Archives

Tuulettamismyytti elää sitkeässä – kaksi kolmesta suomalaisesta päästää ulkoilman epäpuhtaudet kotiinsa joka viikko

clouds-through-window-frame

Tuore kyselytutkimus paljastaa, että suomalaiset huolehtivat sisäilman laadusta ahkerasti, mutta keinovalikoimaan kuuluu myös kyseenalaisia menetelmiä. Ongelmia liittyy esimerkiksi tuulettamiseen, joka on yksi suosituimmista kodinhoidon keinoista imuroinnin ja pölyjen pyyhkimisen ohella. Ikkunan avaaminen päästää raikkaan tuulahduksen mukana sisäilmaan myös kutsumattomia vieraita, kuten liikenteen päästöjä ja pienhiukkasia.

Suomalaiset kokevat siivoamisen vaikuttavan sisäilman laatuun kaikkein eniten, selviää ruotsalaisen ilmanpuhdistusteknologiaan erikoistuneen Blueairin kyselytutkimuksesta. Kun vastaajilta kysyttiin kolmea tärkeintä sisäilman laatuun vaikuttavaa tekijää, eniten vastauksia saivat imurointi (64 %), tuulettaminen (63 %) ja pölyjen pyyhkiminen (43 %).

Kyselytutkimus vahvistaa, että suomalaiset ovat ahkeraa siivouskansaa. Jopa 65 prosenttia suomalaisista kertoo tuulettavansa kaikki huoneet viikoittain tai päivittäin. Kaksi suomalaista kolmesta (66 %) tarttuu myös imurinvarteen yhtä usein.

– Kodin tuulettaminen on usein ensimmäinen mieleen tuleva keino ilman raikastamiseen, ja toki tunkkaisen ilman keskellä pieni tuulenvire tuntuukin virkistävältä. Samalla se kuitenkin helpottaa huomattavasti esimerkiksi liikenteen pienhiukkaspäästöjen ja muiden ulkoilman epäpuhtauksien päätymistä sisäilmaan. Etenkin kaupungissa tai lähellä vilkasta autotietä asuvalle ilmanpuhdistin voi olla tärkeä lisä ilmassa leijuvien haitallisten epäpuhtauksien torjuntaan, kertoo Blueairin operatiivinen johtaja Herman Pihlträd .

Pihlträdin mukaan Pohjoismaissa on totuttu ajattelemaan, että hengitysilma on puhdasta eikä aiheuta terveyshaittoja. Huonoa ilmanlaatua onkin vaikea havaita, sillä ilmansaasteet Suomessa ovat pitkälti näkymättömiä. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet (58 %) suomalaisista ei seuraa alueensa ilmanlaatu- ja allergiatiedotteita.

Ilmanpuhdistus jätetään huonekasvin varaan

Valtaosa epäpuhtauksille altistumisesta tapahtuu Suomessa juuri sisätiloissa, joissa keskiverto suomalainen viettää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 85 prosenttia ajastaan . Suomessa sisäilman puhdistaminen näyttää jäävän pitkälti huonekasvien varaan. Blueairin kyselytutkimuksen mukaan huonekasveja pitää kotonaan kaksi kolmasosaa (67 %) suomalaisista. Vain kahdeksalla prosentilla vastaajista on kotonaan ilmanpuhdistin.

– Huonekasvi puhdistaa ilmaa hitaasti ja yhden kasvin vaikutus jää vähäiseksi. Ilmanpuhdistin kerää ilman erilaisia epäpuhtauksia tehokkaasti, joten suodatustehosta riippuen yksi ilmanpuhdistin voi riittää jopa koko asunnon ilman puhdistamiseen. Kyselymme mukaan silti vain 14 prosenttia kertoo harkitsevansa ilmanpuhdistimen hankkimista, Pihlträd sanoo.

Vaikka rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttamat oireet ovat yleisesti tiedossa, oman kodin ilmanlaatua tulee harvoin ajatelleeksi. Harvalla on myöskään tietoa siitä, miten sisäilmanlaadun saa selville. Vastaajista 30 prosenttia kertoi tietävänsä, miten oman kodin ilmanlaadun voi selvittää. Heikoimmin perillä ilmanlaadun selvittämisestä olivat nuoret 18–24-vuotiaat, joista vain 15 prosenttia oli perillä ilmanlaadun selvittämisen keinoista.

Tiedot perustuvat Blueair AB:n tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy. Kysely toteutettiin M3 Research Oy:n internet-paneelissa syyskuussa 2016 ja sen aineistona oli 1 000 vastaajan otos 18–70-vuotiaista suomalaisista. Kyselytutkimuksen lähtöotos oli kansallisesti edustava.

Ei ruoantähteitä viemäriin

christmas-dinner-plate

Jouluna vietetään aikaa perheen kesken ja herkutellaan joulupöydän ääressä. Ruokajätteen määrää voi vähentää ottamalla lautaselle ruokaa vain sen verran, kun sitä syö. ”Ruoantähteitä ei saa huuhdella keittiön viemäriin tai vessanpönttöön, jotka tukkeutuvat helposti”, muistuttaa tutkija Tarja Marjomaa Työtehoseurasta. Kinkun paistorasva tukkii viemärit takuuvarmasti, joten hyytyneen rasvan voi pakata esimerkiksi teipillä suljettuun maitotölkkiin ja laittaa seka- tai energiajäteastiaan tai biojätteisiin, jos niitä omalla asuinalueella kerätään. Aterioinnista jääneet ruoantähteet kuuluvat biojäteastiaan tai sekajätteeseen. Kinkun potkaluu kompostoituu hitaasti, joten se lajitellaan myös sekajätteeseen.

Keittiön viemäri pysyy puhtaana ja vetää hyvin, kun lavuaariin ei huuhdella mitään kotitaloudessa syntyvää jätettä. Esimerkiksi hammastikuista ja tilkasta ruokaöljyä voi viemärissä kasvaa haiseva likatulppa, kun öljyiseen pintaan tarttuu lisää jätettä. Ruokajäte myös kuormittaa putkistoa ja jäteveden puhdistuslaitosta sekä ruokkii viemärirottia. Ruoantähteet voi pyyhkäistä lautasliinan tai aterimilla biojäteastiaan. Astianpesualtaassa kannattaa käyttää tulppaa ja kerätä ruokajäämät talouspaperiin ennen likaveden viemäriin laskemista. Likavesi on useimmiten haaleaa eikä irrota viemärin poistoputkeen kerääntynyttä rasva- ja muuta likaa. Mikäli astiat pestään astianpesukoneessa, jätteet jäävät koneen jätesiivilään ja lämmin pesuainevesi puhdistaa putkistoja koneen poistovesiliitännän kohdalta eteenpäin.  

Lähellä viemäriaukkoa olevat pienet tukokset poistoputkessa voi avata ekologisesti ruokasoodan ja etikan seoksella. Viemäriin kaadetaan desilitra ruokasoodaa ja päälle pari desilitraa etikkaa. Kuplivan seoksen annetaan vaikuttaa puolisen tuntia, jonka jälkeen viemäriin kaadetaan ensin kiehuvaa ja sitten kylmää vettä. Käsittelyllä tuhotaan hajuja aiheuttavat bakteerit. Vaikutus on paikallinen, sillä vaahto ei etene putkistossa kovin pitkälle. Viemärin avaamiseen voi käyttää myös viemärivaijeria tai imukuppia eli ns. tulisuudelmaa ja tarvittaessa erikoisaineita.

Viemärin hajulukon ja putkiston puhdistus on tarpeen, jos haju tulee hajulukosta. Asunto-osakeyhtiössä asuvan on syytä varmistaa isännöitsijältä, saako hajulukon avata itse vai tekeekö sen huoltoyhtiö. Puhdistukseen tarvitaan ämpäri, pulloharja ja suojakäsineet. Hajulukon alle laitetaan ämpäri, kierretään hajulukon osat auki ja puhdistetaan ne. Samassa yhteydessä tarkistetaan tiivisteiden kunto ja puhdistetaan hajulukkoon tuleva lavuaarin poistoputki ja muut irrotettavat putket pulloharjalla rassaten.  Mikäli tukos on hajulukon jälkeen, voi viemäriin lorauttaa putkiston puhdistamiseen tarkoitettua ainetta. Hankalat tukokset kannattaa jättää ammattilaisen hoidettavaksi.

Lisää pienkiinteistöjen huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä ohjeita löytyy TTS Työtehoseuran sähköisestä huolto-oppaasta osoitteesta www.tts.fi/huoltokirja. Opas on tarkoitettu kiinteistönhoitajille ja kotityöpalveluyrittäjille, mutta sitä voivat hyödyntää myös omatoimisesti kiinteistöä hoitavat asukkaat ja alan opiskelijat.

Huolto-opas liittyi osana Työtehoseuran hankkeeseen Kiinteistönhoito- ja kotityöpalveluyrittäjästä kiinteistöalan moniosaajaksi, joka toteutettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen (ELY) tuella vuosina 2014-2015. Opas sisältää hyödyllisiä linkkejä eri tahojen ylläpitämiin sivustoihin, jotka liittyvät pientalon huoltokirjaan, kiinteistön talotekniikkaan ja asumiseen sekä ulkoalueiden hoitoon. Sisällöntuotossa on käytetty myös Työtehoseuran omaa materiaalia.

Hankkeen tuloksista on julkaistu TTS:n julkaisu 422: Kiinteistönhoito‐ ja kotityöpalveluyrittäjä moniosaajaksi

http://www.tts.fi/huoltokirja 

This entry was posted on December 22, 2016, in Hygienia, Joulu.

Kysely paljastaa eroja Pohjoismaiden vessatavoissa: Joka viides suomalainen olisi mieluiten pyyhkimättä itse

papier-toilette

Yhä useampi suomalainen nappaa älypuhelimen mukaansa vessaan lähtiessään. Ruotsissa tämä tapa on tuplasti yleisempi. Tämän seurauksena jopa 15 prosenttia kyselyn suomalaisvastaajista on päätynyt kalastamaan puhelintaan vessanpöntöstä. Suomalaiset pudottelevat tavaroita pönttöön useammin kuin pohjoismaiset naapurinsa. Eniten vessassa viettävät päivittäin aikaa suomalaiset ja ruotsalaiset, vauhdikkaimmin käynneistä selviävät tanskalaiset. Suomalaisilla on muista poikkeava makumieltymys kylpyhuoneisiin liittyen: wc-tilat ja pesutilat halutaan pitää mieluiten erillään toisistaan. Tulokset käyvät ilmi kylpyhuoneen saniteettituotteita valmistavan Geberitin teettämästä laajasta pohjoismaisesta kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa.

Kasvonaamioita ja kännyköitä
Kylpyhuoneessa tehdään paljon muutakin kuin peseydytään ja käydään vessassa. Joka viides suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen vastaaja kertoo tekevänsä kylpyhuoneessa hyvinvointiin ja kauneudenhoitoon liittyviä askareita, kuten kasvonaamioita ja kynsien hoitoa.

Vessakäyntien aikana suomalaisten yleisintä ajanvietettä ovat edelleen lehdet ja kirjat (23 %) ja älypuhelimen käyttö (21 %). Tabletin vessaan ottaa mukaan vain 5 prosenttia suomalaisvastaajista. Kännykän käyttö vessassa on Suomessa yllättäen Pohjoismaiden alhaisinta. Ruotsalaisista lähes tuplasti useampi ottaa puhelimen mukaan vessaan (38 %). Pöntöltä hoidetaan sähköposti- ja tekstiviestiliikennettä, harva myöntää soittavansa silloin puheluita. Älypuhelimen käyttö vessassa on Suomessa kasvanut parin viime vuoden aikana: Geberitin vuonna 2014 teettämässä vastaavassa kyselyssä vain reilu kymmenes suomalaisvastaajista kertoi vievänsä älypuhelimen vessaan.

Koska kylpyhuoneessa puuhataan monenlaisia asioita, vessanpönttöön tipahtaa välillä erikoisiakin asioita. Yleisimmät pönttöön tippuvat esineet ovat hammasharja (22 %), kauneudenhoitoon liittyvä tuote, kuten voidepakkaus tai kynsilakka (19 %), ja älypuhelin (15 %). Myös avaimia ja lompakoita joudutaan ajoittain kalastamaan pöntöistä. Suomalaisilla tavaroiden tiputtelu pönttöön on yleisempää kuin pohjoismaisilla naapureilla.

Onko pakko pyyhkiä itse?
Tanskalaiset hoitavat vessakäyntinsä kaikista vauhdikkaimmin. Puolet tanskalaisista vastaajista ilmoitti viettävänsä aikaa pöntöllä 0–10 minuuttia päivässä. Suomalaisista vastaajista 42 prosenttia istuu vessassa 11–20 minuuttia päivässä, mutta lähes joka viides viihtyy pöntöllä 21–30 minuuttia päivässä. Ruotsalaisten tahti on melkein sama kuin suomalaisten, norjalaiset taas ovat lähes yhtä vikkeliä kuin tanskalaiset.

Monilla norjalaisilla on tapana viipyillä kylpyhuoneessa tarpeellista pidempään saadakseen omaa aikaa. Kahdeksan prosenttia norjalaisvastaajista kertoi tekevänsä niin joka päivä, 48 prosenttia aina välillä. Suomalaiset kokevat pienintä tarvetta ottaa omaa aikaa kylpyhuoneeseen sulkeutumalla: 70 prosenttia vastaajista toteaa, ettei ikinä tee niin, ja vain 24 prosenttia myöntää välillä tekevänsä niin.

Suomalaisten suhtautuminen takapuolen pyyhkimiseen on Pohjoismaiden kielteisintä. Jos se olisi mahdollista, joka viides valitsisi mieluummin vaihtoehdon, jossa takapuolta ei tarvitsisi itse pyyhkiä. Tämä on mahdollista esimerkiksi pesevän ja kuivaavan wc:n avulla. Pyyhkimistä preferoi 57 prosenttia suomalaisvastaajista. Loput eivät halua vastata kysymykseen. Vertailuna, vain joka kymmenes tanskalainen haluaisi välttää pyyhkimisen, ja 74 prosenttia kertoo haluavansa hoitaa pyyhkimisen itse.

Suihku ja vessa erillään, kiitos!
Suomalaisten kylpyhuonemaussa on yksi selvästi erottuva tekijä muihin Pohjoismaihin verrattuna: 75 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo, että he haluavat kotiinsa mieluiten erillisen vessan ja peseytymiseen tarkoitetun kylpyhuoneen. Vastaavasti yli puolet tanskalaisista ei halua erottaa näitä toimintoja eri huoneisiin (52 %). Norjalaisten maku on lähempänä suomalaisia ja ruotsalaisten lähempänä tanskalaisia tässä asiassa.

Suurimmalla osalla suomalaisista on kuitenkin käytössään vain yksi kylpyhuone tai vessa (60 %). Joka kolmannella vastaajalla on kotonaan kaksi kylpyhuonetta tai vessaa ja lopuilla useampi. Noin puolet kertoo olevansa tyytyväisiä nykyisen kylpyhuoneensa kokoon, toinen puoli haaveilee isommasta kylppäristä. Vain 2 prosenttia suomalaisvastaajista toivoisi pienempää kylpyhuonetta.

Kylpyhuone halutaan säilyttää omana erillisenä tilana, jonka oven saa lukkoon. Uudenlaisissa arkkitehtuurikokeiluissa on tehty ratkaisuja, joissa kylpyhuone on integroitu osaksi makuuhuonetta ilman suljettavaa ovea. Suomalaisvastaajista 7 prosenttia toteaa, että voisi nauttia tällaisesta ratkaisusta. Olohuoneeseen integroidun kylpyhuoneen hyväksyisi vain 3 prosenttia vastaajista. Avomielisimmin ovettomiin kylpyhuoneisiin suhtautuvat norjalaiset.

Yleensä ovi halutaan lukita vessassa käymisen ajaksi. Joka viides suomalaisvastaaja kertoo lukitsevansa oven aina paikasta riippumatta eli myös kotonaan. 76 prosenttia lukitsee oven muualla kuin kotona ollessaan. Loput 4 prosenttia ilmoittaa, ettei lukitse ovea koskaan.

*Geberitin tilaamaan laajaan kylpyhuonekyselyyn vastasi alkuvuodesta 2016 yhteensä 1008 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Lisäksi Ruotsissa vastaajia oli 1011, Norjassa 1008 ja Tanskassa 1006. Tutkimuksen toteutti kaikissa neljässä maassa YouGov.

This entry was posted on November 24, 2016, in Hygienia.

Tutkimus: Suomalaisissa kodeissa tuoksuu sitrus – hajusteettomuus trendi nousussa

jzfuprcgvigbiqmto6v6

KiiltoCleanin Tuoksukyselyyn vastasi 929 henkilöä.

Suomalainen hygienia- ja puhtausratkaisujen toimittaja KiiltoClean on kartoittanut kuluttajien toiveita puhdistusaineiden tuoksuista. KiiltoCleanin tekemän tuoksukyselyn mukaan suomalaiset suosivat kodin puhdistusaineissa sitrustuoksuja. Sitruksisen tuoksun mainitsee suosikikseen selkeästi suurin osa kyselyn vastaajista. Sitrustuoksut jättivät suosiossa taakseen niin kukkaiset, metsäiset kuin merellisetkin tuoksut.

Kyselyn tulos ei tullut KiiltoCleanille yllätyksenä, sillä sitrustuoksujen suosio näkyy myös Kiillon kodinpuhdistustuotteiden myynnissä. ”Kiillolla on markkinoilla useita sitruksen tuoksuisia puhdistusaineita ja ne menestyvät hyvin”, kertoo Kiillon kodinpuhdistusaineiden tuotepäällikkö Janika Niskanen.

Niskasen mukaan suomalaisten tuoksumieltymykset eroavat Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan mieltymyksistä muun muassa siinä, että Suomessa suositaan selkeästi miedompia tuoksuja. Suomalaiset karttavat puhdistusainevalinnoissaan pistäviä ja voimakkaasti esanssisia tuoksuja.

Kuluttajille tehdyllä tuoksukyselyllä KiiltoClean etsii lisätietoa tuotekehityksensä tueksi. ”Halusimme kyselyllä kartoittaa kuluttajien mielipiteitä eri tuoksuista, sillä valmistamme tuotteita juuri suomalaisiin koteihin. Tulemme käyttämään kyselyn tuloksia osana tuotekehitystämme. Meille on tärkeää valmistaa tuotteita joita kotimaiset kuluttajat haluavat”, Niskanen sanoo. Kiilto tuoksukyselyyn osallistui 929 vastaajaa.

Hajusteettomien tuotteiden kysyntä on kasvanut
Vaikka tuoksut kiinnostavatkin, Suomessa on havaittavissa myös kasvava trendi hajusteettomien tuotteiden kysynnässä. Niskasen mukaan hajusteettomuustrendi on siirtymässä kosmetiikasta myös siivoustuotteisiin. Peräti kahdeksan prosenttia Kiillon tuoksukyselyn vastaajista ilmoitti suosivansa täysin hajusteettomia siivousaineita. Niskanen toivookin uusien asiakkaiden löytävän hajusteettomuus-trendin myötä Kiillon Airi-puhdistusainesarjan.

Hajusteeton Kiilto Airi on vuonna 2005 markkinoille tuotu ensimmäinen Allergiatunnuksen käyttöoikeuden saanut kodinpuhdistusainesarja. Tuotteet Airi-sarjaan valittiin tuolloin Allergia- ja Astmaliiton toiveiden perusteella ja sarja on siitä lähtien kasvanut uusilla yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa kehitetyillä tuotteilla.

This entry was posted on November 15, 2016, in Hygienia.

Teinien suosikkikassi on pöpöpesä – muista säännöllinen tyhjennys ja tuuletus

9adf3060-a341-4773-a9ec-91ad95ae846b-main_image

Suureen suosioon nousseet, kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit voivat olla melkoinen bakteeripesäke, mikäli niitä ei tyhjennetä ja puhdisteta säännöllisin väliajoin. Kasseissa majailevat bakteerit ovat useimmiten suolistoperäisiä kolibakteereja.

Kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit ovat nousseet suureen suosioon etenkin nuorison käytössä. Sporttiset kassit kulkevat monella mukana niin koulussa, vapaa-ajalla kuin harrastuksissakin.

Jumppakassit valmistetaan usein polyesteristä ja ne pitävät hyvin kosteutta. Kosteutta sietävä kassi on monessa suhteessa kätevä, mutta mikäli sen siisteydestä ei huolehdi riittävästi, muodostuu se ihanteelliseksi kasvualustaksi bakteereille.

Suljetussa kassissa esimerkiksi hikisten jumppavaatteiden ja muiden tavaroiden mukana kulkeutuvat bakteerit voivat lisääntyä ihanteellisissa olosuhteissa. Bakteereja kulkeutuu kasseihin myös pesemättömien käsien kautta.

– Koululaisia ja teinejä on suositeltavaa muistuttaa hyvästä käsihygieniasta ja varmistaa, että oikeaoppinen ja riittävän pitkään kestävä saippuointi on hallussa, sanoo Initialin asiakasvastaava Erja Hietala.

Hygienia-alan asiantuntija Initial tutki lasten urheilulaukkuja ja havaitsi että 60 prosentissa laukuista piilee suuri bakteeririski*. Suurin osa ihmisten laukuista löydetyistä bakteereista on kolibakteereja, eli niin sanottuja suolistobakteereja. Kolibakteerien läsnäolo on usein merkki huonosta käsihygieniasta. Bakteereja löytyi tutkimuksessa sekä kantokahvoista laukun sisältä.

Ahkerassa käytössä olevia laukkuja on hyvä tyhjentää ja tuulettaa säännöllisin väliajoin. Ja käsien pesulla vältetään laukun mukana olevien bakteerien leviäminen esimerkiksi kotiin.

This entry was posted on September 16, 2016, in Hygienia.