla. Rakennukset voidaan suojata rakennuksen yhteyteen rakennettavilla ukkossuojilla, opastaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen asiantuntija Matti Orrberg.

Lainsäädäntö ei sinänsä edellytä ukkossuojausta muualla kuin tietyissä poikkeuskohteissa, kuten suurissa palavien nesteiden varastosäiliöissä. Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot edellyttävät ukkossuojausta yleensä esimerkiksi kirkoissa.

Ukkosmäärät vaihtelevat vuosittain. Suomessa ukkostaa ja salamoi kuitenkin harvemmin kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ukkosten määrä ja salamavirtojen voimakkuus kasvavat lähestyttäessä päiväntasaajaa. Maissa, joissa salamointi on voimakasta, ukkossuojaukseen on ollut pakko kiinnittää enemmän huomiota. Suomessa sekä ukkossuojauksen että sähkölaitteiden ylijännitesuojauksen toteutus on pääasiassa kiinteistön haltijan harkittavissa.

Aurinkopaneelit katolla eivät lisää salamavaurioiden riskiä

Katolle asennettavat aurinkopaneelit yleistyvät koko ajan. Asianmukaisella ylivirta- ja ylijännitesuojauksella saadaan turvattua myös aurinkosähköjärjestelmän osat sähköverkossa sattuvilta vikatilanteilta.

Jos sähkökeskuksessa ei ole ylijännitesuojia, jotka on liitetty rakennuksen päämaadoituskiskoon, ne kannattaa asennuttaa. Näin saadaan suojattua aurinkosähköjärjestelmän vaihtosuuntaaja sähköverkosta päin tulevilta ylijännitteiltä. Sähköalan ammattilaisen valmistajan ohjeiden mukaan asentama aurinkopaneeli ei lisää salamavaurioiden riskiä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa selvittää valmistajalta ja maahantuojalta laitteiston suojausta koskevat kysymykset.

Perinteiset ohjeet siihen miten ukonilmalla toimitaan, ovat edelleen käyttökelpoisia

Sähkölaitteiden pistotulpat kannattaa irrottaa ukonilman lähestyessä, ellei kiinteistössä ole ylijännitesuojausta. Ukonilmalla suositellaan pysyttelemään sisätiloissa eikä ulkona saa oleskella selkeästi ympäröivää maastoa korkeampien kohteiden läheisyydessä. Pihalla olevat rakennusta korkeammat puut suojaavat usein rakennusta suorilta salamaniskuilta.

This entry was posted on June 30, 2017, in Kesä.

Onhan myös kotisi valmis kesään? – Tarkista nämä, ennen kuin suuntaat lomalle

print_BuW1neCVIv

Moni suomalainen aloittaa kesälomansa kesä-heinäkuun vaihteessa. Osa lähtee ulkomaille, toiset suuntaavat mökille. Kun asetat kotisi sähkölaitteet kesäsäätöihin ennen lomamatkaa, säästät sähkölaskussa ja vältät yllättävät tuhot. 

Ennen lomareissua ajatukset ovat helposti jo tulevassa matkassa. Kiireessä kannattaa kuitenkin uhrata ajatus myös tyhjilleen jäävälle kodille.
Muutamalla pikkukikalla lomalainen säästää kesän aikana pitkän pennin tyhjilleen jäävän kodin sähkölaskussa ja välttää kesämyrskyjen ja murtovarkaiden aiheuttamat tuhot.

Muista ainakin nämä, ennen kuin suljet kodin oven:

1. Irrota kodin sähkölaitteet verkosta
Kierrä koti ennen lähtöä huolellisesti läpi ja tarkista, että kaikki jää järkevään kuntoon. Irrota sähkölaitteet, kuten televisio, tietokone, kahvinkeitin ja muut keittiölaitteet pistorasioista. Laitteet tulee irrottaa sähköverkosta kokonaan. Näin koti pysyy suojassa pölypaloilta ja ukkosvaurioilta.

2. Aseta päälle jäävät laitteet kesäasetuksille
Säädä päälle jäävien laitteiden asetukset siten, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän sähköä. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneen voi poissaolon ajaksi asettaa minimiteholle. Useamman pakastimen kodeissa pakasteet voi siirtää yhteen pakastimeen, jolloin toisen voi sulattaa ja sammuttaa ennen loppukesän satokautta.

3. Kytke lämmitys pois
Kesällä kaikki kodin lämmitykset on syytä ottaa pois päältä. Matkalle lähtiessä etenkin kylpyhuoneen lattialämmitys kannattaa muistaa sammuttaa, sillä se vie käyttämättömänä paljon energiaa. Kotona ollessa kylpyhuoneen lattialämmitystä kannattaa kuitenkin pitää päällä ainakin suihkun käytön jälkeen, jotta märkätiloihin ei synny kosteusvaurioita.

4. Seuraa kotiasi etänä 
Kotiaan voi seurata myös mökkilaiturilta erilaisten palvelujen avulla. Nettiin kytkettyjen lämpö- ja kosteusmittareiden avulla saa nopeasti selville, onko esimerkiksi ovia jäänyt auki tai onko talossa vesivahinko. Mittareita ei tarvitse vahtia jatkuvasti, vaan ne voi laittaa hälyttämään, jos jotain tavanomaisesta poikkeavaa tapahtuu. Sähkölaitteita voi myös ohjata etänä. Esimerkiksi valojen sytyttäminen ja sammuttaminen satunnaisesti auttaa pitämään murtovarkaat loitolla.

5. Tarkista kulutuslukemat vielä ennen lähtöä
Sähkön kulutusta mittaavasta palvelusta voi vielä tarkistaa vielä ennen lähtöä, ettei mitään sähkön suursyöppöä ole jäänyt päälle. Kodin sähkönkulutusta voi tutkia tunnin tarkkuudella sähköverkkoyhtiön tai myyntiyhtiöiden verkkosivuilta tai näiden tarjoamien sovellusten avulla.

Vinkit antoi Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos.

This entry was posted on June 27, 2017, in Kesä.

:KUUNTELE JUTTU: Fiksu kevätsiivooja lajittelee jätteet heti – näillä vinkeillä teet suursiivouksen onnistuneesti

SITA pr-fotos 25.5.2013 Finland / roalty free / not for sale

Keväisin monelle iskee siivousvimma. Kun jätettä ja romua kertyy valtavasti, siivous kannattaa järjestää yhdessä naapureiden kanssa. Talkoita helpottamaan paikalle voi tilata jätelavan tai suursäkkejä.

Suomi kierrättää koko ajan enemmän. Kun jäte päätyy uudeksi raaka-aineeksi, ympäristöä kuormitetaan vähemmän. Remeon kierrätysasiantuntija Tiila Korhonen kertoo parhaat vinkit siihen, miten kevään suursiivous tehdään oikeaoppisesti.

1. Lajittele jätteet heti alussa

Aloita kierrättäminen tarkistamalla, minkälaista jätettä siivouksesta syntyy. Sen jälkeen erottele jätteet heti.
”Vaatteet erilleen, puujäte erilleen, metallit ja vaaralliset jätteet erilleen. Vasta sitten kannattaa alkaa miettiä, minne tavarat viedään”, Korhonen opastaa.

2. Kierrätä rikkinäisetkin vaatteet
Pois heitettävät vaatteet Korhonen vinkkaa viemään lähimpään vaatekauppaan, joka ottaa vastaan tekstiilejä. Myös rikkinäiset vaatteet voi viedä tekstiilikeräykseen.
Vanhat huonekalut kannattaa myydä joko nettikirppareilla tai viedä kierrätyskeskukseen.
Autotallista löytyvät kemikaalit, öljyt, liimat ja lakat viedään vaarallisten jätteiden keräykseen. Varastoon kertyneet autonrenkaat voi kuljettaa suoraan Suomen Rengaskierrätyksen lähimpään toimipisteeseen.

3. Järjestä naapureiden kanssa yhteiset siivoustalkoot
Suurempi kevätsiivous on fiksua järjestää yhdessä naapureiden kanssa.
”Yhteisöllisessä taloyhtiössä siivoaminen kannattaa aloittaa vaihtomarkkinoilla. Matot kelpaavat varmasti yhdelle, toinen taas voi innostua huonekaluista”, Korhonen kertoo.
Tavaroiden vaihdon jälkeen kannattaa hankkia jätelava tai erillisiä suursäkkejä, joihin voi lajitella myös puutarhajätteen, jos taloyhtiössä ei ole kompostoria. Joillain paikkakunnilla taloyhtiön biojäteastian viereen voi laittaa maatuvassa pussissa kompostoitavaa tavaraa, kunhan vain sopii noudosta etukäteen paikallisen jätekuljettajan kanssa.

4. Skarppaa muovijätteen kanssa
Korhosen mukaan suomalaisilla on vielä parannettavaa muovijätteiden lajittelussa, vaikka muovin kierrätystä on helpotettu. Monesta taloyhtiöstä löytyykin jo erillinen muovinkeräyspiste.
Muovin kierrätys on hyvä muistaa myös suursiivouksen aikana.
”Kun katsoo omaa sekajäteastiaa, todennäköisesti muovin pois ottamisen jälkeen sinne ei jää juuri mitään”, Korhonen sanoo.
Esimerkiksi kevättalkoot ovat hyvä tilaisuus sopia taloyhtiön tai naapuruston yhteisistä kierrätysasioista, jotta kierrättäminen jatkuu myös suursiivouksen jälkeen.

This entry was posted on May 4, 2017, in Siivous.

Monesta pihasta löytyy laiton halkopino: Väärin säilytetyt klapit ovat tulipaloriski

Väärä säilytystapa. Halot seinää vasten.

Väärä säilytystapa. Halot seinää vasten.

Talon seinää vasten pinottu halkopino on tuttu näky monessa pihassa. Idylliseltäkin näyttävä halkopino saattaa kuitenkin olla laiton. Paloturvallisuussyistä puuta ei saa kuivata eikä säilyttää puuseinää vasten. Pelastuslain määräykset puiden ulkosäilytykselle ovat tiukat. Halkopinon täytyy sijaita vähintään kahdeksan metrin päässä asuinrakennuksesta. Tulipalon sattuessa väärin säilytetyt puut voivat alentaa vakuutusyhtiön maksamia korvauksia.

– Polttopuiden säilyttämisestä on olemassa enemmän sääntöjä, kuin äkkiseltään uskoisi. Klapeja ei saa säilyttää rakennusten seinustoilla, autotallissa tai autokatoksessa, vaikka monet niin tekevätkin. Jos puut syttyvät tai sytytetään palamaan, koko rakennus voi palaa. Vakuutusyhtiön kanssa voi tulla ikäviä yllätyksiä, jos väärin säilytetyt puut ovat edistäneet paloa, kertoo rakentamisen ja sisustamisen tuotteisiin erikoistuneen Pisla Oy:n myyntijohtaja Mika Sandelin.

Rakennusten paloturvallisuudesta annetaan määräyksiä Pelastuslain yhdeksännessä pykälässä. Helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä. Turvalliseksi etäisyydeksi halkojen säilytykselle on määritelty kahdeksan metriä asuinrakennuksesta. Talon sisälle saa tuoda enintään puoli kuutiota polttopuuta, ellei sitä säilytetä paloeristetyssä tilassa.

– Toinen ongelma ulkoseinää vasten pinotuissa puissa on, että ne voivat vaurioittaa seinän rakenteita. Jos puut pääsevät kastumaan, ne voivat aiheuttaa kosteusvaurioita seinäpintaan ja kerätä home- ja sienikasvustoa, Sandelin muistuttaa.

Tiukan pressun alla puu kostuu ja homehtuu
Toinen polttopuiden varastoinnin haaste on puiden kuivaksi saaminen ja kuivana pitäminen. Tuoreessa puussa on noin puolet vettä, joten klapien pitää antaa kuivua ennen polttamista. Kuiva puu syttyy helpommin, palaa puhtaammin ja antaa paremman lämmitystehon.

– Seinänvierusten lisäksi halkopinoja näkee pihoissa pressulla tiiviisti huputettuna. Huppu suojaa puita kyllä sateelta, mutta se voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä ja puiden homehtumista. Parhaiten puut säilyvät ja kuivuvat ilmavassa, sateelta suojatussa tilassa kuten puuvajassa. Ilman tulee kulkea hyvin pilkkeiden ympärillä, siksi puita ei saa säilyttää suoraan maata vasten ilman aluspuita tai jalustaa, Pislan Sandelin toteaa.

Halkojen säilytykseen on olemassa järjestelmiä
Paras paikka polttopuille on kuivassa ja ilmavassa varastossa, jossa puita ei säilytetä suoraan maata vasten. Halkojen pinoamista helpottamaan on nyt olemassa myös ulkokäyttöön sopivia säilytystelineitä.

– Halkovajoissa näkee monenlaisia pinovirityksiä, joista on järjestys kaukana. Halkojen ulkosäilytykseen on nyt saatavana apuvälineitä, jotka helpottavat puiden pinoamista. Kehitimme mustaksi maalatusta teräksestä sekä vakiomittaisen että leveydeltään säädettävän halkotelineen, joilla puut saa pinottua helposti irti seinästä. Niiden jalustat pitävät klapit irti maasta ja laidat pitävät pinot pystyssä, Mika Sandelin kuvailee.

This entry was posted on March 1, 2017, in Asuminen.

Tuulettamismyytti elää sitkeässä – kaksi kolmesta suomalaisesta päästää ulkoilman epäpuhtaudet kotiinsa joka viikko

clouds-through-window-frame

Tuore kyselytutkimus paljastaa, että suomalaiset huolehtivat sisäilman laadusta ahkerasti, mutta keinovalikoimaan kuuluu myös kyseenalaisia menetelmiä. Ongelmia liittyy esimerkiksi tuulettamiseen, joka on yksi suosituimmista kodinhoidon keinoista imuroinnin ja pölyjen pyyhkimisen ohella. Ikkunan avaaminen päästää raikkaan tuulahduksen mukana sisäilmaan myös kutsumattomia vieraita, kuten liikenteen päästöjä ja pienhiukkasia.

Suomalaiset kokevat siivoamisen vaikuttavan sisäilman laatuun kaikkein eniten, selviää ruotsalaisen ilmanpuhdistusteknologiaan erikoistuneen Blueairin kyselytutkimuksesta. Kun vastaajilta kysyttiin kolmea tärkeintä sisäilman laatuun vaikuttavaa tekijää, eniten vastauksia saivat imurointi (64 %), tuulettaminen (63 %) ja pölyjen pyyhkiminen (43 %).

Kyselytutkimus vahvistaa, että suomalaiset ovat ahkeraa siivouskansaa. Jopa 65 prosenttia suomalaisista kertoo tuulettavansa kaikki huoneet viikoittain tai päivittäin. Kaksi suomalaista kolmesta (66 %) tarttuu myös imurinvarteen yhtä usein.

– Kodin tuulettaminen on usein ensimmäinen mieleen tuleva keino ilman raikastamiseen, ja toki tunkkaisen ilman keskellä pieni tuulenvire tuntuukin virkistävältä. Samalla se kuitenkin helpottaa huomattavasti esimerkiksi liikenteen pienhiukkaspäästöjen ja muiden ulkoilman epäpuhtauksien päätymistä sisäilmaan. Etenkin kaupungissa tai lähellä vilkasta autotietä asuvalle ilmanpuhdistin voi olla tärkeä lisä ilmassa leijuvien haitallisten epäpuhtauksien torjuntaan, kertoo Blueairin operatiivinen johtaja Herman Pihlträd .

Pihlträdin mukaan Pohjoismaissa on totuttu ajattelemaan, että hengitysilma on puhdasta eikä aiheuta terveyshaittoja. Huonoa ilmanlaatua onkin vaikea havaita, sillä ilmansaasteet Suomessa ovat pitkälti näkymättömiä. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet (58 %) suomalaisista ei seuraa alueensa ilmanlaatu- ja allergiatiedotteita.

Ilmanpuhdistus jätetään huonekasvin varaan

Valtaosa epäpuhtauksille altistumisesta tapahtuu Suomessa juuri sisätiloissa, joissa keskiverto suomalainen viettää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 85 prosenttia ajastaan . Suomessa sisäilman puhdistaminen näyttää jäävän pitkälti huonekasvien varaan. Blueairin kyselytutkimuksen mukaan huonekasveja pitää kotonaan kaksi kolmasosaa (67 %) suomalaisista. Vain kahdeksalla prosentilla vastaajista on kotonaan ilmanpuhdistin.

– Huonekasvi puhdistaa ilmaa hitaasti ja yhden kasvin vaikutus jää vähäiseksi. Ilmanpuhdistin kerää ilman erilaisia epäpuhtauksia tehokkaasti, joten suodatustehosta riippuen yksi ilmanpuhdistin voi riittää jopa koko asunnon ilman puhdistamiseen. Kyselymme mukaan silti vain 14 prosenttia kertoo harkitsevansa ilmanpuhdistimen hankkimista, Pihlträd sanoo.

Vaikka rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttamat oireet ovat yleisesti tiedossa, oman kodin ilmanlaatua tulee harvoin ajatelleeksi. Harvalla on myöskään tietoa siitä, miten sisäilmanlaadun saa selville. Vastaajista 30 prosenttia kertoi tietävänsä, miten oman kodin ilmanlaadun voi selvittää. Heikoimmin perillä ilmanlaadun selvittämisestä olivat nuoret 18–24-vuotiaat, joista vain 15 prosenttia oli perillä ilmanlaadun selvittämisen keinoista.

Tiedot perustuvat Blueair AB:n tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy. Kysely toteutettiin M3 Research Oy:n internet-paneelissa syyskuussa 2016 ja sen aineistona oli 1 000 vastaajan otos 18–70-vuotiaista suomalaisista. Kyselytutkimuksen lähtöotos oli kansallisesti edustava.

Joulukuusi saa kyytiä loppiaisena – lue ohjeet kuusen hävittämiseen

a-christmas-tree-decoration

Hong Kong -tavaratalojen tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa joulukuusen hankkineista suomalaisista vie sen ulos loppiaisena. 12 prosenttia heittää kuuselle hyvästit heti joulun jälkeen uutena vuotena, mutta 14 prosenttia nauttii siitä aina tammikuun puoliväliin asti. Lue vinkit kuusen hävittämiseen.

Vaikka paketit ovat jo kadonneet kuusen alta, kuusenkynttilät loistavat vielä monessa kodissa. Valtaosa joulukuusen hankkineista suomalaisista – 67 prosenttia – vie sen ulos vasta loppiaisena, kertoo Hong Kong -tavaratalojen marraskuussa toteuttama kyselytutkimus. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 014 18–70-vuotiasta suomalaista.

Vain 14 prosenttia hankkiutuu eroon joulukuusesta vasta tammikuun puolivälissä. Vielä pienempi joukko (12 prosenttia) hävittää kuusensa jo heti joulun jälkeen uutena vuotena.

–         Suurin osa suomalaisista päättää joulun vieton loppiaisena. Joulukoristeiden pakkaaminen pois ja joulukuusen hävittäminen kuuluu monella päivän rutiineihin, kertoo Hong Kongin markkinointijohtaja Elina Standertskjöld-Nordenstam.

Näin hävität aidon kuusen

Kyselytutkimuksen mukaan kolmella neljästä suomalaisesta on joulukuusi. Melkein puolet vastaajista suosii metsäkuusta (45 prosenttia). Siinä missä muovikuusen voi kärrätä varastoon odottamaan seuraavaa joulua, aidosta kuusesta täytyy hankkiutua eroon. Kokosimme muistilistan kuusen riisumiseen ja hävittämiseen.

Minne kuusi kannattaa viedä?

  • Joulukuusen voi viedä kaatopaikalle, käyttää polttopuuna tai hakettaa puutarhakäyttöön.
  • Jos kuusi päätyy kaatopaikalle, älä kuitenkaan laita sitä jäteastiaan.
  • Selvitä taloyhtiösi käytännöt: monissa taloyhtiöissä kuusen voi tiettynä aikana jättää roskakatoksen tai roskisten viereen, josta se kerätään pois.
  • Omakotiasukkaat voivat viedä joulukuusen itse jäteasemalle. Monissa kunnissa sen voi tehdä maksutta.

Miten kuusi kannattaa hävittää?

  • Suojaa lattia ennen kuin riisut kuusen koristeista, jotta koristeiden mukana irtoavat neulaset on helpompi siivota.
  • Saksi sen jälkeen oksat jätesäkkiin.
  • Kuljeta runko esimerkiksi vanhan lakanan avulla ulos.
  • Jos viet kuusen jäteasemalle, ota oksat tai koko kuusi pois jätesäkistä, jotta ne eivät mene sekajätteen sekaan.

Taustatietoa tutkimuksesta:

Kyselytutkimus toteutettiin marraskuussa 2016 Tutkimusyhtiö CINT Oy:n paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset ja vastaajia oli 1 014. Tutkimuksen lähtöotos oli kansallisesti edustava.

Mikä on sinun joulukuusivalintasi?

  • Metsäkuusi 45 %
  • Pihtakuusi 2 %
  • Hopeakuusi (pieni koristekuusi) 5 %
  • Muovikuusi 25 %
  • Kuusi ei kuulu jouluuni 23 %

Milloin viet joulukuusen pois sisältä? (Ne suomalaiset, jotka hankkivat joulukuusen, n=762)

  • Heti aaton jälkeen 4 %
  • Uutena vuotena 12 %
  • Loppiaisena 67 %
  • Tammikuun puolivälissä 14 %
  • Helmikuussa 3 %
This entry was posted on January 3, 2017, in Joulu.

Ei ruoantähteitä viemäriin

christmas-dinner-plate

Jouluna vietetään aikaa perheen kesken ja herkutellaan joulupöydän ääressä. Ruokajätteen määrää voi vähentää ottamalla lautaselle ruokaa vain sen verran, kun sitä syö. ”Ruoantähteitä ei saa huuhdella keittiön viemäriin tai vessanpönttöön, jotka tukkeutuvat helposti”, muistuttaa tutkija Tarja Marjomaa Työtehoseurasta. Kinkun paistorasva tukkii viemärit takuuvarmasti, joten hyytyneen rasvan voi pakata esimerkiksi teipillä suljettuun maitotölkkiin ja laittaa seka- tai energiajäteastiaan tai biojätteisiin, jos niitä omalla asuinalueella kerätään. Aterioinnista jääneet ruoantähteet kuuluvat biojäteastiaan tai sekajätteeseen. Kinkun potkaluu kompostoituu hitaasti, joten se lajitellaan myös sekajätteeseen.

Keittiön viemäri pysyy puhtaana ja vetää hyvin, kun lavuaariin ei huuhdella mitään kotitaloudessa syntyvää jätettä. Esimerkiksi hammastikuista ja tilkasta ruokaöljyä voi viemärissä kasvaa haiseva likatulppa, kun öljyiseen pintaan tarttuu lisää jätettä. Ruokajäte myös kuormittaa putkistoa ja jäteveden puhdistuslaitosta sekä ruokkii viemärirottia. Ruoantähteet voi pyyhkäistä lautasliinan tai aterimilla biojäteastiaan. Astianpesualtaassa kannattaa käyttää tulppaa ja kerätä ruokajäämät talouspaperiin ennen likaveden viemäriin laskemista. Likavesi on useimmiten haaleaa eikä irrota viemärin poistoputkeen kerääntynyttä rasva- ja muuta likaa. Mikäli astiat pestään astianpesukoneessa, jätteet jäävät koneen jätesiivilään ja lämmin pesuainevesi puhdistaa putkistoja koneen poistovesiliitännän kohdalta eteenpäin.  

Lähellä viemäriaukkoa olevat pienet tukokset poistoputkessa voi avata ekologisesti ruokasoodan ja etikan seoksella. Viemäriin kaadetaan desilitra ruokasoodaa ja päälle pari desilitraa etikkaa. Kuplivan seoksen annetaan vaikuttaa puolisen tuntia, jonka jälkeen viemäriin kaadetaan ensin kiehuvaa ja sitten kylmää vettä. Käsittelyllä tuhotaan hajuja aiheuttavat bakteerit. Vaikutus on paikallinen, sillä vaahto ei etene putkistossa kovin pitkälle. Viemärin avaamiseen voi käyttää myös viemärivaijeria tai imukuppia eli ns. tulisuudelmaa ja tarvittaessa erikoisaineita.

Viemärin hajulukon ja putkiston puhdistus on tarpeen, jos haju tulee hajulukosta. Asunto-osakeyhtiössä asuvan on syytä varmistaa isännöitsijältä, saako hajulukon avata itse vai tekeekö sen huoltoyhtiö. Puhdistukseen tarvitaan ämpäri, pulloharja ja suojakäsineet. Hajulukon alle laitetaan ämpäri, kierretään hajulukon osat auki ja puhdistetaan ne. Samassa yhteydessä tarkistetaan tiivisteiden kunto ja puhdistetaan hajulukkoon tuleva lavuaarin poistoputki ja muut irrotettavat putket pulloharjalla rassaten.  Mikäli tukos on hajulukon jälkeen, voi viemäriin lorauttaa putkiston puhdistamiseen tarkoitettua ainetta. Hankalat tukokset kannattaa jättää ammattilaisen hoidettavaksi.

Lisää pienkiinteistöjen huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä ohjeita löytyy TTS Työtehoseuran sähköisestä huolto-oppaasta osoitteesta www.tts.fi/huoltokirja. Opas on tarkoitettu kiinteistönhoitajille ja kotityöpalveluyrittäjille, mutta sitä voivat hyödyntää myös omatoimisesti kiinteistöä hoitavat asukkaat ja alan opiskelijat.

Huolto-opas liittyi osana Työtehoseuran hankkeeseen Kiinteistönhoito- ja kotityöpalveluyrittäjästä kiinteistöalan moniosaajaksi, joka toteutettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen (ELY) tuella vuosina 2014-2015. Opas sisältää hyödyllisiä linkkejä eri tahojen ylläpitämiin sivustoihin, jotka liittyvät pientalon huoltokirjaan, kiinteistön talotekniikkaan ja asumiseen sekä ulkoalueiden hoitoon. Sisällöntuotossa on käytetty myös Työtehoseuran omaa materiaalia.

Hankkeen tuloksista on julkaistu TTS:n julkaisu 422: Kiinteistönhoito‐ ja kotityöpalveluyrittäjä moniosaajaksi

http://www.tts.fi/huoltokirja 

This entry was posted on December 22, 2016, in Hygienia, Joulu.

Tiesitkö tämän jouluvaloista? Seitsemän harhaluuloa jouluvaloihin liittyen

2016-12-05-12_30_38-tiesitko-taman-jouluvaloista_-seitseman-harhaluuloa-jouluvaloihin-if-vahink

Vuoden pimein hetki lähestyy, joten nyt on lupa nauttia jouluvaloista! If kokosi yleisiä jouluvaloja koskevia harhaluuloja ja oikaisi ne.

1. Jouluvalot pitää sammuttaa yöksi
Ei välttämättä pidä paikkaansa. Kunnossa olevia jouluvaloja voi pitää päällä yleensä vaikka vuorokauden ympäri. Erityisesti led-valot ovat turvallisia, koska niiden lamput eivät kuumene. Tarkista kuitenkin, että jouluvalot on kiinnitetty hyvin eivätkä esimerkiksi lemmikit pääse valoihin käsiksi. Katso myös, että ilma pääsee kiertämään muuntajan ympärillä, jolloin se ei pääse lämpenemään liikaa.

2. Jouluvalot kuluttavat paljon sähköä
Kahdeksan lampun led-valosarjan pitäminen päällä vuorokauden ympäri maksaa noin kuusi senttiä kuukaudessa. Jos valosarjassa on 80 lediä ja valot palavat vuorokauden ympäri, sähkö maksaa noin 70 senttiä kuukaudessa*.

3. Ei haittaa, vaikka käytän vähän temppuilevaa valosarjaa
Jos valot ovat rikki, ota pistoke pois seinästä ja hankkiudu valoista eroon. Ei riitä, että sammutat valot kytkimestä. Ääritapauksessa kotivakuutuksen korvausta voidaan vähentää, jos tulipalo johtuu viallisesta valosarjasta, jota omistaja on käyttänyt valojen temppuilusta huolimatta.

4. Voin korjata rikkoutuneet jouluvalot itse
Rikkoutuneita jouluvaloja ei kannata korjata itse. Anna ammattilaisen korjata rikkoutuneet valot tai vie valot SER-keräyspisteeseen. Erityisesti led-valot ovat herkkiä rikkoutumaan, joten käsittele niitä varovasti.

5. Voin käyttää sisäkäyttöön tarkoitettuja valoja myös ulkona
Sisäkäyttöön tarkoitettuja valoja ei voi käyttää ulkona, koska niitä ei ole eristetty esimerkiksi kosteudelta ja kylmyydeltä. Ulkokäyttöön tarkoitetut valot sopivat useimmiten myös sisäkäyttöön. Lue ohjeet valojen käyttöön pakkauksesta tai valojen arvokilvestä ja laita pimeän ajan loputtua valot taas alkuperäiseen pakkaukseensa. Näin tiedät ensi vuonnakin, missä valoja saa käyttää.

6. Vakuutus ei korvaa, jos kissa aiheuttaa tuhoa leikkiessään jouluvaloilla
Kotivakuutus korvaa esimerkiksi oikosulun tai tulipalon aiheuttamia vahinkoja, jos lemmikki leikkii johdolla ja rikkoo valot. Sen sijaan itse valoja vakuutus ei korvaa.

7. Suomessa myydään vain turvallisiksi testattuja jouluvaloja
Jouluvaloja ei testata etukäteen, vaan Tukes valvoo jouluvalojen turvallisuutta pistokokein. Vaarallisiksi todetut valot löytyvät Tukesin rekisteristä. Tarkista aina valoja ostaessasi, että niistä löytyy CE-merkintä.

* lähde: Motiva


Lisätietoja:

Lisää vinkkejä jouluvalojen käyttöön 

Kysely paljastaa eroja Pohjoismaiden vessatavoissa: Joka viides suomalainen olisi mieluiten pyyhkimättä itse

papier-toilette

Yhä useampi suomalainen nappaa älypuhelimen mukaansa vessaan lähtiessään. Ruotsissa tämä tapa on tuplasti yleisempi. Tämän seurauksena jopa 15 prosenttia kyselyn suomalaisvastaajista on päätynyt kalastamaan puhelintaan vessanpöntöstä. Suomalaiset pudottelevat tavaroita pönttöön useammin kuin pohjoismaiset naapurinsa. Eniten vessassa viettävät päivittäin aikaa suomalaiset ja ruotsalaiset, vauhdikkaimmin käynneistä selviävät tanskalaiset. Suomalaisilla on muista poikkeava makumieltymys kylpyhuoneisiin liittyen: wc-tilat ja pesutilat halutaan pitää mieluiten erillään toisistaan. Tulokset käyvät ilmi kylpyhuoneen saniteettituotteita valmistavan Geberitin teettämästä laajasta pohjoismaisesta kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa.

Kasvonaamioita ja kännyköitä
Kylpyhuoneessa tehdään paljon muutakin kuin peseydytään ja käydään vessassa. Joka viides suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen vastaaja kertoo tekevänsä kylpyhuoneessa hyvinvointiin ja kauneudenhoitoon liittyviä askareita, kuten kasvonaamioita ja kynsien hoitoa.

Vessakäyntien aikana suomalaisten yleisintä ajanvietettä ovat edelleen lehdet ja kirjat (23 %) ja älypuhelimen käyttö (21 %). Tabletin vessaan ottaa mukaan vain 5 prosenttia suomalaisvastaajista. Kännykän käyttö vessassa on Suomessa yllättäen Pohjoismaiden alhaisinta. Ruotsalaisista lähes tuplasti useampi ottaa puhelimen mukaan vessaan (38 %). Pöntöltä hoidetaan sähköposti- ja tekstiviestiliikennettä, harva myöntää soittavansa silloin puheluita. Älypuhelimen käyttö vessassa on Suomessa kasvanut parin viime vuoden aikana: Geberitin vuonna 2014 teettämässä vastaavassa kyselyssä vain reilu kymmenes suomalaisvastaajista kertoi vievänsä älypuhelimen vessaan.

Koska kylpyhuoneessa puuhataan monenlaisia asioita, vessanpönttöön tipahtaa välillä erikoisiakin asioita. Yleisimmät pönttöön tippuvat esineet ovat hammasharja (22 %), kauneudenhoitoon liittyvä tuote, kuten voidepakkaus tai kynsilakka (19 %), ja älypuhelin (15 %). Myös avaimia ja lompakoita joudutaan ajoittain kalastamaan pöntöistä. Suomalaisilla tavaroiden tiputtelu pönttöön on yleisempää kuin pohjoismaisilla naapureilla.

Onko pakko pyyhkiä itse?
Tanskalaiset hoitavat vessakäyntinsä kaikista vauhdikkaimmin. Puolet tanskalaisista vastaajista ilmoitti viettävänsä aikaa pöntöllä 0–10 minuuttia päivässä. Suomalaisista vastaajista 42 prosenttia istuu vessassa 11–20 minuuttia päivässä, mutta lähes joka viides viihtyy pöntöllä 21–30 minuuttia päivässä. Ruotsalaisten tahti on melkein sama kuin suomalaisten, norjalaiset taas ovat lähes yhtä vikkeliä kuin tanskalaiset.

Monilla norjalaisilla on tapana viipyillä kylpyhuoneessa tarpeellista pidempään saadakseen omaa aikaa. Kahdeksan prosenttia norjalaisvastaajista kertoi tekevänsä niin joka päivä, 48 prosenttia aina välillä. Suomalaiset kokevat pienintä tarvetta ottaa omaa aikaa kylpyhuoneeseen sulkeutumalla: 70 prosenttia vastaajista toteaa, ettei ikinä tee niin, ja vain 24 prosenttia myöntää välillä tekevänsä niin.

Suomalaisten suhtautuminen takapuolen pyyhkimiseen on Pohjoismaiden kielteisintä. Jos se olisi mahdollista, joka viides valitsisi mieluummin vaihtoehdon, jossa takapuolta ei tarvitsisi itse pyyhkiä. Tämä on mahdollista esimerkiksi pesevän ja kuivaavan wc:n avulla. Pyyhkimistä preferoi 57 prosenttia suomalaisvastaajista. Loput eivät halua vastata kysymykseen. Vertailuna, vain joka kymmenes tanskalainen haluaisi välttää pyyhkimisen, ja 74 prosenttia kertoo haluavansa hoitaa pyyhkimisen itse.

Suihku ja vessa erillään, kiitos!
Suomalaisten kylpyhuonemaussa on yksi selvästi erottuva tekijä muihin Pohjoismaihin verrattuna: 75 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo, että he haluavat kotiinsa mieluiten erillisen vessan ja peseytymiseen tarkoitetun kylpyhuoneen. Vastaavasti yli puolet tanskalaisista ei halua erottaa näitä toimintoja eri huoneisiin (52 %). Norjalaisten maku on lähempänä suomalaisia ja ruotsalaisten lähempänä tanskalaisia tässä asiassa.

Suurimmalla osalla suomalaisista on kuitenkin käytössään vain yksi kylpyhuone tai vessa (60 %). Joka kolmannella vastaajalla on kotonaan kaksi kylpyhuonetta tai vessaa ja lopuilla useampi. Noin puolet kertoo olevansa tyytyväisiä nykyisen kylpyhuoneensa kokoon, toinen puoli haaveilee isommasta kylppäristä. Vain 2 prosenttia suomalaisvastaajista toivoisi pienempää kylpyhuonetta.

Kylpyhuone halutaan säilyttää omana erillisenä tilana, jonka oven saa lukkoon. Uudenlaisissa arkkitehtuurikokeiluissa on tehty ratkaisuja, joissa kylpyhuone on integroitu osaksi makuuhuonetta ilman suljettavaa ovea. Suomalaisvastaajista 7 prosenttia toteaa, että voisi nauttia tällaisesta ratkaisusta. Olohuoneeseen integroidun kylpyhuoneen hyväksyisi vain 3 prosenttia vastaajista. Avomielisimmin ovettomiin kylpyhuoneisiin suhtautuvat norjalaiset.

Yleensä ovi halutaan lukita vessassa käymisen ajaksi. Joka viides suomalaisvastaaja kertoo lukitsevansa oven aina paikasta riippumatta eli myös kotonaan. 76 prosenttia lukitsee oven muualla kuin kotona ollessaan. Loput 4 prosenttia ilmoittaa, ettei lukitse ovea koskaan.

*Geberitin tilaamaan laajaan kylpyhuonekyselyyn vastasi alkuvuodesta 2016 yhteensä 1008 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Lisäksi Ruotsissa vastaajia oli 1011, Norjassa 1008 ja Tanskassa 1006. Tutkimuksen toteutti kaikissa neljässä maassa YouGov.

This entry was posted on November 24, 2016, in Hygienia.