Archive | August 2016

LähiTapiola ja Martat selvittivät: Taloudellinen käyttäytyminen periytyy – 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä

le-portefeuille-

Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkilläsi ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voit puolestaan vaikuttaa oman jälkikasvusi talouskäyttäytymiseen. LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi. Suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä vaikuttaa olevan yleisesti tunnustettu hyve. Hyvien taloustaitojen ja yksityisen varautumisen tärkeys korostuvat pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia.

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa itseään ja vanhempiaan rahankäyttäjänä, eli näkemys talouskäyttäytymisen periytymisestä perustuu vastaajien omaan arvioon:

  • 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä. 23 prosenttia arvioi itsensä huolettomiksi rahankäyttäjiksi
  • 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi
  • Jos vastaaja arvioi molemmat vanhemmat huolettomiksi, enää niukka enemmistö (51 %) arvioi itsensä suunnitelmallisiksi
  • Oma äiti arvioitiin hieman useammin suunnitelmalliseksi kuin oma isä: 75 prosenttia vastaajista piti omaa äitiään suunnitelmallisena
  • Reilut 70 prosenttia itsensä suunnitelmalliseksi arvioineesta katsoi, että omasta täysi-ikäisestä lapsesta oli myös tullut suunnitelmallinen rahankäyttäjä.

Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut suurta eroa. Kuitenkin, jos vastaaja arvioi toisen tai molemmat vanhempansa huolettomiksi rahankäyttäjiksi, katsoivat miehet hieman naisia useammin itsekin olevansa huolettomia. ”Huolettomuus” raha-asioissa näyttäisi siis aavistuksen useammin periytyvän miehille kuin naisille.  

Tutkimuksen perusteella suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä on kuitenkin hyvin arvostettua, mikä on hyvä signaali myös taloudellisen turvan ja talouden riskeihin varautumisen näkökulmasta.

– Yksityinen varautuminen ja hyvät taloustaidot ovat entistä tärkeämmässä roolissa pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia. Jos omat vanhemmat ovat huolehtineet säästämisestä ja omaisuuden sekä itsensä vakuuttamisesta, myös jälkipolvet näyttävät seuraavan perässä. Liian harvalla on kuitenkin ennakoiva säästäminen ja isoihin riskeihin varautuminen elämäntapana. LähiTapiola haluaa palveluillaan auttaa suomalaisia elämään taloudellisesti viisaampaa elämää ja siksi panostamme esimerkiksi nuorten taloudellisen osaamisen lisäämiseen yhdessä Marttojen kanssa, sanoo johtaja Ville Niiranen LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

Myönteinen talouskeskustelu tuottaa myönteistä talousajattelua

Jos lapsuuden kodissa raha-asioista oli puhuttu myönteisesti, 90 prosenttia vastaajista ilmoitti puhuvansa niistä myönteisesti myös omassa kodissaan. Toisaalta moni vastaaja piti omaa suhtautumistaan positiivisempana kuin omien vanhempiensa suhtautumista: 59 prosenttia arvioi puhuvansa raha-asioista omassa kodissaan myönteisessä hengessä, vaikka oman lapsuudenkodin rahakeskustelut ovat muistikuvissa enemmänkin kielteisessä hengessä.

–Tulokset kannustavat puhumaan talousasioista myönteisesti. Vanhempien on hyvä tiedostaa, että heidän rahankäyttötapansa ja puhetyylinsä vaikuttavat nuorten talouskäyttäytymiseen. Näytä ja kerro nuorille, miksi rahaa on hyvä säästää, mitä ruoka maksaa ja miksi laskut pitää maksaa ajallaan. Anna lapsille ja nuorille pikku hiljaa vastuuta omista hankinnoista ja maksamisesta, sanoo kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta.

Talouskeskustelussa ei kuitenkaan tarvitse peitellä hankaliakaan tosiasioita.

–Omia rahahuolia ei pidä siirtää lapsille, mutta lapsille voi kertoa, jos ylimääräistä rahaa ei ole. Ja vaikka rahasta ei ole pulaa, nuorille ei kannata opettaa, että raha on itsestäänselvyys, Jerkku sanoo.

Kesä- tai osa-aikatienestit opettavat taloudenpitoa – talousopetukselle myös tarvetta

Kyselyssä pyydettiin valitsemaan 1–2 tärkeintä asiaa, joiden kautta vastaajat ovat lapsena tai nuorena oppineet talousasioiden hoitoa. Kesätyöt tai osa-aikatyöt olivat joka toiselle tärkein tapa oppia vastuullista rahankäyttöä. Kaikista vastaajista noin joka kolmas kertoi, että taloudenhallintaa on opettanut omien säästöjen käyttö hankintojen rahoittamiseen. Seuraavina tulivat vanhempien esimerkki, oman pankkitilin ja -kortin käyttö, kotitöistä tai suorituksista saadut ansiot tai viikkorahat.

–Jotta nuori itsenäistyy myös taloudellisessa mielessä, on tärkeää, että nuorille löytyisi työpaikkoja tai muita tapoja ansaita rahaa ja opetella oman rahan käyttöä, Teija Jerkku sanoo.

Kaikki eivät kuitenkaan saa kotoa riittävää tukea itsenäisen elämän alkuun ja oman talouden hallintaan.

–Siksi on tärkeää, että kouluissa ja järjestöissä, joissa nuoria kohdataan, puhutaan raha-asioista, jotta kaikki nuoret saavat elämänhallintataitoja. Omia taloustaitoja on hyvä päivittää aika ajoin aikuisenakin. Marttaliitto ja LähiTapiola tekevät työtä etenkin nuorten taloustaitojen parantamiseksi.

Kyselytutkimus: Helsinkiläiset haluavat kotiinsa vähemmän tavaraa

2016-08-19 13_05_28-ikea_lah2016_helsinki.pdf - Nitro Reader 3

IKEA-konsernin tavoitteena on, että vuonna 2020 käytettyjen huonekalujen kierrättäminen on yhtä helppoa kuin uusien ostaminen.

Sisustuksessa vähemmän on enemmän. Tätä mieltä ovat suurhelsinkiläiset, joista 45 prosenttia haluaa kotiinsa entistä vähemmän tavaraa. Yli kolmannes (36 prosenttia) pääkaupunkiseutulaisista uskoo, että heidän kodissaan on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän tavaraa. Niukempi sisustaminen kiinnostaa, koska tavarat halutaan pitää järjestyksessä (68 prosenttia vastaajista) ja koti kauniina (47 prosenttia). Moniin muihin kansallisuuksiin verrattuna suomalaiset ovat käytännönläheisiä sisustajia. Tiedusteltaessa helsinkiläisten unelmakotia, yleisimmät vastaukset ovat ”turvallinen” ja ”helposti ylläpidettävä”.

Tulokset käyvät ilmi IKEA Suomen teettämästä Life at Home 2016 -kyselytutkimuksesta, jossa kysyttiin Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkailta heidän ajatuksiaan kodista ja asumisesta. Kysely on osa IKEA-konsernin kansainvälistä kyselytutkimusta, jossa selvitettiin, mikä tekee kodista kodin.

– Me tiedämme, että ihmiset eivät halua liikaa tavaraa vaan esineitä, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Tuemme tätä tavoitetta eri tavoilla. IKEA-tuotteet suunnitellaan siten, että ne ovat paitsi kauniita, myös laadukkaita ja kestäviä. Tuotesuunnittelussa huomioidaan myös, että tuotteet ovat helposti kierrätettävissä tai hyödynnettävissä uudelleen toisessa muodossa, sanoo IKEA Suomen maajohtaja Lars Midttun.

IKEA testaa kiertotalouden malleja

IKEA-konsernin tavoitteena on tehdä käytettyjen IKEA-tuotteiden kierrättämisestä kuluttajalle yhtä helppoa ja vaivatonta kuin uusien tuotteiden ostamisesta vuoteen 2020 mennessä. Parhaillaan IKEA kokeilee erilaisten kiertotalouden mallien soveltamista liiketoimintaansa. Suomessa kuluttajat ovat esimerkiksi voineet tuoda käytettyjä IKEA-huonekaluja takaisin tavarataloon jälleenmyytäviksi hyvityskuponkia vastaan. IKEA Suomi on myös järjestänyt kansallisen kirpputoripäivän, jolloin asiakkaat saivat ilmaiseksi myydä käytettyä tavaraa IKEA-tavaratalojen parkkipaikoilla. Maailmalla on kokeiltu esimerkiksi käytettyjen tekstiilien keräämistä kuluttajilta takaisin uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

– Kevään aikana olemme jälleenmyyneet kuluttajilta vastaanotettuja käytettyjä IKEA-huonekaluja ja järjestäneet kirpputoritapahtuman kaikkien tavaratalojemme pihamaalla. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Käytetyt huonekalut ovat löytäneet nopeasti uuden kodin, ja kirpputoritapahtumaan osallistui noin 750 myyjää sekä useampi tuhat muuta osallistujaa, Midttun kertoo.

Pääkaupunkilaiset valmiita tinkimään neliöistä

Life at Home 2016 -tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutulaiset ovat muiden tutkittujen kaupunkien asukkaisiin verrattuna tyytyväisempiä elämäänsä ja kotiinsa (80 prosenttia vastaajista) ja pitävät naapurustoa tärkeänä. Lähes joka toinen ajattelee naapuruston osaksi kotia, ja joka kolmas olisi valmis asumaan jopa pienemmässä asunnossa, jos kaupunginosa on oikea.

– Helsingissä asutaan ahtaasti johtuen esimerkiksi siitä, että sinkkutalouksia on paljon. Otamme nämä paikalliset erot huomioon esimerkiksi keittiösuunnittelussa. Vanhassa pienessä kerrostalossa sijaitsevaan kaksioon tarvitaan erilainen keittiö kuin isoon omakotitaloon. Tutkimme kaikilla markkinoilla – myös Suomessa kaikkien tavaratalojen lähialueilla – miten ihmiset asuvat, minkälaisesta kodista he unelmoivat ja mitä haasteita kodeissa on. Vierailemme myös säännöllisesti suomalaiskodeissa jututtamassa asukkaita ja tekemässä havaintoja. Tulokset otetaan huomioon tuote- ja palveluvalikoimassamme sekä tavaratalojen esillepanoissa. Esimerkiksi Espoon IKEA-tavaratalon esillepanot näyttävät erilaisilta kuin Kuopion, sanoo Midttun. 

Lyhyesti Life at Home 2016 -tutkimuksesta:

IKEA halusi tutkia nykyaikaisen kodin käsitettä – mikä tekee kodista kodin? Tutkittiin neljää eri asiaa: ihmissuhteet, tila, tavarat ja paikka/naapurusto. Nykyaikainen, uusi koti haluttiin määritellä uudelleen näiden osa-alueiden kautta. Kysely toteutettiin Suomen lisäksi 12 pääkaupungissa eri puolilla maailmaa. Suomessa kyselyyn vastasi 1007 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Tutkimusraportti

This entry was posted on August 19, 2016, in Asuminen.

Tutkimus: Suomalaisten mielestä on selviä miesten ja naisten kotitöitä

foldedBasket

Suomalaisten mielestä suurin osa kodin askareista jakautuu tasapuolisesti miesten ja naisten välillä. Tietyt kotityöt, kuten pyykinpesu ja viemärityöt, määritellään kuitenkin vahvasti sukupuolen kautta, kertoo Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimus. Jaottelu korostuu erityisesti miesten vastauksissa.

Suomalaisen Työn Liitto otti selvää suomalaisten suhtautumisesta siivoukseen ja kotitöihin. Tutkimus on tehty osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä, ja siten suomalaista työtä.

– Haluamme kampanjan avulla muistuttaa kulutusvalintojen merkityksestä Suomen taloudelle ja kertoa samalla suomalaisesta suunnittelusta ja työstä tuotteiden taustalla. Tutkimuksen avulla saamme myös hyödyllistä tietoa suomalaisten kulutustottumuksista ja -tarpeista, Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila sanoo.

Kampanjatutkimus paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat kotitöihin melko sukupuolineutraalisti. Yleisimmät kodin askareet nähdään kuuluvan tasapuolisesti sekä miehille että naisille.

– Viikoittaiset rutiinit, kuten kaupassa käynti, ruoanlaitto, tiskaaminen, roskien vieminen ja imurointi nähdään kuuluvan noin 90 prosenttisesti sekä naisille että miehille. Siivouksessa suositaan kotimaisia tuotteita, joita pidetään paitsi laadukkaina, myös valikoimaltaan kattavina, Mantila kertoo.

Raskaat työt miehille, pesuhommat naisille

Vaikka kotityöt nähdäänkin pääasiassa kuuluvan kaikille sukupuoleen katsomatta, tietyt askareet jakavat suomalaisten mielipiteitä. Esimerkiksi viemäreiden putsaamisen ja nurmikon leikkaamisen nähdään kuuluvan enemmän miehille. Vastaavasti tietyt työt, kuten pyykin ja lattioiden pesu sekä pölyjen pyyhintä mielletään kuuluvan naisille.

– Niin sanotut likaiset ja raskaat työt nähdään monesti miesten velvollisuutena. Mielenkiintoista kuitenkin on, että juuri miehet itse kokevat nämä työt vahvasti omikseen. Naiset sen sijaan eivät näe rooleja yhtä vahvasti. Kun esimerkiksi miehistä lähes puolet ilmoitti nurmikon leikkauksen kuuluvan miehille, naisista vain joka neljäs oli samaa mieltä, Mantila toteaa.

Siivoustottumuksissa on eroja

Sen lisäksi, että tietyt kotityöt näyttäisivät jakautuvan miesten ja naisten välillä eri tavalla, myös siivoustottumuksissa voi nähdä eroavaisuuksia.

– Käsityksemme mukaan miehet ehkä siivoavat harvemmin, mutta silloin perusteellisemmin. Naiset taas siivoavat useammin ja pitävät kodin aina perussiistinä, KiiltoCleanin markkinointipäällikkö Tiia Rita kertoo.

Sinituotteen varatoimitusjohtaja Aino Määttä on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa etenkin naisille kodin puhtauden ylläpito on osa joka päiväisiä askareita ja varsinaisista suursiivouksista on luovuttu.

– Kuluttajapalautteessa sukupuolierot näkyvät erityisesti siinä, että miehet ovat aktiivisempia ottamaan selvää uusista siivousvälineistä ja arvostavat tuotteita, jotka oikeasti toimivat eri käyttökohteissa. Heiltä tulee myös paljon tuoteideoita, Määttä kertoo.

Rita puolestaan kertoo, että puhdistusaineita koskevassa kuluttajapalautteessa yleensä miesten siivousta koskevat kysymykset ovat yksilöidympiä ja liittyvät tiettyyn tilaan, tilanteeseen tai likaan.

– Miehet ottavat oikeanlaisista pesuaineista selvää ennen siivousta. Naisten kysymykset taas ovat yleisemmällä tasolla tai apua kysytään silloin, kun omat konstit on jo käytetty, Rita sanoo.

Mitkä kotityöt kuuluvat miehille tai naisille?

kaupassa käynti
o 93 % molemmille (miehet 93 %; naiset 94 %)
o 2 % miehille (miehet 3 %; naiset 1 %)
o 3 % naisille (miehet 3 %; naiset 3 %)

imurointi
o 91 % molemmille (miehet 89 %; naiset 94 %)
o 4 % miehille (miehet 4 %; naiset 4 %)
o 4 % naisille (miehet 6 %; naiset 2 %)

lattioiden pesu
o 80 % molemmille (miehet 79 %; naiset 82 %)
o 3 % miehille (miehet 3 %; naiset 2 %)
o 16 % naisille (miehet 17 %; naiset 15 %)

pölyjen pyyhkiminen
o 75 % molemmille (miehet 75 %; naiset 74 %)
o 1 % miehille (miehet 1 %; naiset 1 %)
o 22 % naisille (miehet 22 %; naiset 22 %)

pyykinpesu
o 74 % molemmille (miehet 74 %; naiset 74 %)
o 1 % miehille (miehet 1 %; naiset 1 %)
o 23 % naisille (miehet 24 %; naiset 23 %)

ikkunoiden pesu
o 73 % molemmille (miehet 71 %; naiset 74 %)
o 6 % miehille (miehet 7 %; naiset 5 %)
o 20 % naisille (miehet 21 %; naiset 19 %)

nurmikon leikkaaminen
o 62 % molemmille (miehet 52 %; naiset 72 %)
o 35 % miehille (miehet 45 %; naiset 25 %)
o 1 % naisille (miehet 1 %; naiset 1 %)

viemäreiden putsaaminen
o 55 % molemmille (miehet 47 %; naiset 63 %)
o 41 % miehille (miehet 49 %; naiset 33 %)
o 2 % naisille (miehet 2 %; naiset 1 %)

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Loman jälkeen matkalaukussa voi muhia iljettävä yllätys

nl7df6ahijxpxocy4z6y

Ulkomaan lomareissulta palatessa tuliaisena voi olla muutakin kuin rusketus. Luteet, muurahaiset ja muut pienet tuhohyönteiset kulkeutuvat helposti matkalaukussa kotiin ja voivat aiheuttaa paljon vaivaa.

Ulkomaan lomamatkan jälkeen matkatavaroita kannattaa tutkiskella tavallista tarkemmin, sillä laukussa voi piileskellä salamatkustajia. Luteet, muurahaiset, vaatekoit ja muut pienet tuhohyönteiset kulkeutuvat helposti matkalaukussa kotiin ja lähtevät leviämään kotona.

– Huonoin asia, mitä voit reissusta tullessasi tehdä, on jättää avonainen matkalaukku seisomaan eteiseen useaksi päiväksi. Tuolloin salamatkustajat pääsevät rauhassa jalkautumaan uuteen kotiinsa, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä kertoo.

Matkalta palatessa laukusta kannattaa poistaa lämmölle arat aineet ja nostaa laukku pariksi tunniksi 60-asteisen saunan lauteille, jolloin ötökät kuolevat.

– Kodeissa on ollut tuhohyönteisiä aina, mutta ulkomailta Suomeen matkustavat hyönteiset ovat uudempi ilmiö. Heti kun huomaat tuhohyönteisiä kodissasi, siivoa paikat huolellisesti ja selvitä, mistä hyönteislajista on kysymys. Kotikonstein ja rautakaupasta saatavien torjunta-aineiden avulla selvitään yleensä pitkälle, kehityspäällikkö Juha Aro Anticimexistä kertoo.

Jos tuhohyönteiset eivät katoa tavaroiden saunottamisen, tehosiivouksen ja torjunta-aineiden yhdistelmällä, kannattaa ottaa yhteys tuholaistorjunnan ammattilaisiin.

Valtaosa kodeista on kotivakuutettu, mutta tuholaisten aiheuttamat vahingot kattava vakuutus on kuitenkin vain murto-osalla suomalaisista kodeista. Omakotitaloille tarkoitettu Ifin LaajaPlus-kotivakuutus korvaa ainoana vakuutuksena Suomessa tuhohyönteisten, hiirien ja rottien talon rakenteille aiheuttamia tuhoja. Lisäksi vakuutukseen kuuluu Anticimexin tuholaisneuvonta ja ammattilaisen tekemä tuholaistorjunta kotona.

Heinäkuusta lähtien tuholaisneuvonta ja -torjunta ovat kuuluneet LaajaPlus-vakuutuksen ohella myös omakotitalojen laajaan kotivakuutukseen.


Lämpö ja pakkanen tekevät ötököistä selvää jälkeä

– Kylmä tai lämpö voivat olla tehokkaita tapoja päästä tuliaisötököistä eroon. Esimerkiksi ulkomailta kotiin tullessa laukun sisältöineen voi viedä saunaan (60 °C) pariksi tunniksi. Jos kotoa löytyy tilava pakastin, myös viikko pakkasessa (-18 °C) tekee tehtävänsä.

– Tekstiilien pesu riittävän lämpimässä vedessä tappaa tuhohyönteiset. Yleensä 60 asteen pesu riittää. Tätä alhaisemmassa lämpötilassa hyönteisten munat saattavat selvitä elossa pesusta.

– Jos tuholaiset ovat päässeet kotiisi, aloita siivoamisella. Osalle tuholaisista riittää yksinkertaisesti ruoan poistaminen, sillä ilman ravintoa ne kuolevat.

– Hyönteismyrkyt ovat perinteisin tapa torjua haitallisia vieraita. Oikean tehoaineen valinta onnistuu, kun tietää torjuttavan tuhoeläimen ja sen elintavat.

– Jos kotikonstit eivät riitä tuholaisten karkottamiseen, käänny ammattilaisten puoleen.

– Pidä keittiö ja pesutilat puhtaina ja säilö ruoat kannellisiin astioihin. Puhdista lattiakaivot ja vesilukot säännöllisesti. Tiivistä läpiviennit.

– Roska-astioiden pitää olla ehjiä ja puhtaita, ja ne kannattaa tyhjentää riittävän usein, niin sisällä kuin ulkonakin. Ruoka vetää puoleensa jyrsijöitä, tuholaisia ja muita eläimiä.