Archives

:KUUNTELE JUTTU: Fiksu kevätsiivooja lajittelee jätteet heti – näillä vinkeillä teet suursiivouksen onnistuneesti

SITA pr-fotos 25.5.2013 Finland / roalty free / not for sale

Keväisin monelle iskee siivousvimma. Kun jätettä ja romua kertyy valtavasti, siivous kannattaa järjestää yhdessä naapureiden kanssa. Talkoita helpottamaan paikalle voi tilata jätelavan tai suursäkkejä.

Suomi kierrättää koko ajan enemmän. Kun jäte päätyy uudeksi raaka-aineeksi, ympäristöä kuormitetaan vähemmän. Remeon kierrätysasiantuntija Tiila Korhonen kertoo parhaat vinkit siihen, miten kevään suursiivous tehdään oikeaoppisesti.

1. Lajittele jätteet heti alussa

Aloita kierrättäminen tarkistamalla, minkälaista jätettä siivouksesta syntyy. Sen jälkeen erottele jätteet heti.
”Vaatteet erilleen, puujäte erilleen, metallit ja vaaralliset jätteet erilleen. Vasta sitten kannattaa alkaa miettiä, minne tavarat viedään”, Korhonen opastaa.

2. Kierrätä rikkinäisetkin vaatteet
Pois heitettävät vaatteet Korhonen vinkkaa viemään lähimpään vaatekauppaan, joka ottaa vastaan tekstiilejä. Myös rikkinäiset vaatteet voi viedä tekstiilikeräykseen.
Vanhat huonekalut kannattaa myydä joko nettikirppareilla tai viedä kierrätyskeskukseen.
Autotallista löytyvät kemikaalit, öljyt, liimat ja lakat viedään vaarallisten jätteiden keräykseen. Varastoon kertyneet autonrenkaat voi kuljettaa suoraan Suomen Rengaskierrätyksen lähimpään toimipisteeseen.

3. Järjestä naapureiden kanssa yhteiset siivoustalkoot
Suurempi kevätsiivous on fiksua järjestää yhdessä naapureiden kanssa.
”Yhteisöllisessä taloyhtiössä siivoaminen kannattaa aloittaa vaihtomarkkinoilla. Matot kelpaavat varmasti yhdelle, toinen taas voi innostua huonekaluista”, Korhonen kertoo.
Tavaroiden vaihdon jälkeen kannattaa hankkia jätelava tai erillisiä suursäkkejä, joihin voi lajitella myös puutarhajätteen, jos taloyhtiössä ei ole kompostoria. Joillain paikkakunnilla taloyhtiön biojäteastian viereen voi laittaa maatuvassa pussissa kompostoitavaa tavaraa, kunhan vain sopii noudosta etukäteen paikallisen jätekuljettajan kanssa.

4. Skarppaa muovijätteen kanssa
Korhosen mukaan suomalaisilla on vielä parannettavaa muovijätteiden lajittelussa, vaikka muovin kierrätystä on helpotettu. Monesta taloyhtiöstä löytyykin jo erillinen muovinkeräyspiste.
Muovin kierrätys on hyvä muistaa myös suursiivouksen aikana.
”Kun katsoo omaa sekajäteastiaa, todennäköisesti muovin pois ottamisen jälkeen sinne ei jää juuri mitään”, Korhonen sanoo.
Esimerkiksi kevättalkoot ovat hyvä tilaisuus sopia taloyhtiön tai naapuruston yhteisistä kierrätysasioista, jotta kierrättäminen jatkuu myös suursiivouksen jälkeen.

This entry was posted on May 4, 2017, in Siivous.

Tuulettamismyytti elää sitkeässä – kaksi kolmesta suomalaisesta päästää ulkoilman epäpuhtaudet kotiinsa joka viikko

clouds-through-window-frame

Tuore kyselytutkimus paljastaa, että suomalaiset huolehtivat sisäilman laadusta ahkerasti, mutta keinovalikoimaan kuuluu myös kyseenalaisia menetelmiä. Ongelmia liittyy esimerkiksi tuulettamiseen, joka on yksi suosituimmista kodinhoidon keinoista imuroinnin ja pölyjen pyyhkimisen ohella. Ikkunan avaaminen päästää raikkaan tuulahduksen mukana sisäilmaan myös kutsumattomia vieraita, kuten liikenteen päästöjä ja pienhiukkasia.

Suomalaiset kokevat siivoamisen vaikuttavan sisäilman laatuun kaikkein eniten, selviää ruotsalaisen ilmanpuhdistusteknologiaan erikoistuneen Blueairin kyselytutkimuksesta. Kun vastaajilta kysyttiin kolmea tärkeintä sisäilman laatuun vaikuttavaa tekijää, eniten vastauksia saivat imurointi (64 %), tuulettaminen (63 %) ja pölyjen pyyhkiminen (43 %).

Kyselytutkimus vahvistaa, että suomalaiset ovat ahkeraa siivouskansaa. Jopa 65 prosenttia suomalaisista kertoo tuulettavansa kaikki huoneet viikoittain tai päivittäin. Kaksi suomalaista kolmesta (66 %) tarttuu myös imurinvarteen yhtä usein.

– Kodin tuulettaminen on usein ensimmäinen mieleen tuleva keino ilman raikastamiseen, ja toki tunkkaisen ilman keskellä pieni tuulenvire tuntuukin virkistävältä. Samalla se kuitenkin helpottaa huomattavasti esimerkiksi liikenteen pienhiukkaspäästöjen ja muiden ulkoilman epäpuhtauksien päätymistä sisäilmaan. Etenkin kaupungissa tai lähellä vilkasta autotietä asuvalle ilmanpuhdistin voi olla tärkeä lisä ilmassa leijuvien haitallisten epäpuhtauksien torjuntaan, kertoo Blueairin operatiivinen johtaja Herman Pihlträd .

Pihlträdin mukaan Pohjoismaissa on totuttu ajattelemaan, että hengitysilma on puhdasta eikä aiheuta terveyshaittoja. Huonoa ilmanlaatua onkin vaikea havaita, sillä ilmansaasteet Suomessa ovat pitkälti näkymättömiä. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet (58 %) suomalaisista ei seuraa alueensa ilmanlaatu- ja allergiatiedotteita.

Ilmanpuhdistus jätetään huonekasvin varaan

Valtaosa epäpuhtauksille altistumisesta tapahtuu Suomessa juuri sisätiloissa, joissa keskiverto suomalainen viettää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 85 prosenttia ajastaan . Suomessa sisäilman puhdistaminen näyttää jäävän pitkälti huonekasvien varaan. Blueairin kyselytutkimuksen mukaan huonekasveja pitää kotonaan kaksi kolmasosaa (67 %) suomalaisista. Vain kahdeksalla prosentilla vastaajista on kotonaan ilmanpuhdistin.

– Huonekasvi puhdistaa ilmaa hitaasti ja yhden kasvin vaikutus jää vähäiseksi. Ilmanpuhdistin kerää ilman erilaisia epäpuhtauksia tehokkaasti, joten suodatustehosta riippuen yksi ilmanpuhdistin voi riittää jopa koko asunnon ilman puhdistamiseen. Kyselymme mukaan silti vain 14 prosenttia kertoo harkitsevansa ilmanpuhdistimen hankkimista, Pihlträd sanoo.

Vaikka rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttamat oireet ovat yleisesti tiedossa, oman kodin ilmanlaatua tulee harvoin ajatelleeksi. Harvalla on myöskään tietoa siitä, miten sisäilmanlaadun saa selville. Vastaajista 30 prosenttia kertoi tietävänsä, miten oman kodin ilmanlaadun voi selvittää. Heikoimmin perillä ilmanlaadun selvittämisestä olivat nuoret 18–24-vuotiaat, joista vain 15 prosenttia oli perillä ilmanlaadun selvittämisen keinoista.

Tiedot perustuvat Blueair AB:n tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy. Kysely toteutettiin M3 Research Oy:n internet-paneelissa syyskuussa 2016 ja sen aineistona oli 1 000 vastaajan otos 18–70-vuotiaista suomalaisista. Kyselytutkimuksen lähtöotos oli kansallisesti edustava.