Archive | September 2016

Harkitse kahdesti ennen kuin ryhdyt remonttireiskaksi

2016-09-30-13_27_37-harkitse-kahdesti-ennen-kuin-ryhdyt-remonttireiskaksi-if-vahinkovakuutusyhtio

Moni pitää kunnia-asiana sitä, että osaa tehdä kodin pienet korjaus- ja asennustyöt itse. Ennen hihojen käärimistä kannattaa kuitenkin punnita, mihin omat taidot riittävät. Väärin tehty asennus voi pahimmillaan johtaa massiivisiin vahinkoihin, joita vakuutus ei kata.

Kotia kunnostaessa omia taitoja kannattaa analysoida kriittisesti – jo ennen töiden aloittamista. Kotivakuutukset eivät yleensä kata vahinkoja, jotka johtuvat asennus-, työ- tai rakennusvirheistä. Esimerkiksi astianpesukonevuotojen taustalta löytyy usein asennusvirheitä. Astianpesukone kytketään tyypillisesti vesijohtoverkkoon väärin tai putkien liitoskohtia kiristetään joko liian vähän tai liian paljon.

– Ei ole ollenkaan liioittelua asennuttaa astianpesukone ammattilaisella. Esimerkiksi tiivisteen unohtuminen astianpesukoneen tulovesiputken liitoksesta voi johtaa pahimmillaan koko keittiön lattian uusimiseen. Silloin puhutaan helposti useiden tuhansien eurojen vesivahingosta. Jos astianpesukoneen asentaminen ei ole tuttua, melko pienikokoinen tiiviste voi unohtua helposti, korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Ifistä sanoo.

Ammattilaisten palkkaaminen ulkoistaa myös vastuun asennus- ja työvirheiden osalta. Jos esimerkiksi vesivahingontai tulipalon syyksi paljastuu asennusfirman tekemä virhe, vahingot korvataan asennuksen tehneen yrityksen vakuutuksista.

– Kodin huolto- ja asennustöiden kohdalla kannattaa muistaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen. Lisäksi kodinkoneliikkeet tarjoavat toisinaan kaupan päälle pesukoneen asennuksen, kun ostaa uuden koneen, Virtanen vinkkaa.

Tällaisia ovat yleisimmät vahinkoihin johtavat asennusvirheet suomalaiskodeissa:

  • Astian- tai pyykinpesukone on kytketty vesijohtoverkkoon väärin
  • Putkien liitoskohtia on kiristetty liikaa tai liian vähän
  • Lattiakaivo on asennettu väärin
  • Hajulukko on asennettu väärin
  • Vesikaton läpiviennit on tehty väärin

KANNANOTTO: Marttaliitto ja Kuluttajaliitto: Henkivakuutuskorvausten verotusta ei saa kiristää

billets-de-banque-euros

Marttaliitto ja Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet esittävät huolensa siitä, että kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ollaan kiristämässä.

Kriisitilanteissa kuluttajat tarvitsevat tukea, joilla perheet voivat selvitä yllättävistä tilanteista. Tähän eivät yleensä omat tai yhteiskunnan varat riitä, vaan monet hankkivat vakuutuksen lisäturvaksi. Noin kolmanneksella kuluttajista on vapaaehtoinen lisäturva, vakuutus. Sitä ei saa heikentää veronkiristyksillä.

Valtiovarainministeriön esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muutokseksi esitetään, että nykyisin verovapaan henkivakuutuksen perusteella saatua alle 35 000 euron suuruista korvausta ryhdytään verottamaan. Verottaminen koskisi myös muitakin vakuutusmuotoja, joista maksetaan kuolemantapauksissa kertakorvauksia (mm. työntekijäin ryhmähenkivakuutus, matkustajavakuutus, ryhmähenkivakuutus sekä vapaaehtoinen tapaturmavakuutus).

Riskihenkivakuuttaminen ei ole perheille sijoittamista. Riskihenkivakuutuksilla on suuri taloudellinen merkitys perheille, joiden tilanne ei ole mahdollistanut säästöjen kertymistä. Kuolemantapauskorvaus korvaa tulojen menetystä, jos perheen pääasiallinen tulonhankkija menehtyy. Tämä voi aiheuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen merkittävän huononemisen, jota lakisääteinen sosiaaliturva ei paikkaa.

Nykyinen, kuolemantapauksesta maksettavan korvauksen verovapaa osa, 35 000 euroa, ei ole monellekaan riittävä, jos sitä vertaa keskimääräisiin asuntolainamääriin (100 000 – 160 000 € lapsiperheissä). Tyypillisesti kuolemantapauskorvaus maksetaan kuolleen leskelle ja lapsille turvaamaan heidän selviytymistään kriittisessä elämänvaiheessa.

Noin kolmanneksella suomalaisista on vapaaehtoinen henkivakuutus. Etenkin perheille, joilla on asuntovelkaa sekä lapsia huollettavana, henkivakuutukset ovat tärkeä lisäturva, joka voi auttaa mm. säilyttämään perheen kodin. Tätä turvaa ei saa heikentää veronkirityksellä.

:KUUNTELE JUTTU: Sähköä kuluu kohta taas enemmän – varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti

print_2mlcuyl6xu

Sähköä kuluu kohta taas enemmän – varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti

Syksy lisää perinteisesti sähkönkulutusta. Lämmityskauteen kannattaa valmistautua ajoissa, jotta sähkölaskun loppusumma ei tule yllätyksenä.

Sähkö on ollut pitkään ennätyksellisen edullista. Kesällä hintaa nosti tilapäisesti muun muassa Suomen ja Ruotsin ydinvoimaloiden vuosihuollot ja seisokit. Myöskään tuulivoimatuotanto ei pyörinyt täydellä teholla.

Syksyllä sähkön hintakehitykseen vaikuttaa erityisesti se, miten paljon sää kylmenee ja miten paljon sataa vettä. Jos syksy on lämmin ja sateet tuovat vettä vesimakasiineihin, jolloin sähköä saadaan tuotettua vesivoimalla, hintaan ei ole odotettavissa juurikaan nousua.

– Kun sähkön kysyntä kasvaa sään kylmetessä, oletettavasti sähkön pörssihinnat nousevat jonkin verran. Johdannaismarkkinoilla puolestaan signaali on molempiin suuntiin, joten arvioisin, että hinnat pysyvät samalla tasolla tai ehkä nousevat hieman, sanoo toimitusjohtaja Elina Kivioja Vattenfallilta.

Jos nyt on tarvetta uudelle sähkösopimukselle, kiinteähintainen määräaikainen sopimus on takuuvarma vaihtoehto. Jos puolestaan pystyy vaikuttamaan siihen, mihin vuorokauden aikaan käyttää eniten sähköä – esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa tai pesee pyykkiä – tuntihinnoitteluun perustuva pörssisähkösopimus voi pidemmällä tähtäimellä tulla edullisemmaksi.

Tiivistämällä lämpö pysyy sisällä

Kesällä kotien sähkönkulutus on minimaalista. Alkava lämmityskausi kuitenkin lisää kulutusta, mikä näkyy etenkin sähkölämmitteisissä kodeissa.

– Sähköllä lämpiävässä kodissa yli puolet sähköstä kuluu lämmitykseen. Jos kulutus on esimerkiksi 15 000 – 18 000 kilowattituntia vuodessa, lämmityskaudella se voi nousta 500-650 kilowattituntia. Tämä tarkoittaa noin 60-80 euroa kuukaudessa. Suurimmat lisäykset kulutukseen tulevat silloin, kun ulkolämpötila putoaa pakkasen puolelle, Kivioja kertoo.

Jotta lämmityskauden ensimmäinen sähkölasku ei aiheuttaisi ikävää yllätystä, talven lähestymiseen kannattaa valmistautua ajoissa. Jos kotona on ilmalämpöpumppu, sen asetukset säädetään talvea varten. Myös ilmanvaihto kannattaa tarkistaa ja joko palauttaa lämmön talteenotto päälle tai vaihtaa kesäkennot normaaleihin kennoihin. Laitteiden tiivisteet on hyvä uusia tarvittaessa.

– Lämmöneristyksen kannalta ikkunat ovat kotona heikoin lenkki, sillä niiden kautta jopa 35 prosenttia lämmöstä karkaa ulos. Ennen pakkasia onkin hyvä tarkistaa, että ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat kunnossa.

This entry was posted on September 22, 2016, in Asuminen.

Teinien suosikkikassi on pöpöpesä – muista säännöllinen tyhjennys ja tuuletus

9adf3060-a341-4773-a9ec-91ad95ae846b-main_image

Suureen suosioon nousseet, kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit voivat olla melkoinen bakteeripesäke, mikäli niitä ei tyhjennetä ja puhdisteta säännöllisin väliajoin. Kasseissa majailevat bakteerit ovat useimmiten suolistoperäisiä kolibakteereja.

Kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit ovat nousseet suureen suosioon etenkin nuorison käytössä. Sporttiset kassit kulkevat monella mukana niin koulussa, vapaa-ajalla kuin harrastuksissakin.

Jumppakassit valmistetaan usein polyesteristä ja ne pitävät hyvin kosteutta. Kosteutta sietävä kassi on monessa suhteessa kätevä, mutta mikäli sen siisteydestä ei huolehdi riittävästi, muodostuu se ihanteelliseksi kasvualustaksi bakteereille.

Suljetussa kassissa esimerkiksi hikisten jumppavaatteiden ja muiden tavaroiden mukana kulkeutuvat bakteerit voivat lisääntyä ihanteellisissa olosuhteissa. Bakteereja kulkeutuu kasseihin myös pesemättömien käsien kautta.

– Koululaisia ja teinejä on suositeltavaa muistuttaa hyvästä käsihygieniasta ja varmistaa, että oikeaoppinen ja riittävän pitkään kestävä saippuointi on hallussa, sanoo Initialin asiakasvastaava Erja Hietala.

Hygienia-alan asiantuntija Initial tutki lasten urheilulaukkuja ja havaitsi että 60 prosentissa laukuista piilee suuri bakteeririski*. Suurin osa ihmisten laukuista löydetyistä bakteereista on kolibakteereja, eli niin sanottuja suolistobakteereja. Kolibakteerien läsnäolo on usein merkki huonosta käsihygieniasta. Bakteereja löytyi tutkimuksessa sekä kantokahvoista laukun sisältä.

Ahkerassa käytössä olevia laukkuja on hyvä tyhjentää ja tuulettaa säännöllisin väliajoin. Ja käsien pesulla vältetään laukun mukana olevien bakteerien leviäminen esimerkiksi kotiin.

This entry was posted on September 16, 2016, in Hygienia.

Siivoaminen on yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa – pyykinpesuhommiin naiset eivät päästä puolisoitaan

clothes-pegs

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa siivotaan kerran viikossa, kaivataan enemmän apua puolisolta siivouksessa – erityisesti ruuhkavuosien aikaan – ja riidellään siivoustöiden jakamisesta. Pyykinpesun naiset haluavat kuitenkin hoitaa itse, eikä siitä synny yhtä helposti riitaa. Henkel Nordenin teett ä m ä änarkielämän rutiineja luotaavaan tutkimukseen vastasi yhteensä noin 1000 henkil öä Suomesta.

Henkel Nordenin tuoreen tutkimuksen mukaan arkiset kotity ö t jakavat mielipiteit ä suomalaisissa kodeissa. Tutkimukseen osallistuneista naisista 60 prosenttia kertoo huolehtivansa kodin siivoamisesta, kun vastaava luku miehiss ä on 42 prosenttia. Jopa 45 prosenttia naisista sanoo kuitenkin kaipaavansa siivouksessa enemm ä n puolisonsa apua. Avun tarve koetaan suurempana tutkimuksen nuoremmissa ikäluokissa, 36–55 ja 23–36 -vuotiaiden keskuudessa (33 % ja 36 %), kuin 56–65 -vuotiaiden keskuudessa (26 %). Nuoremmissa ikäluokissa elet ää n todenn ä k ö isemmin ruuhkavuosia ja lapsiperheen arkea.

Siivoaminen on myös yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa. Puolet naisista (50 %) ja useampi kuin joka kolmas mies (38 %) myöntää riidelleensä siivoamisesta puolison kanssa.

Valtaosassa (60 %) suomalaisista kodeista siivotaan kerran viikossa. Joka viides (20 %) kertoo siivoavansa useammin kuin kerran viikossa ja lähes yhtä monta (17 %) vain kerran kuukaudessa.

Naiset haluavat hoitaa pyykinpesun itse

Siivoamiseen verrattuna pyykinpesu aiheuttaa hyvin paljon vähemmän eripuraa suomalaisissa pariskunnissa. Peräti 79 prosenttia naisvastaajista kertoo hoitavansa kotitalouden pyykinpesun itse. Reilu kolmannes naisvastaajista (39 %) on myös tyytyv ä inen tilanteeseen, eik ä kaipaa puolisonsa apua. Lähes kaksi kolmesta kertoo, että ei ole koskaan riidellyt kumppanin kanssa pyykinpesusta.

– On kiinnostavaa huomata, miten arkiset rutiinit jakavat mielipiteit ä . Tutkimuksesta voi p ää tell ä , ett ä siivoaminen lankeaa edelleen useammin naisten harteille ja t ä h ä n roolitukseen kaivataan my ö s muutosta. Vastaavasti pyykinpesusta on aiheutunut yll ä tt ä v ä n harvoissa kodeissa riitaa. Pyykinpesua ei selv ä sti koeta yht ä rasittavana tai sitten siin ä ei luoteta puolison apuun yht ä paljon kuin siivoamisessa, koska puolet v ä hemm ä n naisista vastasivat kaipaavansa sen suhteen apua. T ä ss ä kin on kuitenkin huomattavissa muutosta, kun verrataan nuorempaa ik ä luokkaa vanhempaan, kommentoi Henkel Nordenin Brand Manager Tiina Nieminen.

Tietoja tutkimuksesta

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa tehtyyn arkielämän rutiineja selvittävään kyselytutkimukseen ”Henkel Habits” vastasi 1000 henkilö jokaisessa maassa. Kyselyn teki CIANT Henkel Nordenin toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2016.

This entry was posted on September 14, 2016, in Kotityöt.

Kotitöiden jakautuminen naisten ja miesten töihin kasvaa iän myötä

images

Suomalaiset suhtautuvat varsin sukupuolineutraalisti kotitöihin, mutta erot nousevat selvimmin esiin iän karttuessa. Mitä vanhemmaksi suomalainen on varttunut, sitä vahvemmin kotityöt jakautuvat miesten ja naisten töihin, selviää Suomalaisen Työn Liiton selvityksestä. Viemärin putsaaminen, nurmikon leikkaaminen ja pölyjen pyyhkiminen nähtiin eniten iän myötä jakautuneina kotiaskareina.

Mielipide-ero kotitöistä näyttää tutkimuksen valossa olevan erityisesti sukupolvien, eikä niinkään sukupuolten, välillä. Mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tasa-arvoisempi suhtautuminen hänellä on kotitöiden jakautumiseen. Roolijako miesten ja naisten kotitöiden välillä elää erityisesti seniorien asenteissa.

Suomalaisen Työn Liitto selvitti suomalaisten suhtautumista siivoukseen ja kotitöihin osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä ja siten suomalaista työtä. Kampanjatutkimus paljastaa, että eri ikäpolvet suhtautuvat kotitöihin eri tavalla. Esimerkiksi lähes puolet 65–79 -vuotiaista miehistä pitää pölyjen pyyhkimistä naisten työnä, mutta vain 6 prosenttia 18–34 -vuotiaista miehistä on tätä mieltä. Koko väestöstä kolme neljästä sanoo, että pölyjen pyyhkiminen kuuluu molemmille. Myös pyykin pesu on monien vanhempien mielestä naisten työtä.

– Roskien viemisessä ja viemäreiden putsaamisessa korostuu seniorimiesten näkemys, että nämä ovat perinteisesti miesten töitä. Ruohonleikkuriin tarttuu etenkin yli 65-vuotiaiden talouksissa mies. Eläkeikäisistä miehistä lähes 70 prosenttia sanoo nurmikon leikkaamisen kuuluvan miehelle, kun vastaavan ikäisistä naisista tätä mieltä on vain 36 prosenttia, selvittää Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (18–34 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 29 %, naiset 24 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 30 %, naiset 20 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 6 %, naiset 13 %)

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (65–79 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 71 %, naiset 46 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 68 %, naiset 36 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 45 %, naiset 38 %)