Archive | June 2018

Suojaa sähkölaitteet ja rakennukset salamaniskuilta

Salamat aiheuttavat vuosittain tuhansia sähkölaitevaurioita. Suorat salamaniskut asuinrakennuksiin ja esimerkiksi maatalouden eläinsuojiin voivat olla kohtalokkaita aiheuttaessaan tulipaloja surullisine seurauksineen.

Salamoinnille alttiimpien alueiden uusissa sähköliittymissä sähköasennusstandardi edellyttää yleensä ylijännitesuojien asennuttamista. Käytännössä kyse on kaikista sellaisista alueista, joissa sähkönjakelu tapahtuu vielä ilmajohtojen kautta. Ilmajohtoa voi jakeluverkossa olla kauempana liittymästä, vaikka itse liittymä olisi toteutettu maakaapelilla. Todennäköisyys siihen, että salamavirta aiheuttaa vahinkoja, on suurempi ilmajohdoilla kuin maakaapeleilla, mutta ei ole täysin pois suljettu maakaapelillakaan.

Sekä sähkölaitteet että rakennukset voidaan suojata vahingoilta laitteilla, jotka ohjaavat salamavirrat hallitusti maahan ilman, että ne aiheuttavat vahinkoa kulkureitillään.

  • Sähkölaitevaurioita voidaan estää sähkökeskukseen asennettavilla ylijännitesuojilla. Rakennukset voidaan suojata rakennuksen yhteyteen rakennettavilla ukkossuojilla, opastaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen asiantuntija Jenna Kauppila.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkoskaudella – eli touko-syyskuussa – on eri puolilla Suomea yhteensä noin 100 ukkospäivää, ja niiden aikana on rekisteröity keskimäärin 130 000 maasalamaa. Kuitenkin ennätysvuosina 1972 ja 1988 maasalamoita havaittiin jopa 300 000.

Maissa, joissa salamointi on voimakasta, ukkossuojaukseen on ollut pakko kiinnittää runsaasti huomiota. Suomessa sekä ukkossuojauksen että sähkölaitteiden ylijännitesuojauksen toteutus on ollut pääasiassa kiinteistön haltijan harkittavissa. Nykyiset asennusstandardit kuitenkin edellyttävät jopa kaupunkien taajamiin rakennettaviin uusiin asuintaloihin ylijännitesuojauksen toteuttamista, jollei riskien arvioinnissa erikseen osoiteta ylijännitesuojien tarpeettomuutta. Sähkönjakeluyhtiöt vaativatkin usein ylijännitesuojausta jo liittymän saamiseksi.

  • Laki ei velvoita ukkosuojauksen asennuttamiseen muualla kuin tietyissä poikkeuskohteissa, joihin kuuluvat mm. suuret palavien nesteiden varastosäiliöt. Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot puolestaan edellyttävät ukkossuojausta erityisen salamaherkkiin kohteisiin kuten esimerkiksi kirkkoihin. Myös sairaalat, datakeskukset ja rakennukset, joissa on suuria ihmismääriä, ovat erikoisasemassa vaatimusten osalta, selvittää Kauppila.

Aurinkosähköjärjestelmä turvaan ylijännitesuojauksella

Katolle ja julkisivuille asennettavat aurinkopaneelit yleistyvät koko ajan. Asianmukaisella ylivirta- ja ylijännitesuojauksella saadaan turvattua aurinkosähköjärjestelmän osat sähköverkossa sattuvilta vikatilanteilta. Jos kiinteistön sähkökeskuksessa ei vielä ole ylijännitesuojia, jotka on liitetty rakennuksen päämaadoituskiskoon, ne kannattaa asennuttaa. Näin saadaan suojattua aurinkosähköjärjestelmän vaihtosuuntaaja sähköverkosta päin tulevilta ylijännitteiltä.

Sähköistysalan ammattilaisen valmistajan ohjeiden mukaan asentama aurinkopaneeli ei lisää salamavaurioiden riskiä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa selvittää valmistajalta ja maahantuojalta laitteiston suojausta koskevat kysymykset.

Perinteiset ohjeet pätevät edelleen

  • Sähkölaitteiden pistotulpat kannattaa irrottaa ukonilman lähestyessä, olipa kiinteistössä ylijännitesuojaus tai ei. On suositeltavaa pysytellä ukonilmalla sisätiloissa tai jos ollaan ulkona, ei ainakaan oleskella ympäröivää maastoa selkeästi korkeampien kohteiden välittömässä läheisyydessä eikä aukealla paikalla, jossa äkkiä on itse salamasiepparina, muistuttaa Jenna Kauppila.
This entry was posted on June 14, 2018, in Asuminen.

TUKES: Liian tehokas lamppu valaisimessa on vaarallinen

Vääränlainen lamppu valaisimessa voi aiheuttaa tulipalon. Varmista valaisimen ja lampun yhteensopivuus ennen lampunvaihtoa.

Hehkulamppujen käyttö on vähentynyt merkittävästi, ja niiden sijaan valaisimissa käytetään nykyään enimmäkseen led- ja energiansäästölamppuja. Led-lamput tuottavat hehkulamppuihin verrattuna vähän lämpöä, ja markkinoille on tullut valaisimia, jotka on suunniteltu nimenomaan led-lampuille. Usein hehkulamppu voidaan kuitenkin vaihtaa valaisimessa alun perin olleen led-lampun tilalle. Monilla on edelleen erikokoisia hehku- ja halogeenilamppuja varastoituna kotiinsa.

Käytä aina valaisimeen sopivaa lamppua. Kaikkiin valaisimiin on merkitty sen lampun mitoitusteho, jolle valaisin suunniteltu. Tehon yksikkö on watti (W), esimerkiksi 25 W. Merkintää tehokkaamman tai muuten vääränlaisen lampun käyttö aiheuttaa aina vaaran. Seurauksena voi olla valaisimen tai sen lähellä olevan materiaalin syttyminen ja tulipalo.

Hehku- tai halogeenilampun valaisuteho riippuu pitkälti lampun tehosta (W), kun taas led-lampun valon määrää kuvaa luumen-luku (lm). Karkeasti voidaan sanoa, että 800 luumenin led-lampun tuottama valon määrä (tehon yksikkönä noin 10 W) vastaa noin 60 W:n hehkulamppua.

Kun esimerkiksi mitoitusteholtaan 25 W:n valaisimessa käytetään led-lamppua, teholtaan 11 W, valaisin valaisee kirkkaasti, eikä kuumenemisen vaaraa ole. 11-wattinen hehkulamppu ei puolestaan valaisisi riittävästi.

Jos edellä mainittu valaisin on sellainen, että siinä voidaan suoraan käyttää myös hehkulamppuja, 25 watin hehkulamppu valaisee huomattavasti huonommin kuin edellä kerrottu led-lamppu, mutta valaisin kuumenee. Tässä vaiheessa, kun valaistus koetaan yhä huonoksi, vaikka hehkulamppu on valaisimessa lukevan maksimitehon mukainen, kaapista kaivetaan toinen, tehokkaampi hehkulamppu, jonka teho voi olla esimerkiksi 60 W. Valaistus paranee, mutta valaisimen lämpötila nousee niin paljon, että tulipalon vaara on ilmeinen.

– Lampun vaihtajan pitää aina varmistaa valaisimen ja lampun yhteensopivuus. Turvallisuuden voi arvioida vertaamalla valaisimeen merkittyä maksimitehoa (W) lampun tehoon (W), muistuttaa ylitarkastaja Jukka Lepistö Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

Led-lamppua käyttämällä tarvitaan huomattavasti pienitehoisempi lamppu, jotta saadaan yhtä hyvä valaistus kuin hehku- tai halogeenilampulla. Pienempi teho tarkoittaa myös pienempää sähkönkulutusta.

This entry was posted on June 13, 2018, in Tukes.

Tutkimus: suomalainen somekansa vähät välittää turvallisuussuosituksesta – julkaisee lomakuvia, kun koti tyhjillään

Sosiaalisen median käyttäjiä varoitellaan usein julkaisemasta lomaltaan kuvia, joista paljastuu, että asukkaat ovat poissa kotoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin joka neljäs suomalainen julkaisee lomakuviaan esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa, vaikka koti on tyhjillään.

Asuntomurron ehkäisemiseksi on syytä harkita, kuinka avoimesti mainostaa lomaansa sosiaalisessa mediassa – erityisesti, jos sometilin yksityisyysasetukset sallivat kuvien leviämisen laajalle joukolle. Turvayhtiö Verisure kysyi lomakäyttäytymisestä yli 1500 suomalaiselta ja kysely paljastaa, että neuvosta huolimatta joka neljäs, eli 26 prosenttia aikuisista julkaisee lomakuvia matkansa aikana, vaikka koti on tyhjillään.

Nuoret 18–29-vuotiaat ovat erityisen innokkaita kertomaan lomastaan reaaliaikaisesti, sillä heistä jopa puolet kertoo lomastaan somessa. Poliisi kertoi eilen, että asuntomurtojen määrä on kasvanut selvästi viime vuoteen verrattuna.

– Ammattimaiset murtovarkaat saattavat käyttää sosiaalisen median kanavia hyödykseen selvittääkseen sopivia kohteita. Siksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, kuinka laajalle kansalle lomastaan huutelee, sanoo Verisuren turvallisuusasiantuntija Tommi Heinimo.

Et ole ainut! Joka kolmas suomalainen stressaa, jäikö kahvinkeitin tai muu sähkölaite päälle

Vaikka suomalaiset julkaisevat lomakuviaan verrattain huolettomasti, ovat he silti melko tarkkoja erityisesti paloturvallisuuteen ja vesivuotoihin liittyvistä turvallisuusriskeistä. Selvästi yli puolet, noin 60 prosenttia, suomalaisista kertoo sulkevansa astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen vesikytkimet vuodon estämiseksi sekä irrottaa sähkölaitteiden töpselit seinästä, kun koti jää tyhjilleen useammaksi päiväksi.

– Yllättävän monia kodin turvallisuusasiat myös stressaavat loman aikana, sillä yli puolet suomalaisista jää miettimään, jäikö jokin turvallisuusasia tekemättä, kun he ovat poistuneet kotoaan, Heinimo kertoo.

Yleisin stressin aihe on kahvinkeitin tai jokin muu sähkölaite: lähes joka kolmas suomalainen jää pohtimaan, jäikö kahvinkeitin tai jokin muu sähkölaite päälle. Toiseksi eniten mietityttää, jäikö ulko-ovi lukitsematta ja kolmanneksi, unohtuiko liesi päälle.

“Vettä tulvi asuntoni tiskialtaaseen ja sen kautta keittiön kaappeihin ja lattialle”

Kyselyn mukaan vesivuoto on tyypillisin vahinko, joka on suomalaisille sattunut heidän ollessaan poissa kotoa.

– Ollessani poissa kotitaloni putkistoon oli tullut jonkinlainen tukos, mikä aiheutti sen, että vettä tulvi asuntoni tiskialtaaseen ja sen kautta keittiön kaappeihin ja lattialle. Siitä seurasi kosteusvaurio keittiöön, kertoo eräs kyselyyn vastannut.

– Astianpesukoneen tiiviste oli hapertunut niin huonoon kuntoon, että se oli vuotanut altaan alle jo hyvän aikaa ja aiheutti vesivahingon, kertoo toinen.

Osa kertoo kohdanneensa myös asuntomurron jäljet saapuessaan loman jälkeen kotiin.

– Mökkiviikonlopun aikana takaovesta oli rikottu lasi ja saatu näin ovi auki. Perintökorut oli viety. Miehen työkone varastettiin. Kaikki vaatekaapit oli myllätty. Vuodetekstiilit ja vaatteet olivat lattialla, kertoo murron kohdannut kokemuksestaan.

Lue täältä lisää suomalaisten kokemuksia kodin vahinkotilanteista poissaolon aikana.

Tutkimuksen toteutti Verisuren toimeksiannosta YouGov Finland. Tiedot kerättiin web-kyselynä 9.4.–12.4.2018 YouGovin kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi 1513 suomalaista ja lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

FAKTA: Näitä turvatoimia suomalaiset tekevät ennen lomalle lähtöä

• 58 % sulkee astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen vesikytkimet.
• 56 % irrottaa sähkölaitteiden töpselit pois seinästä.
• 37 % pyytää jotakuta katsomaan kodin perään aika ajoin.
• 37 % jättää kodin avaimet luotetulle henkilölle.
• 32 % pyytää jotakuta keräämään postit tai pitämään pihan asutun näköisenä.
• 13 % piilottaa tai vie turvaan arvoesineet (esim. korut, käteisen).
• 13 % jättää valoja päälle tai ajastaa valot/radion/television menemään päälle aika ajoin.
• 11 % kytkee hälytysjärjestelmän päälle.

VINKKI: Tee nämä toimenpiteet ennen lomalle lähtöä

• Laita sähkölaitteet kokonaan pois päältä, älä jätä niitä edes virransäästötilaan.
• Sulje veden kierto pääkytkimestä vuodon estämiseksi.
• Yleinen kulkureitti pientaloon on katseilta suojassa oleva takaovi. Murtovarkaat yrittävät usein sisään rikkomalla oven ikkunan. Pidä siis huoli, että myös takaovi on riittävästi suojattu ja ovessa on hyvät lukot.
• Kodin hälytysjärjestelmä ehkäisee murtoja jo ennalta. Varas menee mieluummin asuntoon, jossa ei ole tunnetusta hälytysjärjestelmästä varoittavia tarroja. Myös turvalukko antaa lisäsuojaa.
• Pyydä naapuria keräämään postit. Täysi postilaatikko on varkaille viesti siitä, että ketään ei ole kotona.
• Jos asut pientalossa, jätä pihalle puutarhavälineitä tai lasten leluja. Jätä myös verhot auki. Näin koti näyttää asutulta.
• Älä jätä mitään arvokasta esille ikkunan läheisyyteen, vaan sijoita arvotavarat kaappeihin. Valokuvaa ja luetteloi kotona säilyttämäsi arvo-omaisuus. Näin poliisin on helpompi jäljittää anastettu omaisuus.
• Pyydä naapuria aika ajoin tarkistamaan piha ja kotisi oven edusta. Murtovarkaat usein tarkkailevat kohteita usein päiviä etukäteen tarkistaakseen, ovatko asukkaat lomalla. Varkaat asettavat esimerkiksi pienen esineen oven ja karmin väliin ja käyvät myöhemmin tarkastamassa, onko se pudonnut.
• Älä julista sosiaalisessa mediassa olevasi lomalla ja kotisi tyhjillään – etenkin, jos osoitetietosi ovat julkisesti saatavilla. Lisäksi kannattaa miettiä, haluatko aina jakaa paikkatietoa päivityksesi mukana. Pidä yksityisyysasetukset sellaisina, etteivät ulkopuoliset tiedä, missä liikut.
• Hälytyskeskukseen liitetyn murto-, palo- ja vuotohälytysjärjestelmän avulla apu saadaan hätätilanteessa nopeasti paikalle, vaikka et itse olisi kotona.

This entry was posted on June 13, 2018, in Asuminen.