:KUUNTELE JUTTU: Sähköä kuluu kohta taas enemmän – varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti

print_2mlcuyl6xu

Sähköä kuluu kohta taas enemmän – varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti

Syksy lisää perinteisesti sähkönkulutusta. Lämmityskauteen kannattaa valmistautua ajoissa, jotta sähkölaskun loppusumma ei tule yllätyksenä.

Sähkö on ollut pitkään ennätyksellisen edullista. Kesällä hintaa nosti tilapäisesti muun muassa Suomen ja Ruotsin ydinvoimaloiden vuosihuollot ja seisokit. Myöskään tuulivoimatuotanto ei pyörinyt täydellä teholla.

Syksyllä sähkön hintakehitykseen vaikuttaa erityisesti se, miten paljon sää kylmenee ja miten paljon sataa vettä. Jos syksy on lämmin ja sateet tuovat vettä vesimakasiineihin, jolloin sähköä saadaan tuotettua vesivoimalla, hintaan ei ole odotettavissa juurikaan nousua.

– Kun sähkön kysyntä kasvaa sään kylmetessä, oletettavasti sähkön pörssihinnat nousevat jonkin verran. Johdannaismarkkinoilla puolestaan signaali on molempiin suuntiin, joten arvioisin, että hinnat pysyvät samalla tasolla tai ehkä nousevat hieman, sanoo toimitusjohtaja Elina Kivioja Vattenfallilta.

Jos nyt on tarvetta uudelle sähkösopimukselle, kiinteähintainen määräaikainen sopimus on takuuvarma vaihtoehto. Jos puolestaan pystyy vaikuttamaan siihen, mihin vuorokauden aikaan käyttää eniten sähköä – esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa tai pesee pyykkiä – tuntihinnoitteluun perustuva pörssisähkösopimus voi pidemmällä tähtäimellä tulla edullisemmaksi.

Tiivistämällä lämpö pysyy sisällä

Kesällä kotien sähkönkulutus on minimaalista. Alkava lämmityskausi kuitenkin lisää kulutusta, mikä näkyy etenkin sähkölämmitteisissä kodeissa.

– Sähköllä lämpiävässä kodissa yli puolet sähköstä kuluu lämmitykseen. Jos kulutus on esimerkiksi 15 000 – 18 000 kilowattituntia vuodessa, lämmityskaudella se voi nousta 500-650 kilowattituntia. Tämä tarkoittaa noin 60-80 euroa kuukaudessa. Suurimmat lisäykset kulutukseen tulevat silloin, kun ulkolämpötila putoaa pakkasen puolelle, Kivioja kertoo.

Jotta lämmityskauden ensimmäinen sähkölasku ei aiheuttaisi ikävää yllätystä, talven lähestymiseen kannattaa valmistautua ajoissa. Jos kotona on ilmalämpöpumppu, sen asetukset säädetään talvea varten. Myös ilmanvaihto kannattaa tarkistaa ja joko palauttaa lämmön talteenotto päälle tai vaihtaa kesäkennot normaaleihin kennoihin. Laitteiden tiivisteet on hyvä uusia tarvittaessa.

– Lämmöneristyksen kannalta ikkunat ovat kotona heikoin lenkki, sillä niiden kautta jopa 35 prosenttia lämmöstä karkaa ulos. Ennen pakkasia onkin hyvä tarkistaa, että ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat kunnossa.

This entry was posted on September 22, 2016, in Asuminen.

Teinien suosikkikassi on pöpöpesä – muista säännöllinen tyhjennys ja tuuletus

9adf3060-a341-4773-a9ec-91ad95ae846b-main_image

Suureen suosioon nousseet, kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit voivat olla melkoinen bakteeripesäke, mikäli niitä ei tyhjennetä ja puhdisteta säännöllisin väliajoin. Kasseissa majailevat bakteerit ovat useimmiten suolistoperäisiä kolibakteereja.

Kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit ovat nousseet suureen suosioon etenkin nuorison käytössä. Sporttiset kassit kulkevat monella mukana niin koulussa, vapaa-ajalla kuin harrastuksissakin.

Jumppakassit valmistetaan usein polyesteristä ja ne pitävät hyvin kosteutta. Kosteutta sietävä kassi on monessa suhteessa kätevä, mutta mikäli sen siisteydestä ei huolehdi riittävästi, muodostuu se ihanteelliseksi kasvualustaksi bakteereille.

Suljetussa kassissa esimerkiksi hikisten jumppavaatteiden ja muiden tavaroiden mukana kulkeutuvat bakteerit voivat lisääntyä ihanteellisissa olosuhteissa. Bakteereja kulkeutuu kasseihin myös pesemättömien käsien kautta.

– Koululaisia ja teinejä on suositeltavaa muistuttaa hyvästä käsihygieniasta ja varmistaa, että oikeaoppinen ja riittävän pitkään kestävä saippuointi on hallussa, sanoo Initialin asiakasvastaava Erja Hietala.

Hygienia-alan asiantuntija Initial tutki lasten urheilulaukkuja ja havaitsi että 60 prosentissa laukuista piilee suuri bakteeririski*. Suurin osa ihmisten laukuista löydetyistä bakteereista on kolibakteereja, eli niin sanottuja suolistobakteereja. Kolibakteerien läsnäolo on usein merkki huonosta käsihygieniasta. Bakteereja löytyi tutkimuksessa sekä kantokahvoista laukun sisältä.

Ahkerassa käytössä olevia laukkuja on hyvä tyhjentää ja tuulettaa säännöllisin väliajoin. Ja käsien pesulla vältetään laukun mukana olevien bakteerien leviäminen esimerkiksi kotiin.

This entry was posted on September 16, 2016, in Hygienia.

Siivoaminen on yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa – pyykinpesuhommiin naiset eivät päästä puolisoitaan

clothes-pegs

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa siivotaan kerran viikossa, kaivataan enemmän apua puolisolta siivouksessa – erityisesti ruuhkavuosien aikaan – ja riidellään siivoustöiden jakamisesta. Pyykinpesun naiset haluavat kuitenkin hoitaa itse, eikä siitä synny yhtä helposti riitaa. Henkel Nordenin teett ä m ä änarkielämän rutiineja luotaavaan tutkimukseen vastasi yhteensä noin 1000 henkil öä Suomesta.

Henkel Nordenin tuoreen tutkimuksen mukaan arkiset kotity ö t jakavat mielipiteit ä suomalaisissa kodeissa. Tutkimukseen osallistuneista naisista 60 prosenttia kertoo huolehtivansa kodin siivoamisesta, kun vastaava luku miehiss ä on 42 prosenttia. Jopa 45 prosenttia naisista sanoo kuitenkin kaipaavansa siivouksessa enemm ä n puolisonsa apua. Avun tarve koetaan suurempana tutkimuksen nuoremmissa ikäluokissa, 36–55 ja 23–36 -vuotiaiden keskuudessa (33 % ja 36 %), kuin 56–65 -vuotiaiden keskuudessa (26 %). Nuoremmissa ikäluokissa elet ää n todenn ä k ö isemmin ruuhkavuosia ja lapsiperheen arkea.

Siivoaminen on myös yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa. Puolet naisista (50 %) ja useampi kuin joka kolmas mies (38 %) myöntää riidelleensä siivoamisesta puolison kanssa.

Valtaosassa (60 %) suomalaisista kodeista siivotaan kerran viikossa. Joka viides (20 %) kertoo siivoavansa useammin kuin kerran viikossa ja lähes yhtä monta (17 %) vain kerran kuukaudessa.

Naiset haluavat hoitaa pyykinpesun itse

Siivoamiseen verrattuna pyykinpesu aiheuttaa hyvin paljon vähemmän eripuraa suomalaisissa pariskunnissa. Peräti 79 prosenttia naisvastaajista kertoo hoitavansa kotitalouden pyykinpesun itse. Reilu kolmannes naisvastaajista (39 %) on myös tyytyv ä inen tilanteeseen, eik ä kaipaa puolisonsa apua. Lähes kaksi kolmesta kertoo, että ei ole koskaan riidellyt kumppanin kanssa pyykinpesusta.

– On kiinnostavaa huomata, miten arkiset rutiinit jakavat mielipiteit ä . Tutkimuksesta voi p ää tell ä , ett ä siivoaminen lankeaa edelleen useammin naisten harteille ja t ä h ä n roolitukseen kaivataan my ö s muutosta. Vastaavasti pyykinpesusta on aiheutunut yll ä tt ä v ä n harvoissa kodeissa riitaa. Pyykinpesua ei selv ä sti koeta yht ä rasittavana tai sitten siin ä ei luoteta puolison apuun yht ä paljon kuin siivoamisessa, koska puolet v ä hemm ä n naisista vastasivat kaipaavansa sen suhteen apua. T ä ss ä kin on kuitenkin huomattavissa muutosta, kun verrataan nuorempaa ik ä luokkaa vanhempaan, kommentoi Henkel Nordenin Brand Manager Tiina Nieminen.

Tietoja tutkimuksesta

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa tehtyyn arkielämän rutiineja selvittävään kyselytutkimukseen ”Henkel Habits” vastasi 1000 henkilö jokaisessa maassa. Kyselyn teki CIANT Henkel Nordenin toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2016.

This entry was posted on September 14, 2016, in Kotityöt.

Kotitöiden jakautuminen naisten ja miesten töihin kasvaa iän myötä

images

Suomalaiset suhtautuvat varsin sukupuolineutraalisti kotitöihin, mutta erot nousevat selvimmin esiin iän karttuessa. Mitä vanhemmaksi suomalainen on varttunut, sitä vahvemmin kotityöt jakautuvat miesten ja naisten töihin, selviää Suomalaisen Työn Liiton selvityksestä. Viemärin putsaaminen, nurmikon leikkaaminen ja pölyjen pyyhkiminen nähtiin eniten iän myötä jakautuneina kotiaskareina.

Mielipide-ero kotitöistä näyttää tutkimuksen valossa olevan erityisesti sukupolvien, eikä niinkään sukupuolten, välillä. Mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tasa-arvoisempi suhtautuminen hänellä on kotitöiden jakautumiseen. Roolijako miesten ja naisten kotitöiden välillä elää erityisesti seniorien asenteissa.

Suomalaisen Työn Liitto selvitti suomalaisten suhtautumista siivoukseen ja kotitöihin osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä ja siten suomalaista työtä. Kampanjatutkimus paljastaa, että eri ikäpolvet suhtautuvat kotitöihin eri tavalla. Esimerkiksi lähes puolet 65–79 -vuotiaista miehistä pitää pölyjen pyyhkimistä naisten työnä, mutta vain 6 prosenttia 18–34 -vuotiaista miehistä on tätä mieltä. Koko väestöstä kolme neljästä sanoo, että pölyjen pyyhkiminen kuuluu molemmille. Myös pyykin pesu on monien vanhempien mielestä naisten työtä.

– Roskien viemisessä ja viemäreiden putsaamisessa korostuu seniorimiesten näkemys, että nämä ovat perinteisesti miesten töitä. Ruohonleikkuriin tarttuu etenkin yli 65-vuotiaiden talouksissa mies. Eläkeikäisistä miehistä lähes 70 prosenttia sanoo nurmikon leikkaamisen kuuluvan miehelle, kun vastaavan ikäisistä naisista tätä mieltä on vain 36 prosenttia, selvittää Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (18–34 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 29 %, naiset 24 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 30 %, naiset 20 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 6 %, naiset 13 %)

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (65–79 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 71 %, naiset 46 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 68 %, naiset 36 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 45 %, naiset 38 %)

LähiTapiola ja Martat selvittivät: Taloudellinen käyttäytyminen periytyy – 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä

le-portefeuille-

Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkilläsi ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voit puolestaan vaikuttaa oman jälkikasvusi talouskäyttäytymiseen. LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi. Suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä vaikuttaa olevan yleisesti tunnustettu hyve. Hyvien taloustaitojen ja yksityisen varautumisen tärkeys korostuvat pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia.

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa itseään ja vanhempiaan rahankäyttäjänä, eli näkemys talouskäyttäytymisen periytymisestä perustuu vastaajien omaan arvioon:

  • 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä. 23 prosenttia arvioi itsensä huolettomiksi rahankäyttäjiksi
  • 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi
  • Jos vastaaja arvioi molemmat vanhemmat huolettomiksi, enää niukka enemmistö (51 %) arvioi itsensä suunnitelmallisiksi
  • Oma äiti arvioitiin hieman useammin suunnitelmalliseksi kuin oma isä: 75 prosenttia vastaajista piti omaa äitiään suunnitelmallisena
  • Reilut 70 prosenttia itsensä suunnitelmalliseksi arvioineesta katsoi, että omasta täysi-ikäisestä lapsesta oli myös tullut suunnitelmallinen rahankäyttäjä.

Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut suurta eroa. Kuitenkin, jos vastaaja arvioi toisen tai molemmat vanhempansa huolettomiksi rahankäyttäjiksi, katsoivat miehet hieman naisia useammin itsekin olevansa huolettomia. ”Huolettomuus” raha-asioissa näyttäisi siis aavistuksen useammin periytyvän miehille kuin naisille.  

Tutkimuksen perusteella suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä on kuitenkin hyvin arvostettua, mikä on hyvä signaali myös taloudellisen turvan ja talouden riskeihin varautumisen näkökulmasta.

– Yksityinen varautuminen ja hyvät taloustaidot ovat entistä tärkeämmässä roolissa pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia. Jos omat vanhemmat ovat huolehtineet säästämisestä ja omaisuuden sekä itsensä vakuuttamisesta, myös jälkipolvet näyttävät seuraavan perässä. Liian harvalla on kuitenkin ennakoiva säästäminen ja isoihin riskeihin varautuminen elämäntapana. LähiTapiola haluaa palveluillaan auttaa suomalaisia elämään taloudellisesti viisaampaa elämää ja siksi panostamme esimerkiksi nuorten taloudellisen osaamisen lisäämiseen yhdessä Marttojen kanssa, sanoo johtaja Ville Niiranen LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

Myönteinen talouskeskustelu tuottaa myönteistä talousajattelua

Jos lapsuuden kodissa raha-asioista oli puhuttu myönteisesti, 90 prosenttia vastaajista ilmoitti puhuvansa niistä myönteisesti myös omassa kodissaan. Toisaalta moni vastaaja piti omaa suhtautumistaan positiivisempana kuin omien vanhempiensa suhtautumista: 59 prosenttia arvioi puhuvansa raha-asioista omassa kodissaan myönteisessä hengessä, vaikka oman lapsuudenkodin rahakeskustelut ovat muistikuvissa enemmänkin kielteisessä hengessä.

–Tulokset kannustavat puhumaan talousasioista myönteisesti. Vanhempien on hyvä tiedostaa, että heidän rahankäyttötapansa ja puhetyylinsä vaikuttavat nuorten talouskäyttäytymiseen. Näytä ja kerro nuorille, miksi rahaa on hyvä säästää, mitä ruoka maksaa ja miksi laskut pitää maksaa ajallaan. Anna lapsille ja nuorille pikku hiljaa vastuuta omista hankinnoista ja maksamisesta, sanoo kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta.

Talouskeskustelussa ei kuitenkaan tarvitse peitellä hankaliakaan tosiasioita.

–Omia rahahuolia ei pidä siirtää lapsille, mutta lapsille voi kertoa, jos ylimääräistä rahaa ei ole. Ja vaikka rahasta ei ole pulaa, nuorille ei kannata opettaa, että raha on itsestäänselvyys, Jerkku sanoo.

Kesä- tai osa-aikatienestit opettavat taloudenpitoa – talousopetukselle myös tarvetta

Kyselyssä pyydettiin valitsemaan 1–2 tärkeintä asiaa, joiden kautta vastaajat ovat lapsena tai nuorena oppineet talousasioiden hoitoa. Kesätyöt tai osa-aikatyöt olivat joka toiselle tärkein tapa oppia vastuullista rahankäyttöä. Kaikista vastaajista noin joka kolmas kertoi, että taloudenhallintaa on opettanut omien säästöjen käyttö hankintojen rahoittamiseen. Seuraavina tulivat vanhempien esimerkki, oman pankkitilin ja -kortin käyttö, kotitöistä tai suorituksista saadut ansiot tai viikkorahat.

–Jotta nuori itsenäistyy myös taloudellisessa mielessä, on tärkeää, että nuorille löytyisi työpaikkoja tai muita tapoja ansaita rahaa ja opetella oman rahan käyttöä, Teija Jerkku sanoo.

Kaikki eivät kuitenkaan saa kotoa riittävää tukea itsenäisen elämän alkuun ja oman talouden hallintaan.

–Siksi on tärkeää, että kouluissa ja järjestöissä, joissa nuoria kohdataan, puhutaan raha-asioista, jotta kaikki nuoret saavat elämänhallintataitoja. Omia taloustaitoja on hyvä päivittää aika ajoin aikuisenakin. Marttaliitto ja LähiTapiola tekevät työtä etenkin nuorten taloustaitojen parantamiseksi.

Kyselytutkimus: Helsinkiläiset haluavat kotiinsa vähemmän tavaraa

2016-08-19 13_05_28-ikea_lah2016_helsinki.pdf - Nitro Reader 3

IKEA-konsernin tavoitteena on, että vuonna 2020 käytettyjen huonekalujen kierrättäminen on yhtä helppoa kuin uusien ostaminen.

Sisustuksessa vähemmän on enemmän. Tätä mieltä ovat suurhelsinkiläiset, joista 45 prosenttia haluaa kotiinsa entistä vähemmän tavaraa. Yli kolmannes (36 prosenttia) pääkaupunkiseutulaisista uskoo, että heidän kodissaan on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän tavaraa. Niukempi sisustaminen kiinnostaa, koska tavarat halutaan pitää järjestyksessä (68 prosenttia vastaajista) ja koti kauniina (47 prosenttia). Moniin muihin kansallisuuksiin verrattuna suomalaiset ovat käytännönläheisiä sisustajia. Tiedusteltaessa helsinkiläisten unelmakotia, yleisimmät vastaukset ovat ”turvallinen” ja ”helposti ylläpidettävä”.

Tulokset käyvät ilmi IKEA Suomen teettämästä Life at Home 2016 -kyselytutkimuksesta, jossa kysyttiin Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkailta heidän ajatuksiaan kodista ja asumisesta. Kysely on osa IKEA-konsernin kansainvälistä kyselytutkimusta, jossa selvitettiin, mikä tekee kodista kodin.

– Me tiedämme, että ihmiset eivät halua liikaa tavaraa vaan esineitä, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Tuemme tätä tavoitetta eri tavoilla. IKEA-tuotteet suunnitellaan siten, että ne ovat paitsi kauniita, myös laadukkaita ja kestäviä. Tuotesuunnittelussa huomioidaan myös, että tuotteet ovat helposti kierrätettävissä tai hyödynnettävissä uudelleen toisessa muodossa, sanoo IKEA Suomen maajohtaja Lars Midttun.

IKEA testaa kiertotalouden malleja

IKEA-konsernin tavoitteena on tehdä käytettyjen IKEA-tuotteiden kierrättämisestä kuluttajalle yhtä helppoa ja vaivatonta kuin uusien tuotteiden ostamisesta vuoteen 2020 mennessä. Parhaillaan IKEA kokeilee erilaisten kiertotalouden mallien soveltamista liiketoimintaansa. Suomessa kuluttajat ovat esimerkiksi voineet tuoda käytettyjä IKEA-huonekaluja takaisin tavarataloon jälleenmyytäviksi hyvityskuponkia vastaan. IKEA Suomi on myös järjestänyt kansallisen kirpputoripäivän, jolloin asiakkaat saivat ilmaiseksi myydä käytettyä tavaraa IKEA-tavaratalojen parkkipaikoilla. Maailmalla on kokeiltu esimerkiksi käytettyjen tekstiilien keräämistä kuluttajilta takaisin uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

– Kevään aikana olemme jälleenmyyneet kuluttajilta vastaanotettuja käytettyjä IKEA-huonekaluja ja järjestäneet kirpputoritapahtuman kaikkien tavaratalojemme pihamaalla. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Käytetyt huonekalut ovat löytäneet nopeasti uuden kodin, ja kirpputoritapahtumaan osallistui noin 750 myyjää sekä useampi tuhat muuta osallistujaa, Midttun kertoo.

Pääkaupunkilaiset valmiita tinkimään neliöistä

Life at Home 2016 -tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutulaiset ovat muiden tutkittujen kaupunkien asukkaisiin verrattuna tyytyväisempiä elämäänsä ja kotiinsa (80 prosenttia vastaajista) ja pitävät naapurustoa tärkeänä. Lähes joka toinen ajattelee naapuruston osaksi kotia, ja joka kolmas olisi valmis asumaan jopa pienemmässä asunnossa, jos kaupunginosa on oikea.

– Helsingissä asutaan ahtaasti johtuen esimerkiksi siitä, että sinkkutalouksia on paljon. Otamme nämä paikalliset erot huomioon esimerkiksi keittiösuunnittelussa. Vanhassa pienessä kerrostalossa sijaitsevaan kaksioon tarvitaan erilainen keittiö kuin isoon omakotitaloon. Tutkimme kaikilla markkinoilla – myös Suomessa kaikkien tavaratalojen lähialueilla – miten ihmiset asuvat, minkälaisesta kodista he unelmoivat ja mitä haasteita kodeissa on. Vierailemme myös säännöllisesti suomalaiskodeissa jututtamassa asukkaita ja tekemässä havaintoja. Tulokset otetaan huomioon tuote- ja palveluvalikoimassamme sekä tavaratalojen esillepanoissa. Esimerkiksi Espoon IKEA-tavaratalon esillepanot näyttävät erilaisilta kuin Kuopion, sanoo Midttun. 

Lyhyesti Life at Home 2016 -tutkimuksesta:

IKEA halusi tutkia nykyaikaisen kodin käsitettä – mikä tekee kodista kodin? Tutkittiin neljää eri asiaa: ihmissuhteet, tila, tavarat ja paikka/naapurusto. Nykyaikainen, uusi koti haluttiin määritellä uudelleen näiden osa-alueiden kautta. Kysely toteutettiin Suomen lisäksi 12 pääkaupungissa eri puolilla maailmaa. Suomessa kyselyyn vastasi 1007 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Tutkimusraportti

This entry was posted on August 19, 2016, in Asuminen.

Tutkimus: Suomalaisten mielestä on selviä miesten ja naisten kotitöitä

foldedBasket

Suomalaisten mielestä suurin osa kodin askareista jakautuu tasapuolisesti miesten ja naisten välillä. Tietyt kotityöt, kuten pyykinpesu ja viemärityöt, määritellään kuitenkin vahvasti sukupuolen kautta, kertoo Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimus. Jaottelu korostuu erityisesti miesten vastauksissa.

Suomalaisen Työn Liitto otti selvää suomalaisten suhtautumisesta siivoukseen ja kotitöihin. Tutkimus on tehty osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä, ja siten suomalaista työtä.

– Haluamme kampanjan avulla muistuttaa kulutusvalintojen merkityksestä Suomen taloudelle ja kertoa samalla suomalaisesta suunnittelusta ja työstä tuotteiden taustalla. Tutkimuksen avulla saamme myös hyödyllistä tietoa suomalaisten kulutustottumuksista ja -tarpeista, Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila sanoo.

Kampanjatutkimus paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat kotitöihin melko sukupuolineutraalisti. Yleisimmät kodin askareet nähdään kuuluvan tasapuolisesti sekä miehille että naisille.

– Viikoittaiset rutiinit, kuten kaupassa käynti, ruoanlaitto, tiskaaminen, roskien vieminen ja imurointi nähdään kuuluvan noin 90 prosenttisesti sekä naisille että miehille. Siivouksessa suositaan kotimaisia tuotteita, joita pidetään paitsi laadukkaina, myös valikoimaltaan kattavina, Mantila kertoo.

Raskaat työt miehille, pesuhommat naisille

Vaikka kotityöt nähdäänkin pääasiassa kuuluvan kaikille sukupuoleen katsomatta, tietyt askareet jakavat suomalaisten mielipiteitä. Esimerkiksi viemäreiden putsaamisen ja nurmikon leikkaamisen nähdään kuuluvan enemmän miehille. Vastaavasti tietyt työt, kuten pyykin ja lattioiden pesu sekä pölyjen pyyhintä mielletään kuuluvan naisille.

– Niin sanotut likaiset ja raskaat työt nähdään monesti miesten velvollisuutena. Mielenkiintoista kuitenkin on, että juuri miehet itse kokevat nämä työt vahvasti omikseen. Naiset sen sijaan eivät näe rooleja yhtä vahvasti. Kun esimerkiksi miehistä lähes puolet ilmoitti nurmikon leikkauksen kuuluvan miehille, naisista vain joka neljäs oli samaa mieltä, Mantila toteaa.

Siivoustottumuksissa on eroja

Sen lisäksi, että tietyt kotityöt näyttäisivät jakautuvan miesten ja naisten välillä eri tavalla, myös siivoustottumuksissa voi nähdä eroavaisuuksia.

– Käsityksemme mukaan miehet ehkä siivoavat harvemmin, mutta silloin perusteellisemmin. Naiset taas siivoavat useammin ja pitävät kodin aina perussiistinä, KiiltoCleanin markkinointipäällikkö Tiia Rita kertoo.

Sinituotteen varatoimitusjohtaja Aino Määttä on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa etenkin naisille kodin puhtauden ylläpito on osa joka päiväisiä askareita ja varsinaisista suursiivouksista on luovuttu.

– Kuluttajapalautteessa sukupuolierot näkyvät erityisesti siinä, että miehet ovat aktiivisempia ottamaan selvää uusista siivousvälineistä ja arvostavat tuotteita, jotka oikeasti toimivat eri käyttökohteissa. Heiltä tulee myös paljon tuoteideoita, Määttä kertoo.

Rita puolestaan kertoo, että puhdistusaineita koskevassa kuluttajapalautteessa yleensä miesten siivousta koskevat kysymykset ovat yksilöidympiä ja liittyvät tiettyyn tilaan, tilanteeseen tai likaan.

– Miehet ottavat oikeanlaisista pesuaineista selvää ennen siivousta. Naisten kysymykset taas ovat yleisemmällä tasolla tai apua kysytään silloin, kun omat konstit on jo käytetty, Rita sanoo.

Mitkä kotityöt kuuluvat miehille tai naisille?

kaupassa käynti
o 93 % molemmille (miehet 93 %; naiset 94 %)
o 2 % miehille (miehet 3 %; naiset 1 %)
o 3 % naisille (miehet 3 %; naiset 3 %)

imurointi
o 91 % molemmille (miehet 89 %; naiset 94 %)
o 4 % miehille (miehet 4 %; naiset 4 %)
o 4 % naisille (miehet 6 %; naiset 2 %)

lattioiden pesu
o 80 % molemmille (miehet 79 %; naiset 82 %)
o 3 % miehille (miehet 3 %; naiset 2 %)
o 16 % naisille (miehet 17 %; naiset 15 %)

pölyjen pyyhkiminen
o 75 % molemmille (miehet 75 %; naiset 74 %)
o 1 % miehille (miehet 1 %; naiset 1 %)
o 22 % naisille (miehet 22 %; naiset 22 %)

pyykinpesu
o 74 % molemmille (miehet 74 %; naiset 74 %)
o 1 % miehille (miehet 1 %; naiset 1 %)
o 23 % naisille (miehet 24 %; naiset 23 %)

ikkunoiden pesu
o 73 % molemmille (miehet 71 %; naiset 74 %)
o 6 % miehille (miehet 7 %; naiset 5 %)
o 20 % naisille (miehet 21 %; naiset 19 %)

nurmikon leikkaaminen
o 62 % molemmille (miehet 52 %; naiset 72 %)
o 35 % miehille (miehet 45 %; naiset 25 %)
o 1 % naisille (miehet 1 %; naiset 1 %)

viemäreiden putsaaminen
o 55 % molemmille (miehet 47 %; naiset 63 %)
o 41 % miehille (miehet 49 %; naiset 33 %)
o 2 % naisille (miehet 2 %; naiset 1 %)

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Loman jälkeen matkalaukussa voi muhia iljettävä yllätys

nl7df6ahijxpxocy4z6y

Ulkomaan lomareissulta palatessa tuliaisena voi olla muutakin kuin rusketus. Luteet, muurahaiset ja muut pienet tuhohyönteiset kulkeutuvat helposti matkalaukussa kotiin ja voivat aiheuttaa paljon vaivaa.

Ulkomaan lomamatkan jälkeen matkatavaroita kannattaa tutkiskella tavallista tarkemmin, sillä laukussa voi piileskellä salamatkustajia. Luteet, muurahaiset, vaatekoit ja muut pienet tuhohyönteiset kulkeutuvat helposti matkalaukussa kotiin ja lähtevät leviämään kotona.

– Huonoin asia, mitä voit reissusta tullessasi tehdä, on jättää avonainen matkalaukku seisomaan eteiseen useaksi päiväksi. Tuolloin salamatkustajat pääsevät rauhassa jalkautumaan uuteen kotiinsa, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä kertoo.

Matkalta palatessa laukusta kannattaa poistaa lämmölle arat aineet ja nostaa laukku pariksi tunniksi 60-asteisen saunan lauteille, jolloin ötökät kuolevat.

– Kodeissa on ollut tuhohyönteisiä aina, mutta ulkomailta Suomeen matkustavat hyönteiset ovat uudempi ilmiö. Heti kun huomaat tuhohyönteisiä kodissasi, siivoa paikat huolellisesti ja selvitä, mistä hyönteislajista on kysymys. Kotikonstein ja rautakaupasta saatavien torjunta-aineiden avulla selvitään yleensä pitkälle, kehityspäällikkö Juha Aro Anticimexistä kertoo.

Jos tuhohyönteiset eivät katoa tavaroiden saunottamisen, tehosiivouksen ja torjunta-aineiden yhdistelmällä, kannattaa ottaa yhteys tuholaistorjunnan ammattilaisiin.

Valtaosa kodeista on kotivakuutettu, mutta tuholaisten aiheuttamat vahingot kattava vakuutus on kuitenkin vain murto-osalla suomalaisista kodeista. Omakotitaloille tarkoitettu Ifin LaajaPlus-kotivakuutus korvaa ainoana vakuutuksena Suomessa tuhohyönteisten, hiirien ja rottien talon rakenteille aiheuttamia tuhoja. Lisäksi vakuutukseen kuuluu Anticimexin tuholaisneuvonta ja ammattilaisen tekemä tuholaistorjunta kotona.

Heinäkuusta lähtien tuholaisneuvonta ja -torjunta ovat kuuluneet LaajaPlus-vakuutuksen ohella myös omakotitalojen laajaan kotivakuutukseen.


Lämpö ja pakkanen tekevät ötököistä selvää jälkeä

– Kylmä tai lämpö voivat olla tehokkaita tapoja päästä tuliaisötököistä eroon. Esimerkiksi ulkomailta kotiin tullessa laukun sisältöineen voi viedä saunaan (60 °C) pariksi tunniksi. Jos kotoa löytyy tilava pakastin, myös viikko pakkasessa (-18 °C) tekee tehtävänsä.

– Tekstiilien pesu riittävän lämpimässä vedessä tappaa tuhohyönteiset. Yleensä 60 asteen pesu riittää. Tätä alhaisemmassa lämpötilassa hyönteisten munat saattavat selvitä elossa pesusta.

– Jos tuholaiset ovat päässeet kotiisi, aloita siivoamisella. Osalle tuholaisista riittää yksinkertaisesti ruoan poistaminen, sillä ilman ravintoa ne kuolevat.

– Hyönteismyrkyt ovat perinteisin tapa torjua haitallisia vieraita. Oikean tehoaineen valinta onnistuu, kun tietää torjuttavan tuhoeläimen ja sen elintavat.

– Jos kotikonstit eivät riitä tuholaisten karkottamiseen, käänny ammattilaisten puoleen.

– Pidä keittiö ja pesutilat puhtaina ja säilö ruoat kannellisiin astioihin. Puhdista lattiakaivot ja vesilukot säännöllisesti. Tiivistä läpiviennit.

– Roska-astioiden pitää olla ehjiä ja puhtaita, ja ne kannattaa tyhjentää riittävän usein, niin sisällä kuin ulkonakin. Ruoka vetää puoleensa jyrsijöitä, tuholaisia ja muita eläimiä.

Suomalaisten mielestä kesän tekevät vihta, soutuvene ja laituri

334642

Suomalaisen Työn Liiton kyselyn mukaan saunavihta, soutuvene ja laituri ovat kesäisimmät suomalaiset esineet. Vihta oli suomalaisten ylivoimainen suosikki, sillä 43 prosenttia vastaajista nimesi sen kesäisimmäksi esineeksi. Naiset olivat jopa hieman miehiä enemmän vihdan kannalla, kuten myös 25–34 -vuotiaat, joista peräti 46 prosenttia nimesi kesäsuosikikseen saunavihdan.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus selvitti suomalaisuuden merkitystä kesäisten esineiden kautta, eli mitkä suomalaisesineet tekevät suomalaisten mielestä kesän. Kampanjatutkimuksen mukaan vajaa kolmannes, eli 27 prosenttia 65–79 -vuotiaista nimesi kesäiseksi esinesuosikikseen soutuveneen. Nuorimman vastaajaryhmän, eli 18–24 -vuotiaiden mielestä kesäisin suomalaisesine on puolestaan laituri (29 % vastaajista). Hyvänä jatkona seurasivat grilli, Fiskarsin puutarhatyökalut, Mölkky-heittopeli ja suomalaisvalmisteiset polkupyörät.

– Vastauksissa nousi esille myös monia muita kesäisiä esineitä, kuten savustin, marjanpoimuri ja palju, jotka yhtä kaikki ovat hienoja suomalaistuotteita, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Kesä on hienoa aikaa nauttia yhdessäolosta ja näiden eri esineiden mahdollistamista ulkoilu-, harrastus- ja rentoutumiskeinoista sekä tietysti hyvästä mielestä, jonka saa valitsemalla kotimaassa työllistäviä tuotteita, Lausala jatkaa.

Grillaus on suomalaisten mieleen

Neljänneksi suosituin kesäinen tuote, eli grilli, kokoaa yhä useamman suomalaisen perheen kesäisin ääreensä. Grilleihin panostetaan yhä enemmän ja samalla huomiota kiinnitetään grillattaviin suomalaisiin raaka-aineisiin.

– Kaasugrillaus koetaan usein vaivattomimpana tapana laittaa ruokaa ulkona ja ehkäpä siksi se onkin saavuttanut suuren suosion, Rautia- ja K-rauta-ketjujen valikoimapäällikkö Ville Tammelin toteaa. Kaasugrillin käyttö on nopea ja edullinen tapa päästä tirisevien herkkujen äärelle. Hiiligrillaajat perustelevat valintaansa monesti taas sillä, että se on heidän mielestä ”ainoa oikea tapa grillata”.

– Hiiligrillissä kypsyvät murkinat saavat oman säväyksensä hiilen tai briketin aromeista, eikä tämän päivän sytytysvälinetarjonnalla ja saatavilla olevilla hyvillä ohjeistuksilla tarvitse enää pelätä sytytysnesteen makuisia pihvejä, Tammelin kertoo. Myyntiin on myös tullut ns. hybridivaihtoehtoja, joissa kaasugrillillä pääsee hiilikaukalo-lisävarustetta käyttäen myös hiiligrillauksen makuun.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus helpottaa suomalaista työtä edistävien tuotteiden löytämistä kauppojen valikoimista tänäkin vuonna ja mukana on lähes 50 yritystä. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Mikä on kesäisin suomalainen esine tai tavara:

1)      saunavasta/vihta 43 %
2)      soutuvene 21 %
3)      laituri 17 %
4)      grilli (pallo, hiili, sähkö) 15 %
5)      Fiskarsin puutarhatyökalut 14 %
6)      Mölkky 13 %
7)      suomalaiset polkupyörät (Helkama, Jopo) 9 %
8)      puutarhakeinu 9 %
9)      löylykauha 8 %
10)   saunakiulu 7 %
11)   uistin 4 %
12)   astiankuivauskaappi 4 %
13)   jokin muu, mikä 1 %
14)   ei osaa sanoa 1 %