Archive | April 2020

Älä käytä otsonointia koronan torjuntaan

Otsonaattoreita eli otsonikaasua tuottavia laitteistoja kaupataan tällä hetkellä aktiivisesti  koronaviruksen ja muiden mikrobien torjuntaan. Otsonoinnin tehokkuudesta koronavirusta vastaan ei ole tutkimusnäyttöä. Osa otsonaattoreista tuottaa otsonikaasua niin tehokkaasti, että laitteet voivat olla asiantuntemattoman henkilön käsissä hengenvaarallisia. Turvallisinta on, jos otsonaattoreita käyttävät vain ammattilaiset ja tarvittavat varotoimenpiteet huomioidaan.

Otsonaattoreita markkinoidaan kuluttajille mm. virusten, sienien ja homeiden torjuntaan työ- ja asuintiloista, autoista tai rakenteista.  Viranomaiset ovat havainneet, että kuluttajille ei ole aina opastettu riittävästi laitteen turvallista käyttöä ja kerrottu otsonin terveysvaaroista.

Edes suurien, ihmiselle haitallisten otsonipitoisuuksien ei ole osoitettu tuhoavan sieni- ja bakteerikasvua rakennusmateriaalien pinnalta ja sisältä.

Otsonointia ei tule käyttää koronaviruksen torjuntaan, koska sen tehokkuudesta virusta vastaan ei ole tutkittua tieteellistä näyttöä ja pahimmillaan otsonaattorin käyttö voi aiheuttaa hengenvaaraa.

Otsoni aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina terveyshaittoja, esimerkiksi ärsyttää hengitysteitä. Lyhytaikainenkin altistuminen voi heikentää keuhkojen toimintaa tai pahentaa astmaa.

Varoaikaa noudatettava, tilat tyhjennettävä

Otsonointia voidaan hyödyntää tapauskohtaisesti hajujen poistossa esimerkiksi savuvahinkojen yhteydessä. Tällöin otsonointi pitää teettää ammattilaisella.

Otsonoinnin ajaksi ilmanvaihto pitää sulkea ja estää otsonin pääsy esimerkiksi rivitalon muihin asuntoihin. Lisäksi otsonoitavat tilat tulee tyhjentää kokonaan. Irtaimisto tulee käsitellä erikseen.

Otsononnin jälkeen tilat on tuuletettava huolellisesti. Käsittelyn jälkeinen varoaika on noin kaksi vuorokautta, jonka aikana ilmanvaihtoa tehostetaan. Tiloissa ei saa oleskella tänä aikana. Otsonoitava tila on merkittävä varoituskyltein ja pääsy tilaan tulee estää.

Otsonoinnin yhteydessä syntyy terveydelle haitallisia pienhiukkasia tai yhdisteitä, jotka voivat kiinnittyä pintoihin ja rakenteisiin. Reaktiotuotteet voivat myös aiheuttaa terveyshaittaa, minkä vuoksi otsonoidun tilan pinnat on puhdistettava huolellisesti pyyhkimällä varoaikana tapahtuneen tuuletuksen jälkeen.

Otsoni voi myös vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi betoni-, kipsilevy-, puu- ja kokolattiamattomateriaaleihin ja vanhentaa materiaaleja.

Säädökset tiukentumassa

Lähivuosina otsonaattoreita alkaa koskea biosidivalmisteiden lupamenettely. Tällöin laitteistoa markkinoivan yrityksen pitää hakea lupaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) tai Euroopan kemikaalivirastolta. Lupakäsittelyn yhteydessä on pystyttävä osoittamaan laitteiston käyttöön liittyvät riskit ja laitteiston turvallinen käyttö.

Tällä hetkellä Tukes, THL ja TTL suosittelevat, että otsonaattoreita ei markkinoida mikrobien torjuntaan. Lisäksi jos niitä käytetään esim. hajujen poistoon, niitä käyttäisivät vain ammattimaisesti toimivat yritykset.

Markkinoinnissa ei saa antaa vääriä mielikuvia

Kemikaalilaki kieltää harhaanjohtavan tai väärän mielikuvan tuotteen turvallisuudesta antavan mainonnan. Otsonaattoreita ei saa markkinoida siten, että viitataan niiden edullisiin terveysvaikutuksiin.

This entry was posted on April 27, 2020, in Hygienia.

Suomen käsityön museo kerää pandemian aikaisia käsityökokemuksia

Koronapandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään keväällä 2020. Suomen käsityön museo alkaa tallentaa pandemian aiheuttamaa poikkeusaikaa käsityön näkökulmasta museon kokoelmiin. Keräys toteutetaan yhteistyössä Taitoliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Museoviraston Elävän perinnön käsityöringin kanssa. Museo kerää käsityön koronamuistiinpanoja verkkoalustalle, jossa pääsee myös lukemaan muiden muistiinpanoja koronakäsitöistä. koronakasityo.muistele.fi

Käsillä tekeminen korona-aikana 2020 -verkkosivulla kerätään koronakevään herättämiä tuntoja vapaassa muodossa, olivat ne sitten päiväkirjamaisia merkintöjä, runoja, valokuvia, videoita tai ääniä. Museota kiinnostavat kokemukset poikkeusajasta vauvasta vaariin. Kerro, mikä sytytti erityisesti tänä keväänä käsitöihin vai muuttuiko käsityön tekeminen jollakin tapaa. Millaisia merkityksiä käsin tekemisellä on ollut sinulle poikkeustilanteen aikana? Voit myös lukea sivustolla muiden kokemuksia käsitöistä koronan aikaan.

Kotoilu sinällään on monelle arkea ja juhlaa, mutta poikkeustilanteen tuoman pakko muuttaa asetelmia. “Suomen käsityön museon vastuualue käsityö, käsin tekeminen ja siihen liittyvät toiminnot velvoittaa meidät tallentamaan tätä poikkeuksellista pandemia-aikaa”, kertoo tallennusprojektista vastaava amanuenssi Seija Hahl.

Käsityö- ja muotoilualan yhdistykset ja yritykset ovat kovan paineen alla sosiaalisen eristäytymisen vuoksi. Kevään sesonkikausi –äitienpäivä, valmistujaiset ym. juhlat – ovat tulossa ja päällä olisi yksi vuoden kiireisimmistä myyntiajoista. “Museona haluamme tallentaa, miten myös käsityöyrittäjät pärjäävät, kun suurin osa toiminnoista on nyt etäyhteyksien varassa. Onko yrittäjät löytäneet uusia toimintamuotoja esimerkiksi verkkokauppojen rinnalle? Poikkeusajan vaikeuksista voi nousta aivan uusia, innovatiivisiakin toimintamuotoja, joita voi jatkaa kriisin rauettuakin ja näitä vinkkejä voi sivuston kautta jakaa myös muille”, Hahl kuvailee tallennustyötä.

Vinkkaamalla omasta tekemisestään verkkoalustalla voi piristää muita ja samalla museo pääsee taltioimaan nämä erityisajat tuleville sukupolville. Arkistoon tallennettavaa materiaalia voidaan myöhemmin hyödyntää esimerkiksi tutkimuksissa, julkaisuissa ja näyttelyissä. “Voidaan vertailla esimerkiksi tämän ajan käsitöiden tekemistä muihin poikkeuksellisiin ja leimansa jättäneisiin aikoihin, kuten sota-ajat ja pula-aika”, Hahl jatkaa.

Kirjoituksia ja kuvia voit jättää suoraan verkossa koronakasityo.muistele.fi. Julkaisun yhteydessä voit valita annatko luvan julkaista muistosi muiden myös luettavaksi vai ainoastaan museon kokoelmiin tallennettavaksi. Julkinen aineisto tulee olemaan muistele.fi -sivustolla vapaasti katsottavissa. Kirjoittajien tietoja ei kummassakaan tilanteessa luovuteta edelleen. Materiaali tallennetaan Suomen käsityön museon arkistoon ja aineistoa käsitellään muutenkin luottamuksellisesti tietosuoja huomioiden.

Yhteistyössä

Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi

Museoviraston Elävä perintö www.aineetonkulttuuriperinto.fi

Taitoliitto www.taito.fi

 

This entry was posted on April 24, 2020, in Kotityöt.

GROHE julkaisee Vesibarometrin: Suomalaiset ovat perillä vedenkulutuksestaan

GROHE julkistaa Vesibarometrin nyt toisena vuonna peräkkäin.Kyseessä on pohjoismainen tutkimus, jossa kartoitetaan pohjoismaalaisten näkemyksiä omasta vedenkulutuksestaan.Suomessa ilmastokeskustelu on asialistan kärkipäässä ja tutkimus osoittaa, että enemmistö suomalaisista katsoo kuluttavansa vettä kestävällä tavalla.Se näyttää pitävän paikkansa.Tutkimuksessa selvitettiin myös todellista kulutusta, ja se osoittaa, että me tuhlaamme vettä Pohjoismaista toiseksi vähiten.Tanska on kuitenkin maista paras.

Raikas vesi on luonnonvara, jolla meitä ja naapurimaitamme hemmotellaan, sillä sitä on saatavana lähes rajattomasti. Mutta ilmastonmuutos ja ennätysmatalat pohjavedet tarkoittavat, että meidänkin täytyy kiinnittää vedenkulutukseemme huomiota.GROHEn vastajulkaisema Vesibarometri osoittaa, että 13 prosenttia suomalaisista ei ole kiinnostunut vähentämään vedenkulutustaan. Joka neljäs suomalainen ei koskaan edes pohdi vedenkulutustaan.

– Vesibarometrin tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka valtavia määriä vettä Pohjoismaissa tuhlataan päivittäin.Me haluamme saada useammat ihmiset pohtimaan omaa vedenkulutustaan ja toivomme heidän ryhtyvän tekoihin kulutuksensa vähentämiseksi. Veden tuhlaamisen tai tarpeettoman vesihävikin sekä ilmastonmuutoksen ja ennätysmatalien pohjavesien vuoksi on erittäin tärkeätä, että kaikki maat yhdessä vaalivat luonnonvarojamme, GROHEn maajohtaja Tero Kemppainen sanoo.

31 miljoonaa euroa – niin paljon Suomen kodeissa syntyy vuosittain vesihävikkiä
Raportista käy lisäksi ilmi, että jopa joka kymmenennessä Suomen kotitaloudessa on tippuvia tai vuotavia saniteettituotteita.Tämä tarkoittaa, että Suomen kotien yhteinen vuosittainen vesihävikki on yhdeksän miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa 31 miljoonaa euroa.Suomessa saniteettituotteiden aiheuttama vesihävikki on kuitenkin Pohjoismaiden pienin. Pahin tilanne on Ruotsissa, jossa kotitalouksien saniteettituotteet vuotavat vuodessa vettä runsaat 20 miljoonaakuutiometriä.

Tutkimuksesta:
Tutkimuksen suoritti GROHEn tilauksesta mielipide- ja markkinatutkimusyritys Ipsos Norm.Tutkimus toteutettiin 24.–31.1.2020, jona aikana kyselyyn vastasi internetissä yhteensä 4 032 yli 18-vuotiasta henkilöä.Tulos on tilastollisesti merkitsevä ja valtakunnallisesti edustava Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Väitteemme perustuvat seuraaviin laskelmiin:
VÄITTEEMME PERUSTUVAT SEURAAVIIN LASKELMIIN
Suomen kotitalouksien määrä: 2 622 625 (1)
Osuus, jolla on vuotavia/viallisia saniteettituotteita: 9 prosenttia (2)
Vuotavan hanan vuorokaudessa aiheuttama keskimääräinen hävikki: 100 litraa (3)
Vesilitran keskihinta: 0,0036 € (4)
Laskukaava: 0,09(2) x 2 622 625(1) x 100(3) x 0,0036(4) = 84 973 €/päivä
84 973 x 365 = 31 015 145 €/vuosi
Tilastot perustuvat tutkimukseen, jonka GROHEn tilauksesta suoritti mielipide- ja markkinatutkimusyritys Ipsos Norm. Tutkimus toteutettiin 24.–31.1.2020, jona aikana kyselyyn vastasi internetissä yhteensä 4 032 yli 18-vuotiasta miestä ja naista Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
(1) Tilastokeskus, 2019
(2) Ipsos Norm/GROHE, 2020
(3) Motiva, 2019
(4) Turun Vesihuolto, 2019

Mitkä väittämät sopivat sinuun?(Voit valita useita)

Yhteensä Ruotsi Suomi Norja Tanska
Kulutan vettä vastuullisesti/kestävästi 52 % 53 % 53 % 56 % 45 %
Ponnistelen päivittäin vedenkulutukseni vähentämiseksi 32 % 24 % 34 % 24 % 48 %
Haluan vähentää vedenkulutustani, mutta en tiedä miten 13 % 14 % 10 % 14 % 12 %
En ole kiinnostunut vähentämään vedenkulutustani 13 % 18 % 13 % 15 % 6 %
En osaa sanoa 5 % 6 % 4 % 6 % 4 %

Onko sinulla ollut kotonasi tippuvia tai vuotavia saniteettituotteita? 

Yhteensä Ruotsi Suomi Norja Tanska
Kyllä, parhaillaan 10 % 12 % 9 % 10 % 9 %
Kyllä, mutta olen korjannut asian 28 % 28 % 26 % 24 % 36 %
Ei 59 % 57 % 62 % 63 % 53 %
En osaa sanoa 3 % 4 % 3 % 3 % 3 %

Pohditko vedenkulutustasi?

Yhteensä Ruotsi Suomi Norja Tanska
Kyllä, päivittäin 22 % 15 % 17 % 14 % 41 %
Kyllä, muutaman kerran viikossa 19 % 16 % 19 % 18 % 22 %
Kyllä, muutaman kerran kuukaudessa 17 % 18 % 19 % 18 % 14 %
Kyllä, muutaman kerran vuodessa 15 % 15 % 19 % 16 % 10 %
En 25 % 34 % 24 % 31 % 11 %
En osaa sanoa 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %

Pohditko vedenkulutustasi? (Suomi, jakauma sukupuolittain ja ikäryhmittäin)

Yhteensä 18–30-v. 31–40- v. 41–50- v. 51–65- v. Naiset Miehet
Kyllä, päivittäin 17% 17% 12% 13% 23% 22% 12%
Kyllä, muutaman kerran viikossa 19% 24% 20% 20% 14% 25% 13%
Kyllä, muutaman kerran kuukaudessa 19% 20% 24% 19% 16% 20% 18%
Kyllä, muutaman kerran vuodessa 19% 14% 18% 22% 21% 15% 23%
En 24% 23% 23% 26% 25% 16% 32%
En osaa sanoa 2% 2% 3% 2% 2% 2% 2%
This entry was posted on April 22, 2020, in Hygienia.