Archives

Harkitse kahdesti ennen kuin ryhdyt remonttireiskaksi

2016-09-30-13_27_37-harkitse-kahdesti-ennen-kuin-ryhdyt-remonttireiskaksi-if-vahinkovakuutusyhtio

Moni pitää kunnia-asiana sitä, että osaa tehdä kodin pienet korjaus- ja asennustyöt itse. Ennen hihojen käärimistä kannattaa kuitenkin punnita, mihin omat taidot riittävät. Väärin tehty asennus voi pahimmillaan johtaa massiivisiin vahinkoihin, joita vakuutus ei kata.

Kotia kunnostaessa omia taitoja kannattaa analysoida kriittisesti – jo ennen töiden aloittamista. Kotivakuutukset eivät yleensä kata vahinkoja, jotka johtuvat asennus-, työ- tai rakennusvirheistä. Esimerkiksi astianpesukonevuotojen taustalta löytyy usein asennusvirheitä. Astianpesukone kytketään tyypillisesti vesijohtoverkkoon väärin tai putkien liitoskohtia kiristetään joko liian vähän tai liian paljon.

– Ei ole ollenkaan liioittelua asennuttaa astianpesukone ammattilaisella. Esimerkiksi tiivisteen unohtuminen astianpesukoneen tulovesiputken liitoksesta voi johtaa pahimmillaan koko keittiön lattian uusimiseen. Silloin puhutaan helposti useiden tuhansien eurojen vesivahingosta. Jos astianpesukoneen asentaminen ei ole tuttua, melko pienikokoinen tiiviste voi unohtua helposti, korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Ifistä sanoo.

Ammattilaisten palkkaaminen ulkoistaa myös vastuun asennus- ja työvirheiden osalta. Jos esimerkiksi vesivahingontai tulipalon syyksi paljastuu asennusfirman tekemä virhe, vahingot korvataan asennuksen tehneen yrityksen vakuutuksista.

– Kodin huolto- ja asennustöiden kohdalla kannattaa muistaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen. Lisäksi kodinkoneliikkeet tarjoavat toisinaan kaupan päälle pesukoneen asennuksen, kun ostaa uuden koneen, Virtanen vinkkaa.

Tällaisia ovat yleisimmät vahinkoihin johtavat asennusvirheet suomalaiskodeissa:

  • Astian- tai pyykinpesukone on kytketty vesijohtoverkkoon väärin
  • Putkien liitoskohtia on kiristetty liikaa tai liian vähän
  • Lattiakaivo on asennettu väärin
  • Hajulukko on asennettu väärin
  • Vesikaton läpiviennit on tehty väärin

Siivoaminen on yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa – pyykinpesuhommiin naiset eivät päästä puolisoitaan

clothes-pegs

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa siivotaan kerran viikossa, kaivataan enemmän apua puolisolta siivouksessa – erityisesti ruuhkavuosien aikaan – ja riidellään siivoustöiden jakamisesta. Pyykinpesun naiset haluavat kuitenkin hoitaa itse, eikä siitä synny yhtä helposti riitaa. Henkel Nordenin teett ä m ä änarkielämän rutiineja luotaavaan tutkimukseen vastasi yhteensä noin 1000 henkil öä Suomesta.

Henkel Nordenin tuoreen tutkimuksen mukaan arkiset kotity ö t jakavat mielipiteit ä suomalaisissa kodeissa. Tutkimukseen osallistuneista naisista 60 prosenttia kertoo huolehtivansa kodin siivoamisesta, kun vastaava luku miehiss ä on 42 prosenttia. Jopa 45 prosenttia naisista sanoo kuitenkin kaipaavansa siivouksessa enemm ä n puolisonsa apua. Avun tarve koetaan suurempana tutkimuksen nuoremmissa ikäluokissa, 36–55 ja 23–36 -vuotiaiden keskuudessa (33 % ja 36 %), kuin 56–65 -vuotiaiden keskuudessa (26 %). Nuoremmissa ikäluokissa elet ää n todenn ä k ö isemmin ruuhkavuosia ja lapsiperheen arkea.

Siivoaminen on myös yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa. Puolet naisista (50 %) ja useampi kuin joka kolmas mies (38 %) myöntää riidelleensä siivoamisesta puolison kanssa.

Valtaosassa (60 %) suomalaisista kodeista siivotaan kerran viikossa. Joka viides (20 %) kertoo siivoavansa useammin kuin kerran viikossa ja lähes yhtä monta (17 %) vain kerran kuukaudessa.

Naiset haluavat hoitaa pyykinpesun itse

Siivoamiseen verrattuna pyykinpesu aiheuttaa hyvin paljon vähemmän eripuraa suomalaisissa pariskunnissa. Peräti 79 prosenttia naisvastaajista kertoo hoitavansa kotitalouden pyykinpesun itse. Reilu kolmannes naisvastaajista (39 %) on myös tyytyv ä inen tilanteeseen, eik ä kaipaa puolisonsa apua. Lähes kaksi kolmesta kertoo, että ei ole koskaan riidellyt kumppanin kanssa pyykinpesusta.

– On kiinnostavaa huomata, miten arkiset rutiinit jakavat mielipiteit ä . Tutkimuksesta voi p ää tell ä , ett ä siivoaminen lankeaa edelleen useammin naisten harteille ja t ä h ä n roolitukseen kaivataan my ö s muutosta. Vastaavasti pyykinpesusta on aiheutunut yll ä tt ä v ä n harvoissa kodeissa riitaa. Pyykinpesua ei selv ä sti koeta yht ä rasittavana tai sitten siin ä ei luoteta puolison apuun yht ä paljon kuin siivoamisessa, koska puolet v ä hemm ä n naisista vastasivat kaipaavansa sen suhteen apua. T ä ss ä kin on kuitenkin huomattavissa muutosta, kun verrataan nuorempaa ik ä luokkaa vanhempaan, kommentoi Henkel Nordenin Brand Manager Tiina Nieminen.

Tietoja tutkimuksesta

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa tehtyyn arkielämän rutiineja selvittävään kyselytutkimukseen ”Henkel Habits” vastasi 1000 henkilö jokaisessa maassa. Kyselyn teki CIANT Henkel Nordenin toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2016.

This entry was posted on September 14, 2016, in Kotityöt.

Kotitöiden jakautuminen naisten ja miesten töihin kasvaa iän myötä

images

Suomalaiset suhtautuvat varsin sukupuolineutraalisti kotitöihin, mutta erot nousevat selvimmin esiin iän karttuessa. Mitä vanhemmaksi suomalainen on varttunut, sitä vahvemmin kotityöt jakautuvat miesten ja naisten töihin, selviää Suomalaisen Työn Liiton selvityksestä. Viemärin putsaaminen, nurmikon leikkaaminen ja pölyjen pyyhkiminen nähtiin eniten iän myötä jakautuneina kotiaskareina.

Mielipide-ero kotitöistä näyttää tutkimuksen valossa olevan erityisesti sukupolvien, eikä niinkään sukupuolten, välillä. Mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tasa-arvoisempi suhtautuminen hänellä on kotitöiden jakautumiseen. Roolijako miesten ja naisten kotitöiden välillä elää erityisesti seniorien asenteissa.

Suomalaisen Työn Liitto selvitti suomalaisten suhtautumista siivoukseen ja kotitöihin osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä ja siten suomalaista työtä. Kampanjatutkimus paljastaa, että eri ikäpolvet suhtautuvat kotitöihin eri tavalla. Esimerkiksi lähes puolet 65–79 -vuotiaista miehistä pitää pölyjen pyyhkimistä naisten työnä, mutta vain 6 prosenttia 18–34 -vuotiaista miehistä on tätä mieltä. Koko väestöstä kolme neljästä sanoo, että pölyjen pyyhkiminen kuuluu molemmille. Myös pyykin pesu on monien vanhempien mielestä naisten työtä.

– Roskien viemisessä ja viemäreiden putsaamisessa korostuu seniorimiesten näkemys, että nämä ovat perinteisesti miesten töitä. Ruohonleikkuriin tarttuu etenkin yli 65-vuotiaiden talouksissa mies. Eläkeikäisistä miehistä lähes 70 prosenttia sanoo nurmikon leikkaamisen kuuluvan miehelle, kun vastaavan ikäisistä naisista tätä mieltä on vain 36 prosenttia, selvittää Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (18–34 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 29 %, naiset 24 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 30 %, naiset 20 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 6 %, naiset 13 %)

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (65–79 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 71 %, naiset 46 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 68 %, naiset 36 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 45 %, naiset 38 %)

Tutkimus: Suomalaisten mielestä on selviä miesten ja naisten kotitöitä

foldedBasket

Suomalaisten mielestä suurin osa kodin askareista jakautuu tasapuolisesti miesten ja naisten välillä. Tietyt kotityöt, kuten pyykinpesu ja viemärityöt, määritellään kuitenkin vahvasti sukupuolen kautta, kertoo Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimus. Jaottelu korostuu erityisesti miesten vastauksissa.

Suomalaisen Työn Liitto otti selvää suomalaisten suhtautumisesta siivoukseen ja kotitöihin. Tutkimus on tehty osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä, ja siten suomalaista työtä.

– Haluamme kampanjan avulla muistuttaa kulutusvalintojen merkityksestä Suomen taloudelle ja kertoa samalla suomalaisesta suunnittelusta ja työstä tuotteiden taustalla. Tutkimuksen avulla saamme myös hyödyllistä tietoa suomalaisten kulutustottumuksista ja -tarpeista, Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila sanoo.

Kampanjatutkimus paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat kotitöihin melko sukupuolineutraalisti. Yleisimmät kodin askareet nähdään kuuluvan tasapuolisesti sekä miehille että naisille.

– Viikoittaiset rutiinit, kuten kaupassa käynti, ruoanlaitto, tiskaaminen, roskien vieminen ja imurointi nähdään kuuluvan noin 90 prosenttisesti sekä naisille että miehille. Siivouksessa suositaan kotimaisia tuotteita, joita pidetään paitsi laadukkaina, myös valikoimaltaan kattavina, Mantila kertoo.

Raskaat työt miehille, pesuhommat naisille

Vaikka kotityöt nähdäänkin pääasiassa kuuluvan kaikille sukupuoleen katsomatta, tietyt askareet jakavat suomalaisten mielipiteitä. Esimerkiksi viemäreiden putsaamisen ja nurmikon leikkaamisen nähdään kuuluvan enemmän miehille. Vastaavasti tietyt työt, kuten pyykin ja lattioiden pesu sekä pölyjen pyyhintä mielletään kuuluvan naisille.

– Niin sanotut likaiset ja raskaat työt nähdään monesti miesten velvollisuutena. Mielenkiintoista kuitenkin on, että juuri miehet itse kokevat nämä työt vahvasti omikseen. Naiset sen sijaan eivät näe rooleja yhtä vahvasti. Kun esimerkiksi miehistä lähes puolet ilmoitti nurmikon leikkauksen kuuluvan miehille, naisista vain joka neljäs oli samaa mieltä, Mantila toteaa.

Siivoustottumuksissa on eroja

Sen lisäksi, että tietyt kotityöt näyttäisivät jakautuvan miesten ja naisten välillä eri tavalla, myös siivoustottumuksissa voi nähdä eroavaisuuksia.

– Käsityksemme mukaan miehet ehkä siivoavat harvemmin, mutta silloin perusteellisemmin. Naiset taas siivoavat useammin ja pitävät kodin aina perussiistinä, KiiltoCleanin markkinointipäällikkö Tiia Rita kertoo.

Sinituotteen varatoimitusjohtaja Aino Määttä on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa etenkin naisille kodin puhtauden ylläpito on osa joka päiväisiä askareita ja varsinaisista suursiivouksista on luovuttu.

– Kuluttajapalautteessa sukupuolierot näkyvät erityisesti siinä, että miehet ovat aktiivisempia ottamaan selvää uusista siivousvälineistä ja arvostavat tuotteita, jotka oikeasti toimivat eri käyttökohteissa. Heiltä tulee myös paljon tuoteideoita, Määttä kertoo.

Rita puolestaan kertoo, että puhdistusaineita koskevassa kuluttajapalautteessa yleensä miesten siivousta koskevat kysymykset ovat yksilöidympiä ja liittyvät tiettyyn tilaan, tilanteeseen tai likaan.

– Miehet ottavat oikeanlaisista pesuaineista selvää ennen siivousta. Naisten kysymykset taas ovat yleisemmällä tasolla tai apua kysytään silloin, kun omat konstit on jo käytetty, Rita sanoo.

Mitkä kotityöt kuuluvat miehille tai naisille?

kaupassa käynti
o 93 % molemmille (miehet 93 %; naiset 94 %)
o 2 % miehille (miehet 3 %; naiset 1 %)
o 3 % naisille (miehet 3 %; naiset 3 %)

imurointi
o 91 % molemmille (miehet 89 %; naiset 94 %)
o 4 % miehille (miehet 4 %; naiset 4 %)
o 4 % naisille (miehet 6 %; naiset 2 %)

lattioiden pesu
o 80 % molemmille (miehet 79 %; naiset 82 %)
o 3 % miehille (miehet 3 %; naiset 2 %)
o 16 % naisille (miehet 17 %; naiset 15 %)

pölyjen pyyhkiminen
o 75 % molemmille (miehet 75 %; naiset 74 %)
o 1 % miehille (miehet 1 %; naiset 1 %)
o 22 % naisille (miehet 22 %; naiset 22 %)

pyykinpesu
o 74 % molemmille (miehet 74 %; naiset 74 %)
o 1 % miehille (miehet 1 %; naiset 1 %)
o 23 % naisille (miehet 24 %; naiset 23 %)

ikkunoiden pesu
o 73 % molemmille (miehet 71 %; naiset 74 %)
o 6 % miehille (miehet 7 %; naiset 5 %)
o 20 % naisille (miehet 21 %; naiset 19 %)

nurmikon leikkaaminen
o 62 % molemmille (miehet 52 %; naiset 72 %)
o 35 % miehille (miehet 45 %; naiset 25 %)
o 1 % naisille (miehet 1 %; naiset 1 %)

viemäreiden putsaaminen
o 55 % molemmille (miehet 47 %; naiset 63 %)
o 41 % miehille (miehet 49 %; naiset 33 %)
o 2 % naisille (miehet 2 %; naiset 1 %)

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.