Archive | September 2017

Tavarapaljous kiristää muutossa hermoja

mlt3msnvtyvwlvgljxyw

Alkusyksy näkyy piikkinä muuttotilastoissa ja siten myös usean suomalaisen stressikäyrässä: muuttaminen stressaa selvästi kahta kolmesta. Eniten stressiä aiheuttaa Ifin kyselytutkimuksen* mukaan tavarapaljous ja sen läpikäynti. Nuoria aikuisia kuormittavat erityisesti muuttamiseen liittyvät paperityöt.

Alkusyksy on yksi vuoden vilkkaimmista muuttoajoista. Muuttamiseen liittyy yleensä uuden odotusta ja innostusta, mutta itse muuttoprosessi stressaa useimpia: Ifin kyselytutkimuksessa 65 prosenttia viiden vuoden sisällä muuttaneista suomalaisista kertoi edellisen muuton olleen melko tai erittäin stressaava. Naiset kokevat muuttamisen miehiä useammin stressaavaksi. Vain 8 prosenttia ei pidä muuttamista ollenkaan stressaavana.

Tavarapaljous ja sen läpikäynti on ylivoimaisesti suurin hermojen kiristäjä, joka stressaa joka toista muuttajaa. Vanhan ja uuden asunnon siivoaminen, pakkaaminen sekä ajan puute ovat seuraavaksi suurimmat stressin aiheuttajat.

Nuoret aikuiset, erityisesti opiskelijat, kokevat muita useammin stressaaviksi muuttoon liittyvät paperityöt, kuten osoitteenmuutokset, ilmoitukset isännöitsijälle sekä vakuutus- ja sähkösopimusten siirtämisen.

– Ahdistusta aiheuttaa varmasti epätietoisuus ja pelko siitä, muistaako kaiken. Muuttaja voi välttää hermojen kiristelyä pitämällä listaa asioista, jotka pitää hoitaa ennen muuttoa tai heti muuton jälkeen, vinkkaa vakuutuspäällikkö Sanna Ketola Ifistä.

– Kotivakuutus kannattaa päivittää uuteen kotiin ajoissa vaikka jo ennen muuttokiireitä. Moni ei tiedä, että kun muuttaa kerrostaloasunnosta toiseen, kotivakuutus on ilman eri sopimusta voimassa molemmissa kodeissa kolmen kuukauden ajan. Uuden ja vanhan kodin päällekkäisiä vakuutuksia ei siis tarvita senkään vuoksi, että tavarat olisivat turvattuna mahdollisilta muutossa sattuvilta vahingoilta. Kun muuttaa omakotitaloon, on hyvä muistaa, että rakennus tarvitsee aina oman vakuutuksen siitä hetkestä lähtien, kun omistusoikeus siirtyy.

Suomalaiset haaveilevat lisäneliöistä

Lähes joka kolmas viiden vuoden sisällä muuttaneista suomalaisista kaipaisi nykyiseen kotiinsa enemmän tilaa. Lisäneliöistä haaveillaan erityisesti pääkaupunkiseudulla. Nuorista 18–34-vuotiaista isomman asunnon haluaisi lähes joka toinen.

Toiseksi yleisin muutostoive kodeissa on ilmanvaihdon tai lämmityksen parantaminen, josta haaveilee keskimäärin joka neljäs kaikenikäisistä suomalaisista eri puolilla maata. Lähes yhtä usea haluaisi parantaa myös äänieristystä. Viidennes kaikista ja joka kolmas omakoti- ja erillistalossa asuvista toivoisi kotinsa olevan parempikuntoinen. Joka kymmenes ei muuttaisi nykyisessä kodissaan mitään.

Muutossa suomalaisia eniten stressaavat asiat:

  1. Tavarapaljous, tavaroiden läpikäynti
  2. Vanhan ja uuden asunnon siivoaminen
  3. Pakkaaminen
  4. Ajan puute
  5. Itse muuttopäivän hoituminen
  6. Muuttoon liittyvät erilaiset ”paperityöt”
  7. Muuttamisen kalleus.

*Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 733 viiden vuoden sisällä muuttanutta täysi-ikäistä suomalaista toukokuussa 2017. Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaisia edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

Lisätietoja:
Muuttajan muistilista

This entry was posted on September 22, 2017, in Siivous.

Eurooppalaiset arvostavat tekstiilien hoito-ohjemerkintöjä

he2zob8xbwq6qexqikhm

Eurooppalaisista 70 % noudattaa tekstiilien hoito-ohjeita ja 80 % myöntää, että ostaisi todella harvoin tai ei lainkaan vaatteita, joista hoito-ohjeet puuttuvat. Ympäristövaikutuksia kuten veden- ja energiansäästöä puntaroi 84 % eurooppalaisista.

Ginetex, kansainvälinen tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen emojärjestö, tutkitutti vuoden 2016 lopulla eurooppalaisten kuluttajien suhtautumista tekstiilien tuote- ja hoito-ohjesymboleihin. Tutkimuksen toteutti markkinatutkimusyritys Ipsos joulukuun 2016 aikana yhteensä 6000 henkilön otannalla Saksassa, Englannissa, Ranskassa, Italiassa, Tšekissä ja Ruotsissa. Ginetexin jäsenistö muodostuu 21 kansallisesta organisaatiosta, jotka edustavat kaikkia tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen sidosryhmiä ja Suomea ryhmässä edustaa Kiwa Inspectan sertifiointitoiminnasta vastaava yhtiö Inspecta Sertifiointi Oy.

Ipsosin tutkimuksen mukaan 70 % eurooppalaisista noudattaa tekstiilien hoito-ohjeita. Koko Euroopan tasoisesti jopa 57 % kertoo noudattavansa ohjeita “usein” ja 13 % ”aina”. Nämä luvut kuvaavat hoito-ohjeiden tärkeyttä eurooppalaisille kuluttajille.

  • 38 % kertoo ensisijaisesti noudattavansa hoito-ohjeita välttyäkseen pesussa syntyviltä ongelmilta, kuten vaatteiden kutistumiselta.
  • 31 % noudattaa ohjeita huolehtiakseen vaatteistaan ja toissijaisesti niiden käyttöiän pidentämiseksi.
  • Yleisesti ottaen nauhaetiketit, joita käytetään hoito-ohjeiden ilmoittamiseen, ovat häiritseviä ja 62 % kertookin leikkaavansa ne pois. Nauhaetiketit häiritseviksi kokevista 74 % mukaan etiketit kutittavat ja ärsyttävät ihoa ja 55 % mielestä ne ovat usein liian pitkiä. Mielipiteissä on maiden välisiä eroja.

Hoito-ohjeita pidetään kuitenkin aitona ostokriteerinä, sillä 80 % eurooppalaisista toteaa, ettei koskaan, tai erittäin poikkeuksellisesti, ostaisi vaatekappaletta, josta hoito-ohjeet puuttuvat.

Internet ja älypuhelimet: tekstiilien hoito-ohjeiden virtuaaliset kumppanit

Yli puolet vastaajista, 53 %, ilmoitti etsivänsä selityksen Internetistä yksittäisille pesumenetelmille tai törmätessään symboliin, jota eivät ymmärrä. Tämä voidaan tulkita positiiviseksi tulokseksi ja kiinnostukseksi symboleja kohtaan. Selvitykseen 39 % käyttää tietokonetta ja 21 % älypuhelinta.

Eurooppalaiset tuntevat parhaiten silitys- ja pesusymbolit

Tutkimuksen mukaan eurooppalaiset ymmärtävät parhaiten silitystä ja pesua koskevat symbolit: silityssymbolin tuntee 97 % ja pesua koskevan 91 %.

Kolmen muun symbolin sanoma on edelleen vähemmän tunnettu:

  • kemiallisen pesun symbolin sanoma on vähiten tuttu, ainoastaan 21 % eurooppalaisista tuntee sen,
  • valkaisusymbolin viestiä ei ymmärrä 39 % ja
  • kuivatussymboli on 45 %:lle tuntematon
Hoito-ohjemerkinnät oikein tulkitsevien eurooppalaisten prosenttiosuuksien jakauma:

  • Silitys: 97 %
  • Pesu: 91 %
  • Valkaisu: 33 %
  • Kuivatus: 32 %
  • Kemiallinen pesu: 21 %

Sama pätee lisämerkintöihin, kuten symbolien alla oleviin viivoihin – vain yksi neljästä eurooppalaisesta pistää niitä edes merkille.

Toisaalta silitys- ja rumpukuivaussymbolien sisällä olevat pisteet huomataan: yksi kahdesta eurooppalaisesta (54 %) huomaa ne.

Ympäristöstä huolehtiminen merkittävä asia eurooppalaisille

Veden- ja energiansäästöt mietityttävät tutkimustulosten mukaan 84 % eurooppalaisista. Näistä 90 % huolehtii tekstiileistään erityisesti ympäristöasiat huomioiden.

Eurooppalaiset kuluttajat näyttävät kaiken kaikkiaan jo soveltavan ympäristöystävällisiä toimia tekstiilejä huoltaessaan:

  • 62 % valitsee “luonnollisen kuivauksen aina kun mahdollista”,
  • 61 % pesee ” pääasiassa alhaisessa lämpötilassa” ja
  • 44 % käyttää “Eco-ohjelmaa”.

Ginetexille tekstiilien ympäristöystävällinen huolto on tärkeää ja se pyrkii myös edistämään tätä eritoten “clevercare.info” -logonsa kautta. Logoa käyttävät useat merkittävät, kansainväliset tuotebrändit tekstiilien hoito-ohjesymbolien lisänä. “Clevercare.info”-logolla pyritään kiinnittämään huomiota ympäristönäkökohtiin tekstiilihuollossa. Clevercare-sivustolta www.clevercare.info, löytyy tietoa yksinkertaisista ja helpoista, ympäristönäköhdat huomioivista tekstiilien hoitotavoista.

“GINETEX-IPSOS barometrin tulokset ovat positiivisia ja kannustavia. Tuloksista heijastuu Ginetexin ja kansainvälisten komiteoidemme perustavaa laatua oleva rooli työssä tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen ymmärtämisen kasvattamiseksi. Toimimme pitkän aikavälin periaatteella – kohtaamme työssämme myös esteitä, kuten hoito-ohjesymbolien väärinymmärtämisen ja etikettien poistamisen. Meidän on yhteistyökumppaniemme kanssa vahvistettava pyrkimyksiämme suuren yleisön osalta varmistaaksemme kaikkien symbolien (ja niiden erityispiirteiden) ymmärrettävyys kaikkialla maailmassa. Pysyvä tavoitteemme tekstiilien hoito-ohjemerkintäjärjestelmän yhdenmukaistamiseksi ja yhtenäistämiseksi maailmanlaajuisesti edistää tätä kehitystä joka päivä”, kertoo Ginetexin puheenjohtaja Adam Mansell.

Tutkimuksen metodologia:

Tutkimuksen otannassa oli mukana yhteensä 6000 Ipsosin Online Access Paneliin kuuluvaa, 18 – 65-vuotiasta henkilöä Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Tšekistä ja Ruotsista. Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2016.

Ginetexistä

GINETEX (Groupement International d’Etiquetage pour l’Entretien des Textiles), tekstiilien hoito-ohjemerkintöjen keskusjärjestö, perustettiin Pariisissa v. 1963 jatkoksi 1950-luvun loppupuolen useille kansainvälisille hoito-ohjemerkintäsymposiumeille. GINETEX on laatinut kansainvälisesti sovellettavan tekstiilien hoito-ohjemerkintäjärjestelmän, joka koostuu eri symboleista. Käytettävät symbolit ovat Ginetexille rekisteröityjä tavaramerkkejä. Hoito-ohjemerkintäjärjestelmä jakaa kuluttajille ja tekstiilivalmistajille oikeaa ohjeistusta tekstiilituotteiden hoitoon. Symbolit ohjeistavat oikeanlaiseen tekstiilien hoitoon ja siten estävät vahingoittamasta tuotetta pysyvästi.

This entry was posted on September 7, 2017, in Siivous.

Serla selvitti: Suomalaisnuoret pitävät siivouksesta vanhempaa väestöä enemmän ja siivoavat muita useammin

cleaning-268126_960_720

Alle 24-vuotiaat pitävät siivouksesta vanhempia ikäluokkia enemmän ja myös siivoavat muita useammin, selviää Serlan kesäkuussa 2017 teettämästä siivoustutkimuksesta. Suurimmalle osalle suomalaisista (57 %) siivoaminen on kuitenkin pakkopullaa, jota tehdään kerran tai pari viikossa. Viikkosiivous tehdään vanhoilla, lapsuudenkodista tai kotitaloustunneilta opituilla tavoilla.

Suurin osa suomalaisista (57 %) ei pidä siivoamisesta, mutta he tekevät sitä vähintään kerran viikossa pakon sanelemana, selviää Serlan kesäkuussa 2017 Nepalla teettämästä siivoustutkimuksesta. Mitä vanhemmalta kysytään, sitä vähemmän siivouksesta pidetään. Huomattavaa on, että alle 34-vuotiaista vastaajista yli puolet joko piti siivouksesta tai piti sitä kelpo hommana, kun palkintona odottaa puhdas koti. Alle 24-vuotiaista kolmasosa siivoaa pari kertaa viikossa, mikä on selkeästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin (20 %).

– Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykynuoret ja nuoret aikuiset ovat siistiä kansaa, jotka siivoavat mielellään, Serlan Brand Manager Hanna Hirvonen pohtii. 

Ruuhkavuosia elävät tyytymättömämpiä siivoustiheyteen – siivoojalle ei silti makseta

Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että koti täytyy siivota vähintään kerran viikossa, ja samaan aikaan 40 %:ssa kotitalouksia siivous aiheuttaa kinastelua. Naiset ovat hieman miehiä tyytymättömämpiä kotinsa siisteyteen. Ruuhkavuosia elävät, 35–44-vuotiaat ovat hieman muita tyytymättömimpiä kotinsa siivoustiheyteen. Heistä 58 % sanoo siivoustiheyden olevan riittävä, kun muissa ikäluokissa näin vastasi yli 60 %. Kaikkein tyytyväisimpiä kotinsa siivoustiheyteen ovat eläkeläiset (65–74-vuotiaat).

Suomalaiset ovat selkeästi kansaa, joka haluaa siivota itse, vaikka työstä ei pidetä tai sille ei olisi aikaa kiireisessä elämäntilanteessa. Vastaajista vain yksi tuhannesta kertoi maksavansa siivoojalle kotinsa siivoamisesta.

Nuoret tekevät siivouksesta hauskaa – suomalaiselle siisti koti on palkinto siivouksesta 

Kaikista suomalaisista 38 % sanoo, ettei palkitse itseään siivouksen jälkeen. 40 prosentille suomalaisista siivottu koti on sopiva palkinto siivousurakasta.

Nuoremmat vastaajat pitävät siivouksesta ja koettavat tehdä siitä kivaa; suurin osa (64 %) alle 24-vuotiasta kuuntelee siivotessaan musiikkia, mikä ei taas vanhemman väestön vastauksissa tullut esille.

– Nuoret tykkäävät siivouksesta ja myös palkitsevat itsensä siitä; kotiin ostetaan tuoreita kukkia tai sytytetään kynttilöitä. Moni myös nauttii lasillisen hyvää juomaa, kokkailee maistuvaa ruokaa tai pitää leffaillan siivouksen päätteeksi. Koska siivota täytyy, miksei siitä voisi myös yrittää nauttia, Serlan Brand Manager Hanna Hirvonen vinkkaa. 

Kodin järjestyksestä pidetään päivittäin huolta – vanhoilla opeilla

Suomalaisista 65 % siivoaa yhä vanhemmiltaan tai kotitalousoppitunneilta saaduilla opeilla. Tärkeimmäksi opiksi mainittiin jokapäiväinen pieni kodin ylläpito. Opit myös kulkevat sukupolvelta toiselle, sillä lähes 60 % vastaajista kertoi opettavansa myös itse jälkipolvilleen jokapäiväisen kodin ylläpidon ”tuo tullessas, vie mennessäs”.

– Vanhat, perinteiset tavat tuntuvat olevan hyvin juurtuneita suomalaisperheissä. Nuorena omaksutut siivoustavat ovat käytössä vuosikausia eikä niitä sen enempää kyseenalaisteta, Hirvonen sanoo.

Talouspaperi on apu pikasiivouksessa

Tärkeimmiksi siivousvälineiksi tutkimuksessa nousivat imuri, rätti ja mikrokuituliina. Samoja välineitä käytetään myös kodin pikasiivouksessa, lisäksi käteväksi pikasiivousapuriksi nousi talouspaperi. Talouspaperia käytetään muun muassa keittiössä ruoanlaiton sotkujen siivoamiseen ja keittiön pintojen pyyhkimiseen. Erityisesti vanhemmat ikäluokat löytävät talouspaperille monia käyttökohteita.

– Siivouksesta voi tehdä itselleen piirun verran miellyttävämpää ja helpompaa, jos on oikeanlaiset välineet oikeisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Serlan valikoimasta löytyy erilaisia talouspapereita eri tarkoituksiin: nukkaamaton siivousliina sopii hyvin lasi- ja peilipinnoille, pikasiivousta helpottaa kostea siivousliina, ja isompaan puhdistusurakkaan kannattaa käyttää riittoisaa XXL-paperipyyhettä, Hirvonen vinkkaa.

Lisätietoja tutkimuksesta: Näin suomalaiset siivoavat 

  • Serla teetti tutkimuksen suomalaisten siivoustavoista 8.6.–20.6.2017 Nepan partneripaneelissa. Otanta: 15–74-vuotiaat, maata edustava näyte (n=1 007) sukupuolen, iän sekä asuinpaikan perusteella.
  • Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa suomalaisten mielipiteitä siivouksesta, siivoustiheyttä ja -tapoja sekä tärkeimpiä siivousvälineitä.
  • Vastaajista 57 % kertoi, ettei pidä siivouksesta.
  • Suomalaiskodeissa siivotaan kerran pari viikossa, mikä on suurimman osan (65 %) mielestä riittävä tiheys. Naiset (36 %) ovat miehiä (25 %) tyytymättömämpiä kodin siivoustiheyteen.
  • Suomalaiskodeissa perussiivoukseen kuuluu imurointi, vessan ja keittiön peseminen sekä pintojen pyyhkiminen.
  • Kaapit, laatikot, komerot sekä varastotilat jäävät useimmiten siivoamatta.
  • Tärkeimmiksi siivousvälineiksi tutkimuksessa nousivat imuri, rätti ja mikrokuituliina.
  • Samoja välineitä käytetään myös kodin pikasiivouksessa, lisäksi käteväksi pikasiivousapuriksi nousi talouspaperi.
  • Siivoukseen käytettävistä erimerkkisistä talouspapereista Serlan suosio oli selkeästi suurin. Vastaajista 30 % kertoi käyttävänsä Serlan talouspapereita siivoamisessa.