Archive | March 2020

Miksi pakkausmerkinnät? -kampanjassa edistetään kuluttajien elintarvikepakkausten lukutaitoa

Joulukuussa 2019 tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan vain noin neljännes kuluttajista tarkistaa pakkausmerkinnöistä tuotteen alkuperämaan. Merkit vaikuttavat useammin yli 50-vuotiaiden naisten ostopäätökseen. Nuoria miehiä merkit kiinnostavat muita kuluttajia vähemmän.

Neljä viidestä suomalaisesta lukee pakkausmerkintöjä ja ne vaikuttavat ostopäätöksiin

Ainesosat, alkuperä, sokeri ja rasva ovat yleisimmät asiat mitä etsitään. EU luomumerkin tunnistaa jo yli puolet väestöstä. Nimisuojatuotteiden merkit ovat melko tuntemattomia. Sirkkalehti- ja Hyvää Suomesta -merkki tunnetaan hyvin. Hyvää Suomesta ja Sirkkalehti vaikuttavat myös ostopäätökseen. 70 % vastaajista sanoo merkin vaikuttavan vähintäänkin melko paljon tuotteen valintaan.

Elintarvikkeiden alkuperämaamerkinnät ovat tärkeimpiä keski-ikäisille naisille ja miehille sekä yli 65-vuotiaille naisille. Vaikka 84 % vastaajista alkuperämaatieto on erittäin tai melko tärkeä, vain 21 % vastaajista tarkistaa kyseisen tiedon elintarvikepakkauksista. Seitsemän kymmenestä lukee ravintomerkintöjä sisältäviä tietoja. Sokeri ja rasva ovat yleisimmät asiat, jotka elintarvikepakkauksesta tarkistetaan. Vain 8 % tarkistaa elintarvikkeen suolamäärän ja 3 % kuidun määrän.

Miksi pakkausmerkinnät – viestintä- ja neuvontakampanja kuluttajille

Kampanjassa lisätään kuluttajien pakkausmerkintöjen lukutaitoa, tietoa eri merkintöjen merkityksestä ja helpotetaan kuluttajia löytämään itselleen sopivia tuotteita. Hyvillä valinnoilla voi edistää terveyttä ja ehkäistä ruokahävikkiä. Kampanja edistää elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä olevien päiväys-, ravintosisältö-, alkuperämaamerkintöjen, Luomu- sekä EU-laatujärjestelemien mukaisten merkkien tuntemusta ja kuluttajien kiinnostusta niitä kohtaan.

Miksi pakkausmerkintä -kampanja näkyy laajasti mm. julkisissa kulkuvälineissä ja kuuluu radiossa. Seuraa kampanjaa marttojen sosiaalisissa kanavissa verkkosivulla www.miksipakkausmerkinnät.fi. Marttaliitto, -piirit ja -yhdistykset kertovat pakkausmerkinnöistä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri Suomea.

Kuluttajatutkimus tehtiin osana Miksi pakkausmerkinnät -hanketta, jossa kampanjoidaan elintarvikepakkausmerkintöjen lukutaidon parantamiseksi. Kampanjaa rahoittaa Ruokavirasto. Marttaliiton kumppaneina Miksi pakkausmerkinnät -kampanjassa toimivat Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus uusitaan keväällä 2021. Lisätietoa tutkimuksesta sekä kampanjasta löytyy www.miksipakkausmerkinnat.fi.

KoroNalle-tempaus yhdistää käsityön ja luovuuden – käsillä tekeminen antaa turvaa ja ajankulua

Käsityön suosio on noussut viime päivinä entisestään, moni kotona oleva on kaivanut keskeneräiset käsityöt kaapista ajankuluksi tai päättänyt nyt viimein opetella vaikka sen kuuluisan villasukan neulomisen. Onneksi netti on ohjeita pullollaan ja myös alueelliset taitoyhdistykset ovat vauhdilla kehittäneet uusi ohjeita, vinkkejä ja tekemispaketteja käsityöhön hurahtaneille kun perinteinen kurssitoiminta on tauolla.

Taito Varsinais-Suomi päätti kutsua koko Suomen mukaan tekemään yhdessä. Nyt turvaudutaan luovuuteen, käsitöihin ja johonkin halattavaan – lähde siis mukaan KoroNalle-tempaukseen!

“Ei tehdä tästä vakavaa eikä jyrkän oikeaoppista vaan tehdään se näin: Etsi nalle tai muu vastaava unilelu, uusi tai vanha ja ryhdy pistelemäään ja paikkailemaan mielesi mukaan. Voit kursia kasaan ajatuksiasi ja tunnelmiasi samalla kun saat käsillesi mieleistä tehtävää”, sanoo Taito Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Tiina Aalto.

KoroNalle tempaus sopii tehtäväksi yhdessä kodeissa, se voi olla myös kotikoulua viettävien lasten käsityöprojekti. Toivotaan että mukaan lähtee niin aloittelijoita kuin pitkän linjan taitajia, kaikkien pistot ja nallet ovat arvokkaita. Ehkä tässä on sysäys kunnostaa ikivanha risa nalle tai tehdä lapsen kanssa yhdessä oma KoroNalle.

Voit raportoida projektiasi someen tunnisteilla #koronalle ja @taitovarsinaissuomi. Yhdistys ja Taitoliitto lupaavat jakaa tuotoksia sometileillään ja alustavia suunnitelmia jopa KoroNallejen-näyttelystä epidemian taituttua on jo tehty.

Katsotaan mihin päädytään ja katsotaan se yhdessä. 

#koronalle
@taitovarsinaissuomi
#onnielääkäsityössä

Taitoliitto
www.taito.fi 

This entry was posted on March 24, 2020, in Kotityöt.

Desinfioivat puhdistusliinat, kosteuspyyhkeet ja nenäliinat eivät kuulu wc-pönttöön

Koronavirustilanteen johdosta erilaisten paperien ja puuvillakuituisten hygieniatuotteiden käyttö on lisääntynyt runsaasti. Käsi- ja muusta hygieniasta tuleekin nyt huolehtia erityisen hyvin. Desinfioivat puhdistusliinat, nenäliinat, talouspaperit yms. tulee käytön jälkeen laittaa sekajätteisiin, ei wc-pönttöön, muistuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

WC-pönttöön huuhdellut puhdistusliinat ja muut vastaavat hygieniatuotteet aiheuttavat helposti tukoksia viemäriputkissa ja jätevedenpumppaamoilla. Päinvastoin kuin vessapaperi, nämä tuotteet on suunniteltu niin, että ne eivät hajoaisi kastuessaan.

Kiinteistöissä viemäriputkiin muodostuvien tukosten avaamisesta koituu lasku ja vaivaa asukkaille. Jätevedenpumppaamoiden ja viemäriverkoston kunnossapidosta sekä tukosten poistamisesta huolehtii HSY, mutta tukoksista voi aiheutua ympäristön pilaantumista.

HSY:n alueella pumppaamotukokset ovat lisääntyneet hieman, mutta toistaiseksi laajamittaista ongelmaa ei ole ollut. Nykyisessä poikkeustilanteessa työntekijäresurssin kohdentaminen tukosten avaamiseen ei ole toivottavaa, toteaa yksikön päällikkö Petteri Jokinen.

Vessanpönttöä ja viemäriä tulee käyttää vain siihen mihin se on tarkoitettu, eli sinne saa laittaa wc-paperia ja ns. sitä itseään, sekä pesuvesiä. Vessassa on hyvä olla roskapönttö, johon voi laittaa muut roskat. Koronavirustilanteen aikana nenäliinat tulee toistaiseksi laittaa sekajäteastiaan, ei biojätteeseen.

Viemärietiketti:

https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/kodinvesiasiat/viemarietiketti/Sivut/default.aspx

This entry was posted on March 23, 2020, in Hygienia.

Näin suomalaiset loukkaavat itsensä omassa kodissaan

Tänään 13.3. vietettävä valtakunnallinen tapaturmapäivä muistuttaa ennaltaehkäisemään tapaturmia. Turvallisuusyritys Verisuren tutkimuksen mukaan joka kymmenes suomalainen kertoo itsensä tai perheenjäsenensä loukkaantuneen kotona viimeisen kolmen vuoden aikana niin, että on tarvinnut apua. Koti onkin yksi vaarallisimmista paikoista suomalaisille.

Koti on yksi vaarallisimmista paikoista suomalaisille. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista ja lähes 80 % vammaan johtaneista tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen uhritutkimuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa tapahtui yhteensä 396 000 kotitapaturmaa, mikä on 34 prosenttia kaikista tapaturmista. Tiukasti kakkossijalle nousevat liikuntatapaturmat, joiden osuus on 29 prosenttia.

Verisuren YouGov Finlandilla toteuttamassa turvallisuuskyselyssä suomalaisilta kysyttiin kodin turvallisuuteen liittyvistä asioista. Joka kymmenes vastaaja on ollut tilanteessa, jossa hän itse tai joku muu hänen taloudessaan on kolmen vuoden sisällä loukannut itsensä kotona siten, että on tarvinnut apua.

– Ei ole ihme, että koti on yksi merkittävimmistä vaaranpaikoista – kotona vietetään paljon aikaa. Verisuren hälytyskeskuksen käsittelemät tyypillisimmät tapaturmatilanteet liittyvät usein kompastumisiin ja esimerkiksi keittiöaskareissa sattuneisiin haavereihin, kertoo Verisuren toimitusjohtaja Alexander Gräsbeck.

Yleisimmät tapaturmat ja vinkit niiden ennaltaehkäisyyn

THL:n tilastojen mukaan yleisimmät kotitapaturmat ovat juurikin kompastumisia, kaatumisia ja liukastumisia. Myös terävistä esineistä saadaan haavereita lähes yhtä usein. Lisäksi palovammat ovat tyypillinen kotitapaturma.

Tämä trendi näkyy myös Verisuren tutkimuksessa, johon vastanneiden yleisimmät tapaturmat olivat esimerkiksi liukastuminen kylpyhuoneessa tai portaissa sekä haaverin saaminen terävästä esineestä, kuten veitsestä tai lasinsirusta.

– Paras tapa ennaltaehkäistä tapaturmia kotona on välttää kiirettä, sillä usein hosuessa sattuu eniten vahinkoja. On myös hyvä kiinnittää huomiota, että koti soveltuu kulloiseenkin elämäntilanteeseen, esimerkiksi ikäihmisen tai lasten tarpeisiin, Gräsbeck muistuttaa.

Kun tapaturma osuu kohdalle, apua tarvitaan nopeasti

Verisuren tutkimukseen vastanneista joka kahdeksas koki, ettei saanut kotona loukkaantumisen jälkeen riittävän nopeasti apua itselleen tai perheenjäsenelleen. Koteihin hankitaankin yhä useammin ammattimaisen hälytyskeskuksen valvontaan liitetty hälytysjärjestelmä, jonka avulla saa tarvittaessa suoran yhteyden hälytyskeskuspäivystäjään, joka neuvoo tilanteessa ja välittää oikean avun paikalle.

– Hälytysjärjestelmän niin sanottua SOS-ominaisuutta arvostetaan erityisesti lapsiperheissä ja ikäihmisten kodeissa, missä on tärkeää, että apua saa helposti napin painalluksella, Gräsbeck kertoo.

Näin ennaltaehkäiset tapaturmia kotona

  • Pidä kodin kulkureitit vapaana tavaroista ja hyvin valaistuna, erityisesti portaat.
  • Kuivaa kylpyhuoneen märkä lattia suihkun jälkeen liukastumisen välttämiseksi.
  • Suosi lastenhuoneessa matalia ja turvallisesti kiinnitettäviä huonekaluja.
  • Säilytä keittiön terävät välineet lasten ulottumattomissa. Laita ruokaa hosumatta, äläkä säilytä lieden lähellä tavaraa.
  • Pidä keittiössä kaikki arkikäytössä olevat tavarat käden ulottuvilla, jotta vältyt turhalta penkille nousemiselta.
  • Älä käytä ylähyllyille ulottumiseen huteria tuoleja, vaan hanki kotiin tukevat taloustikkaat.
  • Älä käytä rikkinäistä elektroniikkaa tai liitä laitteisiin niihin sopimattomia latureita tai johtoja.

YouGov Finland toteutti kyselytutkimuksen viestintätoimisto Tekirin ja Verisuren toimeksiannosta. Kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia kodin turvallisuuteen liittyen. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 24.–27.1.2020 YouGovin kuluttajapaneelissa. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi. Kokonaisvastaajamäärä on 1500.

This entry was posted on March 13, 2020, in Asuminen.

Koronavirus puhututtaa – Martat ohjeistavat huolehtimaan hygieniasta ja kotivarasta

Paras tapa suojautua koronavirukselta ja miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Sairastumisen varalle on hyvä hankkia kotiin riittävästi elintarvikkeita, sillä sairaana ei ehkä pääse ruokakauppaan. Seuraa ja noudata viranomaisten ohjeistuksia.

Marttojen nopea ohje varautumiseen

  • Pese kädet huolellisesti saippualla usein. Saippuan puuttuessa käytä käsidesiä.
  • Yski ja aivasta oikein.
  • Älä koskettele kasvojasi.
  • Pidä hansikkaat kädessä julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa.
  • Älä kättele.
  • Huolehdi kotivara kuntoon (tarkempi ohjeistus alla).
  • Jos epäilet koronavirusinfektiota, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi.
  • Pohdi, mitä tietoa levität. Kuka sitä jakaa, miksi ja onko se tuorein tieto?

Kotivara on osa omatoimista varautumista

Kotona oleva varasto ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle on nimeltään kotivara. Kotivaraa suositellaan varattavaksi ainakin kolmeksi päiväksi, mutta sairausaika voi kestää pitempäänkin. Kotivaran ohjeilla voi elintarvikkeita hankkia useammaksikin päiväksi.

Kotivaraksi kannattaa varata vain sellaisia ruokia, joita tulee normaalistikin käytettyä. Näin ruokien kierto sujuu eivätkä elintarvikkeet pääse vanhentumaan ja syntymään hävikkiä. Myös läheisten kotivara kannattaa tarkistaa.

Hyvin säilyviä elintarvikkeita ovat muun muassa näkkileipä, pähkinät, siemenet, kuivatut hedelmät, mehut, mehukeitot, murot, myslit, kala-, liha-, ja papusäilykkeet, pastat, linssit. Varaa tarvittaessa myös lastenruokia ja lemmikin ruokia.

Katso tarkemmat ohjeistukset Marttojen kotivara-sivuilta www.martat.fi/kotivara.

Esimerkki yhden aikuisen kolmen päivän kotivarasta (noin 2300 kcal per päivä):

  • vettä, juomia 6 l
  • vihanneksia ja juureksia 600 g
  • hedelmiä ja marjoja 400 g
  • perunaa 200 g
  • pastaa tai viljalisäkettä 200 g
  • leipää ja viljatuotteita 550 g
  • maitoa, piimää, jogurttia ja viiliä tai vastaavia kasvivalmisteita 1 l
  • juustoa 60 g
  • kalaa, munaa, lihaa,  kasviproteiinia 400 g
  • öljyä/rasvoja 150 g
  • kuivattuja hedelmiä 100 g
  • pähkinöitä/siemeniä 90 g
  • makeisia/suklaata 100 g
  • sokeria, hunajaa 100 g

Käsihygienia ja kotisiivousohjeet

Tärkeintä sairastumisen ennaltaehkäisyä on pestä kädet usein lämpimällä vedellä ja saippualla. Käsihygieniasta on huolehdittava mm.

  • kotiin tullessa,
  • ruokaa tehdessä,
  • ruokailun yhteydessä,
  • vessassa käydessä ja
  • yskimisen, aivastamisen ja niistämisen jälkeen.

Yski ja niistä aina kertakäyttöliinaan, jonka heität pois tai hihaan. Vältä kasvojen koskettamista käsillä.

Jos kotona ollaan terveenä, riittää normaali, huolellinen ylläpitosiivous. Imuroidaan, pyyhitään pinnat, pestään vessat ja lopuksi 60-asteessa siivousvälineet.

Jos kotona on sairastunut, kannattaa olla huolellisempi ja pyyhkiä usein kosketeltavia pintoja (esim. ovenkahvat, käsinojat, pöytäpinnat, valokatkaisijat, vesihanat) heikosti emäksisellä puhdistusaineella. Vessa on hyvä pestä usein. Sairauden mukaan, joskus voi olla tarpeen käyttää myös desinfioimisainetta. Suojaa kädet siivouskäsineillä ja pese ja kuivaa ne lopuksi tai käytä kertakäyttökäsineitä.

Pese siivouksen päätyttyä siivousvälineet 60-asteessa tai tarvittaessa käytä kertakäyttösiivouslinoja. Pyyhi siivouspyyhkeellä ja puhdistusaineella välineet ja imuri, joita et voi pestä koneessa. Pese ja rasvaa kädet siivouksen jälkeen huolella. Kaikilla kannattaa olla omat käsipyyhkeet ja kun joku sairastaa, ne kannattaa vaihtaa päivittäin. Lakanat ja tyynyliinat on hyvä myös vaihtaa silloin ainakin kerran viikossa. Pese pyyhkeet, vuodevaatteet ja siivousliinat 60-asteessa.

Lisätietoja

This entry was posted on March 12, 2020, in Hygienia.

Näin suomalaiset haluavat asua – oma piha, sauna ja riittävästi tilaa

K-Rauta tutki, miten suomalaiset haluavat asua. Tutkimuksen mukaan omakotiasujien arvioissa tärkeimpinä nousevat esille oma piha, sauna ja riittävä tila. Rakentajana suomalainen haluaa tehdä helpoimmat työt itse. Omakotitalon rakennusprojektin mahdollisista kitkakohdista kysyttäessä puoliso nousi kiitosten kohteeksi.

Suomalaiset pitävät lujasti kiinni omassa kodissaan kolmesta toiveesta: oma piha antaa rauhan ja mahdollisuuden ajanviettoon, saunan merkitys on edelleen vahva ja kodissa on oltava perheelle riittävästi tilaa*.

Oma piha houkuttaa omakotitaloon

Omakotitalossa asuvilta tai omakotitaloon muuttoa harkitsevilta kysyttiin syitä asua omakotitalossa. Omaa pihaa arvosti 91 % kyselyyn vastanneista. Asuminen ilman seinänaapureita houkutti 74 % vastaajista. Lähes puolet (45 %) kertoi pitävänsä pihan hoidosta ja taloon liittyvästä puuhailusta. Oma rauha ja vapaus saivat useita mainintoja myös avoimissa vastauksissa.

Näistä en luovu: piha ja sauna 

Pihan merkitys näkyy tutkimuksessa yleisemminkin. Kun vastaajilta kysyttiin, mistä kodin asioista he eivät voisi luopua, suosituin (75 % vastaajista) vaihtoehto oli ”Kodissa on piha”. Saunalla on myös vankka merkitys suomalaisessa omakotitalossa: 68 % ei luopuisi omasta saunasta. Vaikka pihan merkitys korostui tutkimuksessa, eivät vastaajat pitäneet terassia niinkään korvaamattomana. 28 % vastaajista mainitsi terassin olemassaolon tärkeänä asiana. Kodin koon vastaaminen asujien tarpeita oli kolmanneksi suosituin vaihtoehto (55 %).

Lämmitysmuodon vaihto kiinnostaa eniten uusista ratkaisuista

Tutkimuksessa kysyttiin vastaajan kiinnostuksesta hankkia uusia ratkaisuja omaan kotiin. Vaihtoehdoista eniten kannatusta saivat lämmitysmuodon vaihto energiatehokkaammaksi (29 %) sekä puhdas sisäilma ja sitä edistävät ratkaisut (25 %). Toimiva jätehuolto ja modernit kierrätysratkaisut kiinnostivat viidennestä vastaajia. Vastaavasti 44 % kertoi, ettei harkitse uusia ratkaisuja kotiinsa. Esimerkiksi aurinkoenergia kiinnostaa kyselyyn vastanneita: avoimissa vastauksissa aurinkopaneelien hankintaa kertoi harkitsevansa useampi vastaaja.

Rakentajana halutaan tehdä helpoimpia töitä itse

Suomalaisten into tehdä itse näkyy tutkimustuloksissa. Omakotitalon rakennuttamiseen osallistuneilta vastaajilta selvitettiin mieluisinta tapaa toteuttaa rakennusprojekti.

38 % vastaajista haluaa tehdä helpompia töitä itse omassa kodissa ja käyttää ammattilaisia vain luvan vaativiin töihin. Neljännes vastasi haluavansa rakentaa talonsa mahdollisimman pitkälle itse. Oman kädenjäljen näkyminen kiinnostaa myös, sillä 21 % tilaa valmistalopaketin, mutta haluaa vaikuttaa omilla valinnoillaan sisustukseen. ”Yksilöllisyyden kaipuu ja oman jäljen näyttäminen näkyy myös tässä tutkimuksessa selvästi. Yksilöllisyyttä voi näyttää niin helpoimpien töiden tekemisen muodossa kuin esimerkiksi sisustusvalintojen tekemisessä”, K-Raudan talomyynnistä vastaava myyntipäällikkö Ari Koski sanoo.

Rakentaminen sujuu ilman kitkaa – puolisoa ylistetään

Omakotitalon rakennuttamiseen osallistuneilta selvitettiin myös rakennusprojektin aikana mahdollisesti tulleita haastavia tilanteita. 61 % vastaajista kertoi, että rakentamisen aikana ei syntynyt kitkaa eri osapuolten välille. Yksittäisistä vaihtoehdoista suurimmiksi nousivat kitka työmaalla urakoineiden henkilöiden tai asentajien kanssa (14 %) ja kitka kunnan tai kaupungin rakennusviranomaisten kanssa (12 %).

Rakentaessa tai rakennuttaessa omakotitaloa työt sujuivat vastaajien mukaan hyvin erityisesti puolison kanssa: 68 % vastaajista mainitsi puolison. Myös rautakauppa tai muu rakennustarvikkeiden noutopaikka saivat hyviä mainintoja (62 %), samoin työmaalla urakoineet henkilöt tai asentajat (59 %).

*K-Raudan tutkimus omakotiasumisesta toteutettiin sähköisenä kyselynä 11.-16.2.2020 K-ryhmän Kylä-tutkimusyhteisössä. Vastaajien kokonaismäärä oli 861. Omakotitalossa asuvia oli 72 % vastaajista ja omakotitaloon muuttamaan aikovia 28 % vastaajista.  

 

This entry was posted on March 4, 2020, in Asuminen.