Archives

Tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat vesijohtovetensä laatuun ja arvostavat sitä, mutta eivät tiedä veden alkuperää

Tuoreen tutkimuksen mukaan 97 prosenttia suomalaisista luottaa oman kotinsa vesijohtoveden laatuun. Luku on poikkeuksellisen korkea. Esimerkiksi amerikkalaisista vain 60 prosenttia luottaa vesijohtovetensä laatuun. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että suomalaiset eivät useinkaan tiedä, millä tavoin korkealaatuinen vesi Suomessa tuotetaan. Näin on varsinkin nuorempien ihmisten kohdalla.

Tulokset ovat osa aiemmin tänä vuonna tehtyä kansainvälistä kuluttajatutkimusta, jonka toteutti Taloustutkimus Kemiran toimeksiannosta. Kyselytutkimukseen osallistui lähes 8 000 Euroopassa ja Yhdysvalloissa asuvaa henkilöä, joista 1 040 oli suomalaisia. Suomalaiset myös katsoivat, että vesi on Suomen arvokkain luonnonvara, metsien ohella.

Nuoret eivät tiedä miten vesijohtovesi tuotetaan

”Euroopan johtavana vedenkäsittelykemikaalien asiantuntijana olemme sitä mieltä, että vedestä, suomalaisten laajasti arvostamasta luonnonvarasta, on tärkeää käydä julkista keskustelua. Monet pitävät puhdasta vettä itsestäänselvyytenä, mutta on tehtävä jatkuvasti töitä sen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Vesi on jatkuvassa kierrossa oleva rajallinen luonnonvara. Se, miten sitä käsitellään, on ensiarvoisen tärkeää”, sanoo Kemiran vastuullisuusjohtaja Rasmus Valanko.

70% 18–25-vuotiaista ei tiedä, kuinka vesijohtovesi heidän kotiinsa toimitetaan, mistä se on peräisin tai mihin heidän jätevetensä päätyy.

Keskustelu veden arvosta tarpeen

”Se, että kaikkiin suomalaisiin koteihin voidaan toimittaa korkealaatuista juomavettä ja hoitaa jäteveden käsittely turvallisesti ja tehokkaasti, vaatii kuntien ja vesiviranomaisten jatkuvaa työtä ja investointeja. Ihmisillä pitäisi olla parempi tietous tästä työstä, jotta he ymmärtäisivät veden todellisen arvon. Puhdas vesi on kaiken elämän edellytys. Se on myös taloudellinen ja poliittinen kysymys aikana, jolloin ilmastonmuutos aiheuttaa ääri-ilmiöitä, kaupungistuminen lisää paineita käsittelykapasiteetin kasvattamiseen ja vanhenevaa infrastruktuuria on tarpeen uudistaa. Samaan aikaan veronmaksajat ovat haluttomia maksamaan korkeampia vesimaksuja”, toteaa Kemiran Pohjoismaiden myyntijohtaja Vesa Kettunen.

Ihmisillä pitäisi olla parempi tietous tästä työstä, jotta he ymmärtäisivät veden todellisen arvon.

Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 68 prosenttia oli sitä mieltä, ettei talousveteen liittyvää verotusta saa kiristää. Lähes kolme neljästä myös katsoi, että on valtion ja kuntien tehtävä varmistaa puhtaan veden toimitus suomalaisiin kotitalouksiin.

”Tutkimuksen perusteella suomalaiset luottavat kotinsa vesijohtoveden juomakelpoisuuteen selvästi enemmän kuin muiden tutkittujen maiden asukkaat. Tämä luottamus on perusteltua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän yhteenvedon mukaan esimerkiksi vuonna 2018 Suomen 153 suurimman vesilaitoksen toimittaman talousveden viranomaisvalvonnan tuloksista 99,99 % täytti talousveden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset. Talousveden korkea laatu ja jatkuva saatavuus perustuvat vesihuoltolaitoksilla vedenhankinnassa, vedenkäsittelyssä ja vedenjakelussa tehtävään työhön. Kunnat ovat vesihuollon järjestäjinä ja vesihuoltolaitosten omistajina avainasemassa varmistamassa, että tähän työhön on riittävät resurssit ja osaaminen nyt ja jatkossa,” sanoo vesiasiain päällikkö ja vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen Suomen Vesilaitosyhdistys ry:stä.

Veden tuotannosta lyhyesti:

Juomavesi tuotetaan järvistä ja muista vesistöistä saatavasta pintavedestä tai maaperässä olevasta pohjavedestä. Tuotanto on teollinen prosessi, jota koskevat tiukat vaatimukset. Suomessa on noin 100 000 kilometriä maanalaisia vesiputkia, joiden avulla juomavesi toimitetaan kotitalouksiin, sekä noin 400 kunnallista vedenkäsittelylaitosta.

Tuottamamme jätevesi kerätään viemäriverkostoon ja kuljetetaan jäteveden käsittelylaitoksiin. Käsittelyprosesseja ja -laitoksia on erilaisia, mutta niissä kaikissa poistetaan vedestä hiukkasia, ravinteita ja muita haitallisia aineita tiukkojen säädösten mukaisesti ennen veden palauttamista vesistöön. Esimerkiksi Helsingin tapauksessa puhdistettu vesi päätyy mereen. Suomessa viemäriverkosto sisältää noin 50 000 kilometriä maanalaisia viemäriputkia ja kunnallisia jäteveden käsittelylaitoksia on noin 650.

This entry was posted on August 26, 2020, in Vapaa-aika.

Saunominen on sielun superfoodia

Sauna ei ole vain huone tai rakennus, jonne mennään peseytymään. Se on aistien kokonaisvaltainen kokemus ja paikka, jossa olemista ohjaavat aivan oma käytöskoodistonsa. Saunassa sosiaaliset hierarkiat riisutaan ja istutaan yhdessä hiljaa.

Vaasan yliopiston yliopistotutkijat Hanna Leipämaa-Leskinen ja Hannele Kauppinen-Räisänen ovat tutkijakollegoineen selvittäneet suomalaiseen saunakulttuuriin kytkeytyviä käytäntöjä. Tutkimuksen havainnot pureutuvat saunomiseen liittyvään kauneuteen, puhtauteen, traditioihin, yhdenvertaisuuteen ja terveyteen.

Tähän asti saunomista on tutkittua pääasiassa terveys-ja lääketieteen näkökulmista, joten tutkimuksen näkökulma on uusi.

– Saunomisen sosio-kulttuuriset merkitykset ovat vielä pitkälti penkomatta, vaikka se on suomalaisille, mutta myös muissa maissa asuville hyvin tärkeä asia arjessa, Leipämaa-Leskinen toteaa.

Mikä on meille arkea, ei ole sitä muille

Tutkijat halusivat selvittää saunamaiseman (saunascape) rakentumista mahdollisimman laajasti eri näkökulmasta ja tunnistaa, miten saunomisen käytännöt muodostuvat. He ottivat lähtökohdiksi paikat, ihmiset, merkitykset sekä materiaaliset prosessit ja tutkivat, kuinka ne kiinnittyvät saunamaisemaan.

– Idea saunatutkimiselle lähti siitä, että aloin miettiä saunakokemusta ulkomaalaisin silmin; se mikä on meille arkea, ei ole sitä muille. Se, että suomalaisella on jokaisella sauna kotona tai ainakin mökillä, on monelle ulkomaalaiselle ihmeellistä ja tuntuu luksukselta, Kauppinen-Räisänen pohjustaa.

Tutkimuksen perusteella saunan on ihanteellisinta sijaita lähellä luontoa ja veden äärellä. Mielikuva saunasta järven äärellä on osa suomalaista idylliä, jossa on oma nostalgisuuden vivahteensa.

Rauhallinen sijainti liittyy rentoutumiseen, rauhan tavoitteluun ja puhtauteen, saunassa kun on tarkoitus peseytyä fyysisesti sekä henkisesti. Jälkimmäisellä viitataan siihen, kuinka lauteille istahtaessa useimmiten huolet haihtuvat ja stressi helpottaa. Saunomisen avulla pystytään rentoutumaan esimerkiksi työpäivän jälkeen.

Sauna on hyvinvoinnin keidas

Saunomiskokemuksessa kunnioitetaan myös ääntä: hiljaisuutta.

– Merkitysten osalta kiinnostavaa oli, kuinka ”pyhä” asia saunominen edelleen on. Saunassa ei saa meluta eikä häiritä ja se opetetaan jo pienille lapsille, Leipämaa-Leskinen pohtii.

– Hiljaisuushan on todettu olevan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeä kokemus. Jos puhutaan, puhutaan rauhallisesti toisia huomioiden. Saunakokemus voi hiljaisuuden näkökulmasta olla myös henkinen kokemus; se voi olla ei vaan kehon vaan myös mielen puhdistuminen, Kauppinen-Räisänen jatkaa.

Saunalta haetaan paitsi terveyshyötyjä, niin sen toivotaan olevan paikkana visuaalisesti viehättävä. Saunat ovat jopa kauniita, mistä syystä ne ovat moniaistillisia hyvänolon paikkoja. Tutkijoiden mukaan kaikki yksityiskohdat saunassa, verhoilu, istuinliinat, vesikauha ja sopivan himmeä valaistus ovat kaikki olennaisia osia saunakokemuksessa.

– Voidaan ehkä sanoa, että sauna on eräänlainen hyvinvoinnin keidas. Se tuottaa hyvinvointia tehokkaasti vaikkapa arjen kiireessä, mutta samalla miellyttävästi ja mukavasti, Kauppinen-Räisänen täsmentää.

Leipämaa-Leskinen, H.,  Syrjälä, H., Kauppinen-Räisänen, H. & Jaskari, M.-M., (forthcoming 2020) Saunascape in the Nexus of Socio-Material Sauna Bathing Practices. In G. Patsiaouras, J. Fitchett and AJ Earley (Eds.), Consumer Culture Theory Conference 2020: Interrogating Social Imaginaries. Leicester, United Kingdom.

Kauppinen-Räisänen, H., Jaskari, M-M., Syrjälä, H., Leipämaa-Leskinen, H., Lahti, J. 2020. Exploring the experiencing value of sauna bathing. The Association for Consumer Research (ACR) Annual conference. 1-4 October 2020/Paris. (Tulossa)