Marttojen joulusivut ja chatti auttavat jouluvalmisteluissa

marttaenkelit

Joulun puuhat voi jo rauhallisesti aloittaa – Marttojen avulla tietysti.

Uudistetut joulusivut

Uudistetut marttojen joulusivut antavat parhaan avun jouluvalmisteluihin. Osoitteesta martat.fi/joulu löytyvät reseptit herkullisiin jouluruokiin, vinkit nopeaan joulusiivoukseen sekä ohjeet parhaiden itse tehtyjen ja herkullisten lahjojen valmistukseen. Voit haastaa perinteiset joulukukat ja koristella sivujen ohjeella viherkasvista oman joulukasvin. Marttojen reseptillä valmistuu takuuvarmasti myös joulun mehukkain kinkku. Lisäksi marttojen joulukalenteri antaa joulukuussa vinkkejä martat.fi:ssä ja Facebookin Martat vinkkaa -sivulla joka päivä.

Chattaa martan kanssa joulusta

Suuren suosion viime jouluna saavuttanut Kysy Martalta -chat -palvelu tarjoaa apua jouluvalmisteluihin myös tänä vuonna. Chatin kautta päivystävältä martalta voi kysyä neuvoa esimerkiksi joulun ruokiin ja kodinhoitoon liittyvistä asioista.

Täysin maksuton chat-palvelu martat.fi:ssä on auki joulun teemaviikoilla 11.–22.12. aina maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12–15 sekä keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15–18. Lisäksi martat neuvovat perinteiseen tapaan myös puhelimitse ma–ke klo 12–15 numerosta 0600 14882.

  • www.martat.fi/joulu
  • Martat vinkkaa Facebookissa: fb.com/martatvinkkaa
This entry was posted on November 20, 2017, in Joulu.

Tavarapaljous kiristää muutossa hermoja

mlt3msnvtyvwlvgljxyw

Alkusyksy näkyy piikkinä muuttotilastoissa ja siten myös usean suomalaisen stressikäyrässä: muuttaminen stressaa selvästi kahta kolmesta. Eniten stressiä aiheuttaa Ifin kyselytutkimuksen* mukaan tavarapaljous ja sen läpikäynti. Nuoria aikuisia kuormittavat erityisesti muuttamiseen liittyvät paperityöt.

Alkusyksy on yksi vuoden vilkkaimmista muuttoajoista. Muuttamiseen liittyy yleensä uuden odotusta ja innostusta, mutta itse muuttoprosessi stressaa useimpia: Ifin kyselytutkimuksessa 65 prosenttia viiden vuoden sisällä muuttaneista suomalaisista kertoi edellisen muuton olleen melko tai erittäin stressaava. Naiset kokevat muuttamisen miehiä useammin stressaavaksi. Vain 8 prosenttia ei pidä muuttamista ollenkaan stressaavana.

Tavarapaljous ja sen läpikäynti on ylivoimaisesti suurin hermojen kiristäjä, joka stressaa joka toista muuttajaa. Vanhan ja uuden asunnon siivoaminen, pakkaaminen sekä ajan puute ovat seuraavaksi suurimmat stressin aiheuttajat.

Nuoret aikuiset, erityisesti opiskelijat, kokevat muita useammin stressaaviksi muuttoon liittyvät paperityöt, kuten osoitteenmuutokset, ilmoitukset isännöitsijälle sekä vakuutus- ja sähkösopimusten siirtämisen.

– Ahdistusta aiheuttaa varmasti epätietoisuus ja pelko siitä, muistaako kaiken. Muuttaja voi välttää hermojen kiristelyä pitämällä listaa asioista, jotka pitää hoitaa ennen muuttoa tai heti muuton jälkeen, vinkkaa vakuutuspäällikkö Sanna Ketola Ifistä.

– Kotivakuutus kannattaa päivittää uuteen kotiin ajoissa vaikka jo ennen muuttokiireitä. Moni ei tiedä, että kun muuttaa kerrostaloasunnosta toiseen, kotivakuutus on ilman eri sopimusta voimassa molemmissa kodeissa kolmen kuukauden ajan. Uuden ja vanhan kodin päällekkäisiä vakuutuksia ei siis tarvita senkään vuoksi, että tavarat olisivat turvattuna mahdollisilta muutossa sattuvilta vahingoilta. Kun muuttaa omakotitaloon, on hyvä muistaa, että rakennus tarvitsee aina oman vakuutuksen siitä hetkestä lähtien, kun omistusoikeus siirtyy.

Suomalaiset haaveilevat lisäneliöistä

Lähes joka kolmas viiden vuoden sisällä muuttaneista suomalaisista kaipaisi nykyiseen kotiinsa enemmän tilaa. Lisäneliöistä haaveillaan erityisesti pääkaupunkiseudulla. Nuorista 18–34-vuotiaista isomman asunnon haluaisi lähes joka toinen.

Toiseksi yleisin muutostoive kodeissa on ilmanvaihdon tai lämmityksen parantaminen, josta haaveilee keskimäärin joka neljäs kaikenikäisistä suomalaisista eri puolilla maata. Lähes yhtä usea haluaisi parantaa myös äänieristystä. Viidennes kaikista ja joka kolmas omakoti- ja erillistalossa asuvista toivoisi kotinsa olevan parempikuntoinen. Joka kymmenes ei muuttaisi nykyisessä kodissaan mitään.

Muutossa suomalaisia eniten stressaavat asiat:

  1. Tavarapaljous, tavaroiden läpikäynti
  2. Vanhan ja uuden asunnon siivoaminen
  3. Pakkaaminen
  4. Ajan puute
  5. Itse muuttopäivän hoituminen
  6. Muuttoon liittyvät erilaiset ”paperityöt”
  7. Muuttamisen kalleus.

*Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 733 viiden vuoden sisällä muuttanutta täysi-ikäistä suomalaista toukokuussa 2017. Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaisia edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

Lisätietoja:
Muuttajan muistilista

This entry was posted on September 22, 2017, in Siivous.

Eurooppalaiset arvostavat tekstiilien hoito-ohjemerkintöjä

he2zob8xbwq6qexqikhm

Eurooppalaisista 70 % noudattaa tekstiilien hoito-ohjeita ja 80 % myöntää, että ostaisi todella harvoin tai ei lainkaan vaatteita, joista hoito-ohjeet puuttuvat. Ympäristövaikutuksia kuten veden- ja energiansäästöä puntaroi 84 % eurooppalaisista.

Ginetex, kansainvälinen tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen emojärjestö, tutkitutti vuoden 2016 lopulla eurooppalaisten kuluttajien suhtautumista tekstiilien tuote- ja hoito-ohjesymboleihin. Tutkimuksen toteutti markkinatutkimusyritys Ipsos joulukuun 2016 aikana yhteensä 6000 henkilön otannalla Saksassa, Englannissa, Ranskassa, Italiassa, Tšekissä ja Ruotsissa. Ginetexin jäsenistö muodostuu 21 kansallisesta organisaatiosta, jotka edustavat kaikkia tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen sidosryhmiä ja Suomea ryhmässä edustaa Kiwa Inspectan sertifiointitoiminnasta vastaava yhtiö Inspecta Sertifiointi Oy.

Ipsosin tutkimuksen mukaan 70 % eurooppalaisista noudattaa tekstiilien hoito-ohjeita. Koko Euroopan tasoisesti jopa 57 % kertoo noudattavansa ohjeita “usein” ja 13 % ”aina”. Nämä luvut kuvaavat hoito-ohjeiden tärkeyttä eurooppalaisille kuluttajille.

  • 38 % kertoo ensisijaisesti noudattavansa hoito-ohjeita välttyäkseen pesussa syntyviltä ongelmilta, kuten vaatteiden kutistumiselta.
  • 31 % noudattaa ohjeita huolehtiakseen vaatteistaan ja toissijaisesti niiden käyttöiän pidentämiseksi.
  • Yleisesti ottaen nauhaetiketit, joita käytetään hoito-ohjeiden ilmoittamiseen, ovat häiritseviä ja 62 % kertookin leikkaavansa ne pois. Nauhaetiketit häiritseviksi kokevista 74 % mukaan etiketit kutittavat ja ärsyttävät ihoa ja 55 % mielestä ne ovat usein liian pitkiä. Mielipiteissä on maiden välisiä eroja.

Hoito-ohjeita pidetään kuitenkin aitona ostokriteerinä, sillä 80 % eurooppalaisista toteaa, ettei koskaan, tai erittäin poikkeuksellisesti, ostaisi vaatekappaletta, josta hoito-ohjeet puuttuvat.

Internet ja älypuhelimet: tekstiilien hoito-ohjeiden virtuaaliset kumppanit

Yli puolet vastaajista, 53 %, ilmoitti etsivänsä selityksen Internetistä yksittäisille pesumenetelmille tai törmätessään symboliin, jota eivät ymmärrä. Tämä voidaan tulkita positiiviseksi tulokseksi ja kiinnostukseksi symboleja kohtaan. Selvitykseen 39 % käyttää tietokonetta ja 21 % älypuhelinta.

Eurooppalaiset tuntevat parhaiten silitys- ja pesusymbolit

Tutkimuksen mukaan eurooppalaiset ymmärtävät parhaiten silitystä ja pesua koskevat symbolit: silityssymbolin tuntee 97 % ja pesua koskevan 91 %.

Kolmen muun symbolin sanoma on edelleen vähemmän tunnettu:

  • kemiallisen pesun symbolin sanoma on vähiten tuttu, ainoastaan 21 % eurooppalaisista tuntee sen,
  • valkaisusymbolin viestiä ei ymmärrä 39 % ja
  • kuivatussymboli on 45 %:lle tuntematon
Hoito-ohjemerkinnät oikein tulkitsevien eurooppalaisten prosenttiosuuksien jakauma:

  • Silitys: 97 %
  • Pesu: 91 %
  • Valkaisu: 33 %
  • Kuivatus: 32 %
  • Kemiallinen pesu: 21 %

Sama pätee lisämerkintöihin, kuten symbolien alla oleviin viivoihin – vain yksi neljästä eurooppalaisesta pistää niitä edes merkille.

Toisaalta silitys- ja rumpukuivaussymbolien sisällä olevat pisteet huomataan: yksi kahdesta eurooppalaisesta (54 %) huomaa ne.

Ympäristöstä huolehtiminen merkittävä asia eurooppalaisille

Veden- ja energiansäästöt mietityttävät tutkimustulosten mukaan 84 % eurooppalaisista. Näistä 90 % huolehtii tekstiileistään erityisesti ympäristöasiat huomioiden.

Eurooppalaiset kuluttajat näyttävät kaiken kaikkiaan jo soveltavan ympäristöystävällisiä toimia tekstiilejä huoltaessaan:

  • 62 % valitsee “luonnollisen kuivauksen aina kun mahdollista”,
  • 61 % pesee ” pääasiassa alhaisessa lämpötilassa” ja
  • 44 % käyttää “Eco-ohjelmaa”.

Ginetexille tekstiilien ympäristöystävällinen huolto on tärkeää ja se pyrkii myös edistämään tätä eritoten “clevercare.info” -logonsa kautta. Logoa käyttävät useat merkittävät, kansainväliset tuotebrändit tekstiilien hoito-ohjesymbolien lisänä. “Clevercare.info”-logolla pyritään kiinnittämään huomiota ympäristönäkökohtiin tekstiilihuollossa. Clevercare-sivustolta www.clevercare.info, löytyy tietoa yksinkertaisista ja helpoista, ympäristönäköhdat huomioivista tekstiilien hoitotavoista.

“GINETEX-IPSOS barometrin tulokset ovat positiivisia ja kannustavia. Tuloksista heijastuu Ginetexin ja kansainvälisten komiteoidemme perustavaa laatua oleva rooli työssä tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen ymmärtämisen kasvattamiseksi. Toimimme pitkän aikavälin periaatteella – kohtaamme työssämme myös esteitä, kuten hoito-ohjesymbolien väärinymmärtämisen ja etikettien poistamisen. Meidän on yhteistyökumppaniemme kanssa vahvistettava pyrkimyksiämme suuren yleisön osalta varmistaaksemme kaikkien symbolien (ja niiden erityispiirteiden) ymmärrettävyys kaikkialla maailmassa. Pysyvä tavoitteemme tekstiilien hoito-ohjemerkintäjärjestelmän yhdenmukaistamiseksi ja yhtenäistämiseksi maailmanlaajuisesti edistää tätä kehitystä joka päivä”, kertoo Ginetexin puheenjohtaja Adam Mansell.

Tutkimuksen metodologia:

Tutkimuksen otannassa oli mukana yhteensä 6000 Ipsosin Online Access Paneliin kuuluvaa, 18 – 65-vuotiasta henkilöä Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Tšekistä ja Ruotsista. Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2016.

Ginetexistä

GINETEX (Groupement International d’Etiquetage pour l’Entretien des Textiles), tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen keskusjärjestö, perustettiin Pariisissa v. 1963 jatkoksi 1950-luvun loppupuolen useille kansainvälisille hoito-ohjemerkintäsymposiumeille. GINETEX on laatinut kansainvälisesti sovellettavan tekstiilien hoito-ohjemerkintäjärjestelmän, joka koostuu eri symboleista. Käytettävät symbolit ovat Ginetexille rekisteröityjä tavaramerkkejä. Hoito-ohjemerkintäjärjestelmä jakaa kuluttajille ja tekstiilivalmistajille oikeaa ohjeistusta tekstiilituotteiden hoitoon. Symbolit ohjeistavat oikeanlaiseen tekstiilien hoitoon ja siten estävät vahingoittamasta tuotetta pysyvästi.

This entry was posted on September 7, 2017, in Siivous.

Serla selvitti: Suomalaisnuoret pitävät siivouksesta vanhempaa väestöä enemmän ja siivoavat muita useammin

cleaning-268126_960_720

Alle 24-vuotiaat pitävät siivouksesta vanhempia ikäluokkia enemmän ja myös siivoavat muita useammin, selviää Serlan kesäkuussa 2017 teettämästä siivoustutkimuksesta. Suurimmalle osalle suomalaisista (57 %) siivoaminen on kuitenkin pakkopullaa, jota tehdään kerran tai pari viikossa. Viikkosiivous tehdään vanhoilla, lapsuudenkodista tai kotitaloustunneilta opituilla tavoilla.

Suurin osa suomalaisista (57 %) ei pidä siivoamisesta, mutta he tekevät sitä vähintään kerran viikossa pakon sanelemana, selviää Serlan kesäkuussa 2017 Nepalla teettämästä siivoustutkimuksesta. Mitä vanhemmalta kysytään, sitä vähemmän siivouksesta pidetään. Huomattavaa on, että alle 34-vuotiaista vastaajista yli puolet joko piti siivouksesta tai piti sitä kelpo hommana, kun palkintona odottaa puhdas koti. Alle 24-vuotiaista kolmasosa siivoaa pari kertaa viikossa, mikä on selkeästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin (20 %).

– Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykynuoret ja nuoret aikuiset ovat siistiä kansaa, jotka siivoavat mielellään, Serlan Brand Manager Hanna Hirvonen pohtii. 

Ruuhkavuosia elävät tyytymättömämpiä siivoustiheyteen – siivoojalle ei silti makseta

Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että koti täytyy siivota vähintään kerran viikossa, ja samaan aikaan 40 %:ssa kotitalouksia siivous aiheuttaa kinastelua. Naiset ovat hieman miehiä tyytymättömämpiä kotinsa siisteyteen. Ruuhkavuosia elävät, 35–44-vuotiaat ovat hieman muita tyytymättömimpiä kotinsa siivoustiheyteen. Heistä 58 % sanoo siivoustiheyden olevan riittävä, kun muissa ikäluokissa näin vastasi yli 60 %. Kaikkein tyytyväisimpiä kotinsa siivoustiheyteen ovat eläkeläiset (65–74-vuotiaat).

Suomalaiset ovat selkeästi kansaa, joka haluaa siivota itse, vaikka työstä ei pidetä tai sille ei olisi aikaa kiireisessä elämäntilanteessa. Vastaajista vain yksi tuhannesta kertoi maksavansa siivoojalle kotinsa siivoamisesta.

Nuoret tekevät siivouksesta hauskaa – suomalaiselle siisti koti on palkinto siivouksesta 

Kaikista suomalaisista 38 % sanoo, ettei palkitse itseään siivouksen jälkeen. 40 prosentille suomalaisista siivottu koti on sopiva palkinto siivousurakasta.

Nuoremmat vastaajat pitävät siivouksesta ja koettavat tehdä siitä kivaa; suurin osa (64 %) alle 24-vuotiasta kuuntelee siivotessaan musiikkia, mikä ei taas vanhemman väestön vastauksissa tullut esille.

– Nuoret tykkäävät siivouksesta ja myös palkitsevat itsensä siitä; kotiin ostetaan tuoreita kukkia tai sytytetään kynttilöitä. Moni myös nauttii lasillisen hyvää juomaa, kokkailee maistuvaa ruokaa tai pitää leffaillan siivouksen päätteeksi. Koska siivota täytyy, miksei siitä voisi myös yrittää nauttia, Serlan Brand Manager Hanna Hirvonen vinkkaa. 

Kodin järjestyksestä pidetään päivittäin huolta – vanhoilla opeilla

Suomalaisista 65 % siivoaa yhä vanhemmiltaan tai kotitalousoppitunneilta saaduilla opeilla. Tärkeimmäksi opiksi mainittiin jokapäiväinen pieni kodin ylläpito. Opit myös kulkevat sukupolvelta toiselle, sillä lähes 60 % vastaajista kertoi opettavansa myös itse jälkipolvilleen jokapäiväisen kodin ylläpidon ”tuo tullessas, vie mennessäs”.

– Vanhat, perinteiset tavat tuntuvat olevan hyvin juurtuneita suomalaisperheissä. Nuorena omaksutut siivoustavat ovat käytössä vuosikausia eikä niitä sen enempää kyseenalaisteta, Hirvonen sanoo.

Talouspaperi on apu pikasiivouksessa

Tärkeimmiksi siivousvälineiksi tutkimuksessa nousivat imuri, rätti ja mikrokuituliina. Samoja välineitä käytetään myös kodin pikasiivouksessa, lisäksi käteväksi pikasiivousapuriksi nousi talouspaperi. Talouspaperia käytetään muun muassa keittiössä ruoanlaiton sotkujen siivoamiseen ja keittiön pintojen pyyhkimiseen. Erityisesti vanhemmat ikäluokat löytävät talouspaperille monia käyttökohteita.

– Siivouksesta voi tehdä itselleen piirun verran miellyttävämpää ja helpompaa, jos on oikeanlaiset välineet oikeisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Serlan valikoimasta löytyy erilaisia talouspapereita eri tarkoituksiin: nukkaamaton siivousliina sopii hyvin lasi- ja peilipinnoille, pikasiivousta helpottaa kostea siivousliina, ja isompaan puhdistusurakkaan kannattaa käyttää riittoisaa XXL-paperipyyhettä, Hirvonen vinkkaa.

Lisätietoja tutkimuksesta: Näin suomalaiset siivoavat 

  • Serla teetti tutkimuksen suomalaisten siivoustavoista 8.6.–20.6.2017 Nepan partneripaneelissa. Otanta: 15–74-vuotiaat, maata edustava näyte (n=1 007) sukupuolen, iän sekä asuinpaikan perusteella.
  • Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa suomalaisten mielipiteitä siivouksesta, siivoustiheyttä ja -tapoja sekä tärkeimpiä siivousvälineitä.
  • Vastaajista 57 % kertoi, ettei pidä siivouksesta.
  • Suomalaiskodeissa siivotaan kerran pari viikossa, mikä on suurimman osan (65 %) mielestä riittävä tiheys. Naiset (36 %) ovat miehiä (25 %) tyytymättömämpiä kodin siivoustiheyteen.
  • Suomalaiskodeissa perussiivoukseen kuuluu imurointi, vessan ja keittiön peseminen sekä pintojen pyyhkiminen.
  • Kaapit, laatikot, komerot sekä varastotilat jäävät useimmiten siivoamatta.
  • Tärkeimmiksi siivousvälineiksi tutkimuksessa nousivat imuri, rätti ja mikrokuituliina.
  • Samoja välineitä käytetään myös kodin pikasiivouksessa, lisäksi käteväksi pikasiivousapuriksi nousi talouspaperi.
  • Siivoukseen käytettävistä erimerkkisistä talouspapereista Serlan suosio oli selkeästi suurin. Vastaajista 30 % kertoi käyttävänsä Serlan talouspapereita siivoamisessa.

:KUUNTELE JUTTU: Näillä vinkeillä hoidat mökin jätehuollon helposti

SITA pr-fotos 25.5.2013 Finland / roalty free / not for sale

Mökkeilevän kesälomalaisen on hyvä huomioida, miten hän lajittelee ja kierrättää jätteensä. Mikro voi aiheuttaa tulipaloriskin sekajätteen seassa, muoviroskien poltto taas pilaa hormin ja savupiipun.

Kesämökillä jätteiden lajittelu vaatii enemmän järjestelyjä kuin kaupungissa.

Remeon kierrätysasiantuntija Kirsikka Pynnönen kertoo, miten fiksu mökkeilijä hoitaa roskansa luontoa säästäen.

Älä heitä kertakäyttöastioita grilliin

Jos mökillä ei ole juoksevaa vettä tai tiskikonetta, lomaillessa syntyy helposti kotioloja enemmän jätettä kertakäyttöastioista. Grillatessa myös muovipakkausjätettä voi syntyä paljon.
Grilliin ei kuitenkaan saa heittää muovia eikä kertakäyttöastioita.

”Lämpötilat grillissä, takassa tai saunan kiukaalla ovat niin matalia, että jäte palaa epäpuhtaasti. Palamisesta saattaa lisäksi vapautua pienhiukkasia, jotka ovat terveydelle vaarallisia. Ne myös saattavat vahingoittaa hormia tai savupiippua”, Pynnönen sanoo.

Vie rakennusromu ja vanhat sähkölaitteet jäteasemalle

Kesäisin mökillä remontoidaan: kunnostetaan laituri, rempataan asuinrakennusta tai rakennetaan uusi terassi. Kaikki rakennusjäte tulisi viedä jäteasemalle ja lajitella jo jätteen syntypaikalla jakeittain: esimerkiksi, puu, metalli ja kiviaines erilleen. Pynnönen muistuttaa, että vaaralliset jätteet, kuten maalipurkit tulee myös muistaa erotella muusta jätteestä.

”Helpoin ratkaisu rakennusjätteen kuljetukseen on viedä romu peräkärryllä jäteasemalle. Jos kyseessä on suuri remontti, kannattaa harkita ison jätelavan tilaamista pihaan”, Pynnönen ohjeistaa.

Saariston asukkaat voivat hyödyntää Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen keräyksiä. Yhdistyksen jätehuoltoalus kiertää kesäisin eri alueilla ja kerää maksutta vaarallisia jätteitä ja romua.

Nikkaroi puutarhajätteelle komposti

Kaikki maatuva aines kannattaa ehdottomasti kompostoida mökillä. Kompostimulta on erinomaista lannoitetta kukkapenkkiin tai kasvimaalle. Samalla saa hyödynnettyä hyvät ravinteet omalla mökkipihalla.

Pynnönen vinkkaa, että yksinkertaisen avokompostin voi rakentaa itse.

”Kompostin kehikkoon voi käyttää vanhoja laudanpätkiä ja metalliverkkoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että keittiön biojäte vaatii tiiviin, umpinaisen kompostin. Senkin voi rakentaa halutessaan itse”, Pynnönen sanoo.

Joillain alueilla biojätteen kompostointi voi oikeuttaa siihen, että oman sekajäteastian saa tyhjennyttää harvemmin mökkipihasta. Tällöin myös jätemaksu pienenee.

Uusi mökinomistaja, selvitä mökkikuntasi jätemääräykset
• Ota selvää, järjestääkö kunta jätehuollon, vai saako asukas itse valita jätehuoltoyhtiön. Tutustu kunnan jätemääräyksiin joko verkossa tai ota yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen.
• Kuinka paljon ja minkälaista jätettä mökillä syntyy? Riittääkö alueellinen jätteidenkeräyspiste, vai kannattaako mökin pihalle ostaa oma jäteastia? Myös naapuruston kanssa voi harkita yhteisen jäteastian hankkimista.
• Ota huomioon mökin sijainti: Pääseekö jäteauto mökkitien päähän tyhjentämään jäteastian? Jos mökki on saaressa, selvitä, saako sinne järjestettyä jätenoudon.
• Muista, että mökillä on hyvä lajitella sekajätteen joukosta kaikki jakeet samalla tavalla kuin kotonakin. Paperi, pahvi, kartonki, lasi, metalli ja biojäte erikseen.

This entry was posted on July 4, 2017, in Siivous.

Suojaa sähkölaitteet ja rakennukset ukkosilta

lightning-storm-weather-sky-53459

Nykyaikaiset sähkölaitteet sisältävät ukkosylijännitteille herkkiä komponentteja. Salaman aiheuttamat laitevahingot ovatkin lisääntyneet viime vuosina.

Tämän vuoksi uusissa sähköliittymissä vaaditaan ylijännitesuojia ukkosvahingoille alttiimmilla alueilla. Näitä ovat käytännössä kaikki alueet, joissa sähkönjakelu tapahtuu vielä ilmajohtojen kautta. Todennäköisyys siihen, että salamavirta aiheuttaa vahinkoja, on suurempi ilmajohdoilla kuin maakaapeleilla.

Salama aiheuttaa vuosittain tuhansia sähkölaitevaurioita. Suorat salamaniskut rakennuksiin aiheuttavat myös tulipaloja. Sekä sähkölaitteet että rakennukset voidaan suojata vahingoilta laitteilla, jotka ohjaavat salamavirrat hallitusti maahan ilman, että ne aiheuttavat vahinkoa kulkureitillään.

  • Sähkölaitteiden suojaus toteutetaan sähkökeskukseen asennettavilla ylijännitesuojilla. Rakennukset voidaan suojata rakennuksen yhteyteen rakennettavilla ukkossuojilla, opastaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen asiantuntija Matti Orrberg.

Lainsäädäntö ei sinänsä edellytä ukkossuojausta muualla kuin tietyissä poikkeuskohteissa, kuten suurissa palavien nesteiden varastosäiliöissä. Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot edellyttävät ukkossuojausta yleensä esimerkiksi kirkoissa.

Ukkosmäärät vaihtelevat vuosittain. Suomessa ukkostaa ja salamoi kuitenkin harvemmin kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ukkosten määrä ja salamavirtojen voimakkuus kasvavat lähestyttäessä päiväntasaajaa. Maissa, joissa salamointi on voimakasta, ukkossuojaukseen on ollut pakko kiinnittää enemmän huomiota. Suomessa sekä ukkossuojauksen että sähkölaitteiden ylijännitesuojauksen toteutus on pääasiassa kiinteistön haltijan harkittavissa.

Aurinkopaneelit katolla eivät lisää salamavaurioiden riskiä

Katolle asennettavat aurinkopaneelit yleistyvät koko ajan. Asianmukaisella ylivirta- ja ylijännitesuojauksella saadaan turvattua myös aurinkosähköjärjestelmän osat sähköverkossa sattuvilta vikatilanteilta.

Jos sähkökeskuksessa ei ole ylijännitesuojia, jotka on liitetty rakennuksen päämaadoituskiskoon, ne kannattaa asennuttaa. Näin saadaan suojattua aurinkosähköjärjestelmän vaihtosuuntaaja sähköverkosta päin tulevilta ylijännitteiltä. Sähköalan ammattilaisen valmistajan ohjeiden mukaan asentama aurinkopaneeli ei lisää salamavaurioiden riskiä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa selvittää valmistajalta ja maahantuojalta laitteiston suojausta koskevat kysymykset.

Perinteiset ohjeet siihen miten ukonilmalla toimitaan, ovat edelleen käyttökelpoisia

Sähkölaitteiden pistotulpat kannattaa irrottaa ukonilman lähestyessä, ellei kiinteistössä ole ylijännitesuojausta. Ukonilmalla suositellaan pysyttelemään sisätiloissa eikä ulkona saa oleskella selkeästi ympäröivää maastoa korkeampien kohteiden läheisyydessä. Pihalla olevat rakennusta korkeammat puut suojaavat usein rakennusta suorilta salamaniskuilta.

This entry was posted on June 30, 2017, in Kesä.

Onhan myös kotisi valmis kesään? – Tarkista nämä, ennen kuin suuntaat lomalle

print_BuW1neCVIv

Moni suomalainen aloittaa kesälomansa kesä-heinäkuun vaihteessa. Osa lähtee ulkomaille, toiset suuntaavat mökille. Kun asetat kotisi sähkölaitteet kesäsäätöihin ennen lomamatkaa, säästät sähkölaskussa ja vältät yllättävät tuhot. 

Ennen lomareissua ajatukset ovat helposti jo tulevassa matkassa. Kiireessä kannattaa kuitenkin uhrata ajatus myös tyhjilleen jäävälle kodille.
Muutamalla pikkukikalla lomalainen säästää kesän aikana pitkän pennin tyhjilleen jäävän kodin sähkölaskussa ja välttää kesämyrskyjen ja murtovarkaiden aiheuttamat tuhot.

Muista ainakin nämä, ennen kuin suljet kodin oven:

1. Irrota kodin sähkölaitteet verkosta
Kierrä koti ennen lähtöä huolellisesti läpi ja tarkista, että kaikki jää järkevään kuntoon. Irrota sähkölaitteet, kuten televisio, tietokone, kahvinkeitin ja muut keittiölaitteet pistorasioista. Laitteet tulee irrottaa sähköverkosta kokonaan. Näin koti pysyy suojassa pölypaloilta ja ukkosvaurioilta.

2. Aseta päälle jäävät laitteet kesäasetuksille
Säädä päälle jäävien laitteiden asetukset siten, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän sähköä. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneen voi poissaolon ajaksi asettaa minimiteholle. Useamman pakastimen kodeissa pakasteet voi siirtää yhteen pakastimeen, jolloin toisen voi sulattaa ja sammuttaa ennen loppukesän satokautta.

3. Kytke lämmitys pois
Kesällä kaikki kodin lämmitykset on syytä ottaa pois päältä. Matkalle lähtiessä etenkin kylpyhuoneen lattialämmitys kannattaa muistaa sammuttaa, sillä se vie käyttämättömänä paljon energiaa. Kotona ollessa kylpyhuoneen lattialämmitystä kannattaa kuitenkin pitää päällä ainakin suihkun käytön jälkeen, jotta märkätiloihin ei synny kosteusvaurioita.

4. Seuraa kotiasi etänä 
Kotiaan voi seurata myös mökkilaiturilta erilaisten palvelujen avulla. Nettiin kytkettyjen lämpö- ja kosteusmittareiden avulla saa nopeasti selville, onko esimerkiksi ovia jäänyt auki tai onko talossa vesivahinko. Mittareita ei tarvitse vahtia jatkuvasti, vaan ne voi laittaa hälyttämään, jos jotain tavanomaisesta poikkeavaa tapahtuu. Sähkölaitteita voi myös ohjata etänä. Esimerkiksi valojen sytyttäminen ja sammuttaminen satunnaisesti auttaa pitämään murtovarkaat loitolla.

5. Tarkista kulutuslukemat vielä ennen lähtöä
Sähkön kulutusta mittaavasta palvelusta voi vielä tarkistaa vielä ennen lähtöä, ettei mitään sähkön suursyöppöä ole jäänyt päälle. Kodin sähkönkulutusta voi tutkia tunnin tarkkuudella sähköverkkoyhtiön tai myyntiyhtiöiden verkkosivuilta tai näiden tarjoamien sovellusten avulla.

Vinkit antoi Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos.

This entry was posted on June 27, 2017, in Kesä.

:KUUNTELE JUTTU: Fiksu kevätsiivooja lajittelee jätteet heti – näillä vinkeillä teet suursiivouksen onnistuneesti

SITA pr-fotos 25.5.2013 Finland / roalty free / not for sale

Keväisin monelle iskee siivousvimma. Kun jätettä ja romua kertyy valtavasti, siivous kannattaa järjestää yhdessä naapureiden kanssa. Talkoita helpottamaan paikalle voi tilata jätelavan tai suursäkkejä.

Suomi kierrättää koko ajan enemmän. Kun jäte päätyy uudeksi raaka-aineeksi, ympäristöä kuormitetaan vähemmän. Remeon kierrätysasiantuntija Tiila Korhonen kertoo parhaat vinkit siihen, miten kevään suursiivous tehdään oikeaoppisesti.

1. Lajittele jätteet heti alussa

Aloita kierrättäminen tarkistamalla, minkälaista jätettä siivouksesta syntyy. Sen jälkeen erottele jätteet heti.
”Vaatteet erilleen, puujäte erilleen, metallit ja vaaralliset jätteet erilleen. Vasta sitten kannattaa alkaa miettiä, minne tavarat viedään”, Korhonen opastaa.

2. Kierrätä rikkinäisetkin vaatteet
Pois heitettävät vaatteet Korhonen vinkkaa viemään lähimpään vaatekauppaan, joka ottaa vastaan tekstiilejä. Myös rikkinäiset vaatteet voi viedä tekstiilikeräykseen.
Vanhat huonekalut kannattaa myydä joko nettikirppareilla tai viedä kierrätyskeskukseen.
Autotallista löytyvät kemikaalit, öljyt, liimat ja lakat viedään vaarallisten jätteiden keräykseen. Varastoon kertyneet autonrenkaat voi kuljettaa suoraan Suomen Rengaskierrätyksen lähimpään toimipisteeseen.

3. Järjestä naapureiden kanssa yhteiset siivoustalkoot
Suurempi kevätsiivous on fiksua järjestää yhdessä naapureiden kanssa.
”Yhteisöllisessä taloyhtiössä siivoaminen kannattaa aloittaa vaihtomarkkinoilla. Matot kelpaavat varmasti yhdelle, toinen taas voi innostua huonekaluista”, Korhonen kertoo.
Tavaroiden vaihdon jälkeen kannattaa hankkia jätelava tai erillisiä suursäkkejä, joihin voi lajitella myös puutarhajätteen, jos taloyhtiössä ei ole kompostoria. Joillain paikkakunnilla taloyhtiön biojäteastian viereen voi laittaa maatuvassa pussissa kompostoitavaa tavaraa, kunhan vain sopii noudosta etukäteen paikallisen jätekuljettajan kanssa.

4. Skarppaa muovijätteen kanssa
Korhosen mukaan suomalaisilla on vielä parannettavaa muovijätteiden lajittelussa, vaikka muovin kierrätystä on helpotettu. Monesta taloyhtiöstä löytyykin jo erillinen muovinkeräyspiste.
Muovin kierrätys on hyvä muistaa myös suursiivouksen aikana.
”Kun katsoo omaa sekajäteastiaa, todennäköisesti muovin pois ottamisen jälkeen sinne ei jää juuri mitään”, Korhonen sanoo.
Esimerkiksi kevättalkoot ovat hyvä tilaisuus sopia taloyhtiön tai naapuruston yhteisistä kierrätysasioista, jotta kierrättäminen jatkuu myös suursiivouksen jälkeen.

This entry was posted on May 4, 2017, in Siivous.

Monesta pihasta löytyy laiton halkopino: Väärin säilytetyt klapit ovat tulipaloriski

Väärä säilytystapa. Halot seinää vasten.

Väärä säilytystapa. Halot seinää vasten.

Talon seinää vasten pinottu halkopino on tuttu näky monessa pihassa. Idylliseltäkin näyttävä halkopino saattaa kuitenkin olla laiton. Paloturvallisuussyistä puuta ei saa kuivata eikä säilyttää puuseinää vasten. Pelastuslain määräykset puiden ulkosäilytykselle ovat tiukat. Halkopinon täytyy sijaita vähintään kahdeksan metrin päässä asuinrakennuksesta. Tulipalon sattuessa väärin säilytetyt puut voivat alentaa vakuutusyhtiön maksamia korvauksia.

– Polttopuiden säilyttämisestä on olemassa enemmän sääntöjä, kuin äkkiseltään uskoisi. Klapeja ei saa säilyttää rakennusten seinustoilla, autotallissa tai autokatoksessa, vaikka monet niin tekevätkin. Jos puut syttyvät tai sytytetään palamaan, koko rakennus voi palaa. Vakuutusyhtiön kanssa voi tulla ikäviä yllätyksiä, jos väärin säilytetyt puut ovat edistäneet paloa, kertoo rakentamisen ja sisustamisen tuotteisiin erikoistuneen Pisla Oy:n myyntijohtaja Mika Sandelin.

Rakennusten paloturvallisuudesta annetaan määräyksiä Pelastuslain yhdeksännessä pykälässä. Helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä. Turvalliseksi etäisyydeksi halkojen säilytykselle on määritelty kahdeksan metriä asuinrakennuksesta. Talon sisälle saa tuoda enintään puoli kuutiota polttopuuta, ellei sitä säilytetä paloeristetyssä tilassa.

– Toinen ongelma ulkoseinää vasten pinotuissa puissa on, että ne voivat vaurioittaa seinän rakenteita. Jos puut pääsevät kastumaan, ne voivat aiheuttaa kosteusvaurioita seinäpintaan ja kerätä home- ja sienikasvustoa, Sandelin muistuttaa.

Tiukan pressun alla puu kostuu ja homehtuu
Toinen polttopuiden varastoinnin haaste on puiden kuivaksi saaminen ja kuivana pitäminen. Tuoreessa puussa on noin puolet vettä, joten klapien pitää antaa kuivua ennen polttamista. Kuiva puu syttyy helpommin, palaa puhtaammin ja antaa paremman lämmitystehon.

– Seinänvierusten lisäksi halkopinoja näkee pihoissa pressulla tiiviisti huputettuna. Huppu suojaa puita kyllä sateelta, mutta se voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä ja puiden homehtumista. Parhaiten puut säilyvät ja kuivuvat ilmavassa, sateelta suojatussa tilassa kuten puuvajassa. Ilman tulee kulkea hyvin pilkkeiden ympärillä, siksi puita ei saa säilyttää suoraan maata vasten ilman aluspuita tai jalustaa, Pislan Sandelin toteaa.

Halkojen säilytykseen on olemassa järjestelmiä
Paras paikka polttopuille on kuivassa ja ilmavassa varastossa, jossa puita ei säilytetä suoraan maata vasten. Halkojen pinoamista helpottamaan on nyt olemassa myös ulkokäyttöön sopivia säilytystelineitä.

– Halkovajoissa näkee monenlaisia pinovirityksiä, joista on järjestys kaukana. Halkojen ulkosäilytykseen on nyt saatavana apuvälineitä, jotka helpottavat puiden pinoamista. Kehitimme mustaksi maalatusta teräksestä sekä vakiomittaisen että leveydeltään säädettävän halkotelineen, joilla puut saa pinottua helposti irti seinästä. Niiden jalustat pitävät klapit irti maasta ja laidat pitävät pinot pystyssä, Mika Sandelin kuvailee.

This entry was posted on March 1, 2017, in Asuminen.

Tuulettamismyytti elää sitkeässä – kaksi kolmesta suomalaisesta päästää ulkoilman epäpuhtaudet kotiinsa joka viikko

clouds-through-window-frame

Tuore kyselytutkimus paljastaa, että suomalaiset huolehtivat sisäilman laadusta ahkerasti, mutta keinovalikoimaan kuuluu myös kyseenalaisia menetelmiä. Ongelmia liittyy esimerkiksi tuulettamiseen, joka on yksi suosituimmista kodinhoidon keinoista imuroinnin ja pölyjen pyyhkimisen ohella. Ikkunan avaaminen päästää raikkaan tuulahduksen mukana sisäilmaan myös kutsumattomia vieraita, kuten liikenteen päästöjä ja pienhiukkasia.

Suomalaiset kokevat siivoamisen vaikuttavan sisäilman laatuun kaikkein eniten, selviää ruotsalaisen ilmanpuhdistusteknologiaan erikoistuneen Blueairin kyselytutkimuksesta. Kun vastaajilta kysyttiin kolmea tärkeintä sisäilman laatuun vaikuttavaa tekijää, eniten vastauksia saivat imurointi (64 %), tuulettaminen (63 %) ja pölyjen pyyhkiminen (43 %).

Kyselytutkimus vahvistaa, että suomalaiset ovat ahkeraa siivouskansaa. Jopa 65 prosenttia suomalaisista kertoo tuulettavansa kaikki huoneet viikoittain tai päivittäin. Kaksi suomalaista kolmesta (66 %) tarttuu myös imurinvarteen yhtä usein.

– Kodin tuulettaminen on usein ensimmäinen mieleen tuleva keino ilman raikastamiseen, ja toki tunkkaisen ilman keskellä pieni tuulenvire tuntuukin virkistävältä. Samalla se kuitenkin helpottaa huomattavasti esimerkiksi liikenteen pienhiukkaspäästöjen ja muiden ulkoilman epäpuhtauksien päätymistä sisäilmaan. Etenkin kaupungissa tai lähellä vilkasta autotietä asuvalle ilmanpuhdistin voi olla tärkeä lisä ilmassa leijuvien haitallisten epäpuhtauksien torjuntaan, kertoo Blueairin operatiivinen johtaja Herman Pihlträd .

Pihlträdin mukaan Pohjoismaissa on totuttu ajattelemaan, että hengitysilma on puhdasta eikä aiheuta terveyshaittoja. Huonoa ilmanlaatua onkin vaikea havaita, sillä ilmansaasteet Suomessa ovat pitkälti näkymättömiä. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet (58 %) suomalaisista ei seuraa alueensa ilmanlaatu- ja allergiatiedotteita.

Ilmanpuhdistus jätetään huonekasvin varaan

Valtaosa epäpuhtauksille altistumisesta tapahtuu Suomessa juuri sisätiloissa, joissa keskiverto suomalainen viettää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 85 prosenttia ajastaan . Suomessa sisäilman puhdistaminen näyttää jäävän pitkälti huonekasvien varaan. Blueairin kyselytutkimuksen mukaan huonekasveja pitää kotonaan kaksi kolmasosaa (67 %) suomalaisista. Vain kahdeksalla prosentilla vastaajista on kotonaan ilmanpuhdistin.

– Huonekasvi puhdistaa ilmaa hitaasti ja yhden kasvin vaikutus jää vähäiseksi. Ilmanpuhdistin kerää ilman erilaisia epäpuhtauksia tehokkaasti, joten suodatustehosta riippuen yksi ilmanpuhdistin voi riittää jopa koko asunnon ilman puhdistamiseen. Kyselymme mukaan silti vain 14 prosenttia kertoo harkitsevansa ilmanpuhdistimen hankkimista, Pihlträd sanoo.

Vaikka rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttamat oireet ovat yleisesti tiedossa, oman kodin ilmanlaatua tulee harvoin ajatelleeksi. Harvalla on myöskään tietoa siitä, miten sisäilmanlaadun saa selville. Vastaajista 30 prosenttia kertoi tietävänsä, miten oman kodin ilmanlaadun voi selvittää. Heikoimmin perillä ilmanlaadun selvittämisestä olivat nuoret 18–24-vuotiaat, joista vain 15 prosenttia oli perillä ilmanlaadun selvittämisen keinoista.

Tiedot perustuvat Blueair AB:n tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy. Kysely toteutettiin M3 Research Oy:n internet-paneelissa syyskuussa 2016 ja sen aineistona oli 1 000 vastaajan otos 18–70-vuotiaista suomalaisista. Kyselytutkimuksen lähtöotos oli kansallisesti edustava.