Kysely paljastaa eroja Pohjoismaiden vessatavoissa: Joka viides suomalainen olisi mieluiten pyyhkimättä itse

papier-toilette

Yhä useampi suomalainen nappaa älypuhelimen mukaansa vessaan lähtiessään. Ruotsissa tämä tapa on tuplasti yleisempi. Tämän seurauksena jopa 15 prosenttia kyselyn suomalaisvastaajista on päätynyt kalastamaan puhelintaan vessanpöntöstä. Suomalaiset pudottelevat tavaroita pönttöön useammin kuin pohjoismaiset naapurinsa. Eniten vessassa viettävät päivittäin aikaa suomalaiset ja ruotsalaiset, vauhdikkaimmin käynneistä selviävät tanskalaiset. Suomalaisilla on muista poikkeava makumieltymys kylpyhuoneisiin liittyen: wc-tilat ja pesutilat halutaan pitää mieluiten erillään toisistaan. Tulokset käyvät ilmi kylpyhuoneen saniteettituotteita valmistavan Geberitin teettämästä laajasta pohjoismaisesta kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa.

Kasvonaamioita ja kännyköitä
Kylpyhuoneessa tehdään paljon muutakin kuin peseydytään ja käydään vessassa. Joka viides suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen vastaaja kertoo tekevänsä kylpyhuoneessa hyvinvointiin ja kauneudenhoitoon liittyviä askareita, kuten kasvonaamioita ja kynsien hoitoa.

Vessakäyntien aikana suomalaisten yleisintä ajanvietettä ovat edelleen lehdet ja kirjat (23 %) ja älypuhelimen käyttö (21 %). Tabletin vessaan ottaa mukaan vain 5 prosenttia suomalaisvastaajista. Kännykän käyttö vessassa on Suomessa yllättäen Pohjoismaiden alhaisinta. Ruotsalaisista lähes tuplasti useampi ottaa puhelimen mukaan vessaan (38 %). Pöntöltä hoidetaan sähköposti- ja tekstiviestiliikennettä, harva myöntää soittavansa silloin puheluita. Älypuhelimen käyttö vessassa on Suomessa kasvanut parin viime vuoden aikana: Geberitin vuonna 2014 teettämässä vastaavassa kyselyssä vain reilu kymmenes suomalaisvastaajista kertoi vievänsä älypuhelimen vessaan.

Koska kylpyhuoneessa puuhataan monenlaisia asioita, vessanpönttöön tipahtaa välillä erikoisiakin asioita. Yleisimmät pönttöön tippuvat esineet ovat hammasharja (22 %), kauneudenhoitoon liittyvä tuote, kuten voidepakkaus tai kynsilakka (19 %), ja älypuhelin (15 %). Myös avaimia ja lompakoita joudutaan ajoittain kalastamaan pöntöistä. Suomalaisilla tavaroiden tiputtelu pönttöön on yleisempää kuin pohjoismaisilla naapureilla.

Onko pakko pyyhkiä itse?
Tanskalaiset hoitavat vessakäyntinsä kaikista vauhdikkaimmin. Puolet tanskalaisista vastaajista ilmoitti viettävänsä aikaa pöntöllä 0–10 minuuttia päivässä. Suomalaisista vastaajista 42 prosenttia istuu vessassa 11–20 minuuttia päivässä, mutta lähes joka viides viihtyy pöntöllä 21–30 minuuttia päivässä. Ruotsalaisten tahti on melkein sama kuin suomalaisten, norjalaiset taas ovat lähes yhtä vikkeliä kuin tanskalaiset.

Monilla norjalaisilla on tapana viipyillä kylpyhuoneessa tarpeellista pidempään saadakseen omaa aikaa. Kahdeksan prosenttia norjalaisvastaajista kertoi tekevänsä niin joka päivä, 48 prosenttia aina välillä. Suomalaiset kokevat pienintä tarvetta ottaa omaa aikaa kylpyhuoneeseen sulkeutumalla: 70 prosenttia vastaajista toteaa, ettei ikinä tee niin, ja vain 24 prosenttia myöntää välillä tekevänsä niin.

Suomalaisten suhtautuminen takapuolen pyyhkimiseen on Pohjoismaiden kielteisintä. Jos se olisi mahdollista, joka viides valitsisi mieluummin vaihtoehdon, jossa takapuolta ei tarvitsisi itse pyyhkiä. Tämä on mahdollista esimerkiksi pesevän ja kuivaavan wc:n avulla. Pyyhkimistä preferoi 57 prosenttia suomalaisvastaajista. Loput eivät halua vastata kysymykseen. Vertailuna, vain joka kymmenes tanskalainen haluaisi välttää pyyhkimisen, ja 74 prosenttia kertoo haluavansa hoitaa pyyhkimisen itse.

Suihku ja vessa erillään, kiitos!
Suomalaisten kylpyhuonemaussa on yksi selvästi erottuva tekijä muihin Pohjoismaihin verrattuna: 75 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo, että he haluavat kotiinsa mieluiten erillisen vessan ja peseytymiseen tarkoitetun kylpyhuoneen. Vastaavasti yli puolet tanskalaisista ei halua erottaa näitä toimintoja eri huoneisiin (52 %). Norjalaisten maku on lähempänä suomalaisia ja ruotsalaisten lähempänä tanskalaisia tässä asiassa.

Suurimmalla osalla suomalaisista on kuitenkin käytössään vain yksi kylpyhuone tai vessa (60 %). Joka kolmannella vastaajalla on kotonaan kaksi kylpyhuonetta tai vessaa ja lopuilla useampi. Noin puolet kertoo olevansa tyytyväisiä nykyisen kylpyhuoneensa kokoon, toinen puoli haaveilee isommasta kylppäristä. Vain 2 prosenttia suomalaisvastaajista toivoisi pienempää kylpyhuonetta.

Kylpyhuone halutaan säilyttää omana erillisenä tilana, jonka oven saa lukkoon. Uudenlaisissa arkkitehtuurikokeiluissa on tehty ratkaisuja, joissa kylpyhuone on integroitu osaksi makuuhuonetta ilman suljettavaa ovea. Suomalaisvastaajista 7 prosenttia toteaa, että voisi nauttia tällaisesta ratkaisusta. Olohuoneeseen integroidun kylpyhuoneen hyväksyisi vain 3 prosenttia vastaajista. Avomielisimmin ovettomiin kylpyhuoneisiin suhtautuvat norjalaiset.

Yleensä ovi halutaan lukita vessassa käymisen ajaksi. Joka viides suomalaisvastaaja kertoo lukitsevansa oven aina paikasta riippumatta eli myös kotonaan. 76 prosenttia lukitsee oven muualla kuin kotona ollessaan. Loput 4 prosenttia ilmoittaa, ettei lukitse ovea koskaan.

*Geberitin tilaamaan laajaan kylpyhuonekyselyyn vastasi alkuvuodesta 2016 yhteensä 1008 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Lisäksi Ruotsissa vastaajia oli 1011, Norjassa 1008 ja Tanskassa 1006. Tutkimuksen toteutti kaikissa neljässä maassa YouGov.