Ei ruoantähteitä viemäriin

christmas-dinner-plate

Jouluna vietetään aikaa perheen kesken ja herkutellaan joulupöydän ääressä. Ruokajätteen määrää voi vähentää ottamalla lautaselle ruokaa vain sen verran, kun sitä syö. ”Ruoantähteitä ei saa huuhdella keittiön viemäriin tai vessanpönttöön, jotka tukkeutuvat helposti”, muistuttaa tutkija Tarja Marjomaa Työtehoseurasta. Kinkun paistorasva tukkii viemärit takuuvarmasti, joten hyytyneen rasvan voi pakata esimerkiksi teipillä suljettuun maitotölkkiin ja laittaa seka- tai energiajäteastiaan tai biojätteisiin, jos niitä omalla asuinalueella kerätään. Aterioinnista jääneet ruoantähteet kuuluvat biojäteastiaan tai sekajätteeseen. Kinkun potkaluu kompostoituu hitaasti, joten se lajitellaan myös sekajätteeseen.

Keittiön viemäri pysyy puhtaana ja vetää hyvin, kun lavuaariin ei huuhdella mitään kotitaloudessa syntyvää jätettä. Esimerkiksi hammastikuista ja tilkasta ruokaöljyä voi viemärissä kasvaa haiseva likatulppa, kun öljyiseen pintaan tarttuu lisää jätettä. Ruokajäte myös kuormittaa putkistoa ja jäteveden puhdistuslaitosta sekä ruokkii viemärirottia. Ruoantähteet voi pyyhkäistä lautasliinan tai aterimilla biojäteastiaan. Astianpesualtaassa kannattaa käyttää tulppaa ja kerätä ruokajäämät talouspaperiin ennen likaveden viemäriin laskemista. Likavesi on useimmiten haaleaa eikä irrota viemärin poistoputkeen kerääntynyttä rasva- ja muuta likaa. Mikäli astiat pestään astianpesukoneessa, jätteet jäävät koneen jätesiivilään ja lämmin pesuainevesi puhdistaa putkistoja koneen poistovesiliitännän kohdalta eteenpäin.  

Lähellä viemäriaukkoa olevat pienet tukokset poistoputkessa voi avata ekologisesti ruokasoodan ja etikan seoksella. Viemäriin kaadetaan desilitra ruokasoodaa ja päälle pari desilitraa etikkaa. Kuplivan seoksen annetaan vaikuttaa puolisen tuntia, jonka jälkeen viemäriin kaadetaan ensin kiehuvaa ja sitten kylmää vettä. Käsittelyllä tuhotaan hajuja aiheuttavat bakteerit. Vaikutus on paikallinen, sillä vaahto ei etene putkistossa kovin pitkälle. Viemärin avaamiseen voi käyttää myös viemärivaijeria tai imukuppia eli ns. tulisuudelmaa ja tarvittaessa erikoisaineita.

Viemärin hajulukon ja putkiston puhdistus on tarpeen, jos haju tulee hajulukosta. Asunto-osakeyhtiössä asuvan on syytä varmistaa isännöitsijältä, saako hajulukon avata itse vai tekeekö sen huoltoyhtiö. Puhdistukseen tarvitaan ämpäri, pulloharja ja suojakäsineet. Hajulukon alle laitetaan ämpäri, kierretään hajulukon osat auki ja puhdistetaan ne. Samassa yhteydessä tarkistetaan tiivisteiden kunto ja puhdistetaan hajulukkoon tuleva lavuaarin poistoputki ja muut irrotettavat putket pulloharjalla rassaten.  Mikäli tukos on hajulukon jälkeen, voi viemäriin lorauttaa putkiston puhdistamiseen tarkoitettua ainetta. Hankalat tukokset kannattaa jättää ammattilaisen hoidettavaksi.

Lisää pienkiinteistöjen huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä ohjeita löytyy TTS Työtehoseuran sähköisestä huolto-oppaasta osoitteesta www.tts.fi/huoltokirja. Opas on tarkoitettu kiinteistönhoitajille ja kotityöpalveluyrittäjille, mutta sitä voivat hyödyntää myös omatoimisesti kiinteistöä hoitavat asukkaat ja alan opiskelijat.

Huolto-opas liittyi osana Työtehoseuran hankkeeseen Kiinteistönhoito- ja kotityöpalveluyrittäjästä kiinteistöalan moniosaajaksi, joka toteutettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen (ELY) tuella vuosina 2014-2015. Opas sisältää hyödyllisiä linkkejä eri tahojen ylläpitämiin sivustoihin, jotka liittyvät pientalon huoltokirjaan, kiinteistön talotekniikkaan ja asumiseen sekä ulkoalueiden hoitoon. Sisällöntuotossa on käytetty myös Työtehoseuran omaa materiaalia.

Hankkeen tuloksista on julkaistu TTS:n julkaisu 422: Kiinteistönhoito‐ ja kotityöpalveluyrittäjä moniosaajaksi

http://www.tts.fi/huoltokirja 

This entry was posted on December 22, 2016, in Hygienia, Joulu.

Tiesitkö tämän jouluvaloista? Seitsemän harhaluuloa jouluvaloihin liittyen

2016-12-05-12_30_38-tiesitko-taman-jouluvaloista_-seitseman-harhaluuloa-jouluvaloihin-if-vahink

Vuoden pimein hetki lähestyy, joten nyt on lupa nauttia jouluvaloista! If kokosi yleisiä jouluvaloja koskevia harhaluuloja ja oikaisi ne.

1. Jouluvalot pitää sammuttaa yöksi
Ei välttämättä pidä paikkaansa. Kunnossa olevia jouluvaloja voi pitää päällä yleensä vaikka vuorokauden ympäri. Erityisesti led-valot ovat turvallisia, koska niiden lamput eivät kuumene. Tarkista kuitenkin, että jouluvalot on kiinnitetty hyvin eivätkä esimerkiksi lemmikit pääse valoihin käsiksi. Katso myös, että ilma pääsee kiertämään muuntajan ympärillä, jolloin se ei pääse lämpenemään liikaa.

2. Jouluvalot kuluttavat paljon sähköä
Kahdeksan lampun led-valosarjan pitäminen päällä vuorokauden ympäri maksaa noin kuusi senttiä kuukaudessa. Jos valosarjassa on 80 lediä ja valot palavat vuorokauden ympäri, sähkö maksaa noin 70 senttiä kuukaudessa*.

3. Ei haittaa, vaikka käytän vähän temppuilevaa valosarjaa
Jos valot ovat rikki, ota pistoke pois seinästä ja hankkiudu valoista eroon. Ei riitä, että sammutat valot kytkimestä. Ääritapauksessa kotivakuutuksen korvausta voidaan vähentää, jos tulipalo johtuu viallisesta valosarjasta, jota omistaja on käyttänyt valojen temppuilusta huolimatta.

4. Voin korjata rikkoutuneet jouluvalot itse
Rikkoutuneita jouluvaloja ei kannata korjata itse. Anna ammattilaisen korjata rikkoutuneet valot tai vie valot SER-keräyspisteeseen. Erityisesti led-valot ovat herkkiä rikkoutumaan, joten käsittele niitä varovasti.

5. Voin käyttää sisäkäyttöön tarkoitettuja valoja myös ulkona
Sisäkäyttöön tarkoitettuja valoja ei voi käyttää ulkona, koska niitä ei ole eristetty esimerkiksi kosteudelta ja kylmyydeltä. Ulkokäyttöön tarkoitetut valot sopivat useimmiten myös sisäkäyttöön. Lue ohjeet valojen käyttöön pakkauksesta tai valojen arvokilvestä ja laita pimeän ajan loputtua valot taas alkuperäiseen pakkaukseensa. Näin tiedät ensi vuonnakin, missä valoja saa käyttää.

6. Vakuutus ei korvaa, jos kissa aiheuttaa tuhoa leikkiessään jouluvaloilla
Kotivakuutus korvaa esimerkiksi oikosulun tai tulipalon aiheuttamia vahinkoja, jos lemmikki leikkii johdolla ja rikkoo valot. Sen sijaan itse valoja vakuutus ei korvaa.

7. Suomessa myydään vain turvallisiksi testattuja jouluvaloja
Jouluvaloja ei testata etukäteen, vaan Tukes valvoo jouluvalojen turvallisuutta pistokokein. Vaarallisiksi todetut valot löytyvät Tukesin rekisteristä. Tarkista aina valoja ostaessasi, että niistä löytyy CE-merkintä.

* lähde: Motiva


Lisätietoja:

Lisää vinkkejä jouluvalojen käyttöön 

Kysely paljastaa eroja Pohjoismaiden vessatavoissa: Joka viides suomalainen olisi mieluiten pyyhkimättä itse

papier-toilette

Yhä useampi suomalainen nappaa älypuhelimen mukaansa vessaan lähtiessään. Ruotsissa tämä tapa on tuplasti yleisempi. Tämän seurauksena jopa 15 prosenttia kyselyn suomalaisvastaajista on päätynyt kalastamaan puhelintaan vessanpöntöstä. Suomalaiset pudottelevat tavaroita pönttöön useammin kuin pohjoismaiset naapurinsa. Eniten vessassa viettävät päivittäin aikaa suomalaiset ja ruotsalaiset, vauhdikkaimmin käynneistä selviävät tanskalaiset. Suomalaisilla on muista poikkeava makumieltymys kylpyhuoneisiin liittyen: wc-tilat ja pesutilat halutaan pitää mieluiten erillään toisistaan. Tulokset käyvät ilmi kylpyhuoneen saniteettituotteita valmistavan Geberitin teettämästä laajasta pohjoismaisesta kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa.

Kasvonaamioita ja kännyköitä
Kylpyhuoneessa tehdään paljon muutakin kuin peseydytään ja käydään vessassa. Joka viides suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen vastaaja kertoo tekevänsä kylpyhuoneessa hyvinvointiin ja kauneudenhoitoon liittyviä askareita, kuten kasvonaamioita ja kynsien hoitoa.

Vessakäyntien aikana suomalaisten yleisintä ajanvietettä ovat edelleen lehdet ja kirjat (23 %) ja älypuhelimen käyttö (21 %). Tabletin vessaan ottaa mukaan vain 5 prosenttia suomalaisvastaajista. Kännykän käyttö vessassa on Suomessa yllättäen Pohjoismaiden alhaisinta. Ruotsalaisista lähes tuplasti useampi ottaa puhelimen mukaan vessaan (38 %). Pöntöltä hoidetaan sähköposti- ja tekstiviestiliikennettä, harva myöntää soittavansa silloin puheluita. Älypuhelimen käyttö vessassa on Suomessa kasvanut parin viime vuoden aikana: Geberitin vuonna 2014 teettämässä vastaavassa kyselyssä vain reilu kymmenes suomalaisvastaajista kertoi vievänsä älypuhelimen vessaan.

Koska kylpyhuoneessa puuhataan monenlaisia asioita, vessanpönttöön tipahtaa välillä erikoisiakin asioita. Yleisimmät pönttöön tippuvat esineet ovat hammasharja (22 %), kauneudenhoitoon liittyvä tuote, kuten voidepakkaus tai kynsilakka (19 %), ja älypuhelin (15 %). Myös avaimia ja lompakoita joudutaan ajoittain kalastamaan pöntöistä. Suomalaisilla tavaroiden tiputtelu pönttöön on yleisempää kuin pohjoismaisilla naapureilla.

Onko pakko pyyhkiä itse?
Tanskalaiset hoitavat vessakäyntinsä kaikista vauhdikkaimmin. Puolet tanskalaisista vastaajista ilmoitti viettävänsä aikaa pöntöllä 0–10 minuuttia päivässä. Suomalaisista vastaajista 42 prosenttia istuu vessassa 11–20 minuuttia päivässä, mutta lähes joka viides viihtyy pöntöllä 21–30 minuuttia päivässä. Ruotsalaisten tahti on melkein sama kuin suomalaisten, norjalaiset taas ovat lähes yhtä vikkeliä kuin tanskalaiset.

Monilla norjalaisilla on tapana viipyillä kylpyhuoneessa tarpeellista pidempään saadakseen omaa aikaa. Kahdeksan prosenttia norjalaisvastaajista kertoi tekevänsä niin joka päivä, 48 prosenttia aina välillä. Suomalaiset kokevat pienintä tarvetta ottaa omaa aikaa kylpyhuoneeseen sulkeutumalla: 70 prosenttia vastaajista toteaa, ettei ikinä tee niin, ja vain 24 prosenttia myöntää välillä tekevänsä niin.

Suomalaisten suhtautuminen takapuolen pyyhkimiseen on Pohjoismaiden kielteisintä. Jos se olisi mahdollista, joka viides valitsisi mieluummin vaihtoehdon, jossa takapuolta ei tarvitsisi itse pyyhkiä. Tämä on mahdollista esimerkiksi pesevän ja kuivaavan wc:n avulla. Pyyhkimistä preferoi 57 prosenttia suomalaisvastaajista. Loput eivät halua vastata kysymykseen. Vertailuna, vain joka kymmenes tanskalainen haluaisi välttää pyyhkimisen, ja 74 prosenttia kertoo haluavansa hoitaa pyyhkimisen itse.

Suihku ja vessa erillään, kiitos!
Suomalaisten kylpyhuonemaussa on yksi selvästi erottuva tekijä muihin Pohjoismaihin verrattuna: 75 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo, että he haluavat kotiinsa mieluiten erillisen vessan ja peseytymiseen tarkoitetun kylpyhuoneen. Vastaavasti yli puolet tanskalaisista ei halua erottaa näitä toimintoja eri huoneisiin (52 %). Norjalaisten maku on lähempänä suomalaisia ja ruotsalaisten lähempänä tanskalaisia tässä asiassa.

Suurimmalla osalla suomalaisista on kuitenkin käytössään vain yksi kylpyhuone tai vessa (60 %). Joka kolmannella vastaajalla on kotonaan kaksi kylpyhuonetta tai vessaa ja lopuilla useampi. Noin puolet kertoo olevansa tyytyväisiä nykyisen kylpyhuoneensa kokoon, toinen puoli haaveilee isommasta kylppäristä. Vain 2 prosenttia suomalaisvastaajista toivoisi pienempää kylpyhuonetta.

Kylpyhuone halutaan säilyttää omana erillisenä tilana, jonka oven saa lukkoon. Uudenlaisissa arkkitehtuurikokeiluissa on tehty ratkaisuja, joissa kylpyhuone on integroitu osaksi makuuhuonetta ilman suljettavaa ovea. Suomalaisvastaajista 7 prosenttia toteaa, että voisi nauttia tällaisesta ratkaisusta. Olohuoneeseen integroidun kylpyhuoneen hyväksyisi vain 3 prosenttia vastaajista. Avomielisimmin ovettomiin kylpyhuoneisiin suhtautuvat norjalaiset.

Yleensä ovi halutaan lukita vessassa käymisen ajaksi. Joka viides suomalaisvastaaja kertoo lukitsevansa oven aina paikasta riippumatta eli myös kotonaan. 76 prosenttia lukitsee oven muualla kuin kotona ollessaan. Loput 4 prosenttia ilmoittaa, ettei lukitse ovea koskaan.

*Geberitin tilaamaan laajaan kylpyhuonekyselyyn vastasi alkuvuodesta 2016 yhteensä 1008 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Lisäksi Ruotsissa vastaajia oli 1011, Norjassa 1008 ja Tanskassa 1006. Tutkimuksen toteutti kaikissa neljässä maassa YouGov.

This entry was posted on November 24, 2016, in Hygienia.

Vakuutusyhtiö varoittaa: älä polta puuta terassilla

2016-11-21-12_39_19-vakuutusyhtio-varoittaa_-ala-polta-puuta-terassilla-if-vahinkovakuutusyhtio

Ulkotulet luovat tunnelmaa pimeisiin iltoihin, mutta tulien turvallisuuden suhteen kannattaa olla tarkkana. Erityisesti muodikkaat tulikorit voivat johtaa vaaratilanteisiin, jos niissä poltetaan puuta terassilla tai parvekkeella.

Vaikka ulkokäyttöön tarkoitettu tulikori olisi itsessään turvallinen, korista voi lentää ympäristöön hehkuvia kekäleitä, jos siinä polttaa puuta. Erityisesti puisten terassien alustat kuivine lehtineen ovat otollisia tulipalon syttymispaikkoja. Tämä terassin alla piileskelevä ”kuiva ruuti” syttyy helposti, kun se saa seuraukseen hehkuvan kekäleen.

– Hehkuvaa hiiltä päätyy erittäin helposti tulikorin alla olevan suojapellin ulkopuolelle. Puisen terassin lisäksi riskipaikkoja ovat parvekkeet, räystäiden alustat ja seinien vierustat, joissa kipinä voi pahimmillaan aiheuttaa nopeasti leviävän tulipalon. Siksi klapeja ei yksiselitteisesti kannata polttaa parvekkeella tai terassilla, rakennusvahinkojen päällikkö Marko Kaappola Ifistä sanoo.

Myös folioastioissa poltettavien ulkotulien kanssa kannattaa olla tarkkana. Ulkotulet keventyvät steariinin palaessa, jolloin tuuli voi kuljettaa ulkotulen vaaralliseen paikkaan.

– Jokin aika sitten sattui tapaus, jossa ulkotuli soitti perheen ovikelloa. Tuuli oli kuljettanut roihun talon seinään kiinni, ja ulkotuli sytytti seinän palamaan. Ovikellon katkaisin meni oikosulkuun sulaessaan, minkä seurauksena ovikello alkoi soida. Perhe sai näin varoituksen tulipalosta, ja palo saatiin sammutettua ennen kuin suurempia vahinkoja ehti syntyä.

Tänä vuonna kaksi Ifin asiakasta on joutunut vakavaan tulipaloon, jonka todennäköinen syttymissyy on ollut ulkotuli. Lisäksi tänä vuonna on syntynyt kourallinen pienempiä ulkotulien aiheuttamia palovahinkoja. Ulkotulien aiheuttamat tulipalot keskittyvät tyypillisesti vuoden pimeimpään aikaan.

Polta ulkotulia turvallisesti

  • Ulkotulia kannattaa polttaa palamattomassa astiassa tai telineessä, joka ei lähde tuulen mukaan. Kaupoissa on myytävänä myös ulkotulialustoja, jotka pysyvät tukevasti paikoillaan. Tulipalon sattuessa kotivakuutuksen korvausta voidaan pienentää, jos ulkotulta on poltettu ilman palamatonta alustaa.
  • Älä polta ulkotulia tai puuta parvekkeella, kuistilla tai terassilla. Parvekkeella syttyy keittiön ja saunan jälkeen eniten tulipaloja. Polta parvekkeella tavallista kynttilää tai tuikkua tukevan lyhdyn sisällä.
  • Steariinipohjaiset ulkotulet pitää sammuttaa tukahduttamalla, ei vedellä. Vesi saa tulen roihahtamaan.
  • Muistuta lapsia, että tulella ei saa leikkiä. Keinokuituiset ulkoiluvaatteet syttyvät herkästi ja palavat nopeasti.
  • Sammuta ulkotulet, kun menet nukkumaan.

Tutkimus: Suomalaisissa kodeissa tuoksuu sitrus – hajusteettomuus trendi nousussa

jzfuprcgvigbiqmto6v6

KiiltoCleanin Tuoksukyselyyn vastasi 929 henkilöä.

Suomalainen hygienia- ja puhtausratkaisujen toimittaja KiiltoClean on kartoittanut kuluttajien toiveita puhdistusaineiden tuoksuista. KiiltoCleanin tekemän tuoksukyselyn mukaan suomalaiset suosivat kodin puhdistusaineissa sitrustuoksuja. Sitruksisen tuoksun mainitsee suosikikseen selkeästi suurin osa kyselyn vastaajista. Sitrustuoksut jättivät suosiossa taakseen niin kukkaiset, metsäiset kuin merellisetkin tuoksut.

Kyselyn tulos ei tullut KiiltoCleanille yllätyksenä, sillä sitrustuoksujen suosio näkyy myös Kiillon kodinpuhdistustuotteiden myynnissä. ”Kiillolla on markkinoilla useita sitruksen tuoksuisia puhdistusaineita ja ne menestyvät hyvin”, kertoo Kiillon kodinpuhdistusaineiden tuotepäällikkö Janika Niskanen.

Niskasen mukaan suomalaisten tuoksumieltymykset eroavat Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan mieltymyksistä muun muassa siinä, että Suomessa suositaan selkeästi miedompia tuoksuja. Suomalaiset karttavat puhdistusainevalinnoissaan pistäviä ja voimakkaasti esanssisia tuoksuja.

Kuluttajille tehdyllä tuoksukyselyllä KiiltoClean etsii lisätietoa tuotekehityksensä tueksi. ”Halusimme kyselyllä kartoittaa kuluttajien mielipiteitä eri tuoksuista, sillä valmistamme tuotteita juuri suomalaisiin koteihin. Tulemme käyttämään kyselyn tuloksia osana tuotekehitystämme. Meille on tärkeää valmistaa tuotteita joita kotimaiset kuluttajat haluavat”, Niskanen sanoo. Kiilto tuoksukyselyyn osallistui 929 vastaajaa.

Hajusteettomien tuotteiden kysyntä on kasvanut
Vaikka tuoksut kiinnostavatkin, Suomessa on havaittavissa myös kasvava trendi hajusteettomien tuotteiden kysynnässä. Niskasen mukaan hajusteettomuustrendi on siirtymässä kosmetiikasta myös siivoustuotteisiin. Peräti kahdeksan prosenttia Kiillon tuoksukyselyn vastaajista ilmoitti suosivansa täysin hajusteettomia siivousaineita. Niskanen toivookin uusien asiakkaiden löytävän hajusteettomuus-trendin myötä Kiillon Airi-puhdistusainesarjan.

Hajusteeton Kiilto Airi on vuonna 2005 markkinoille tuotu ensimmäinen Allergiatunnuksen käyttöoikeuden saanut kodinpuhdistusainesarja. Tuotteet Airi-sarjaan valittiin tuolloin Allergia- ja Astmaliiton toiveiden perusteella ja sarja on siitä lähtien kasvanut uusilla yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa kehitetyillä tuotteilla.

This entry was posted on November 15, 2016, in Hygienia.

Harkitse kahdesti ennen kuin ryhdyt remonttireiskaksi

2016-09-30-13_27_37-harkitse-kahdesti-ennen-kuin-ryhdyt-remonttireiskaksi-if-vahinkovakuutusyhtio

Moni pitää kunnia-asiana sitä, että osaa tehdä kodin pienet korjaus- ja asennustyöt itse. Ennen hihojen käärimistä kannattaa kuitenkin punnita, mihin omat taidot riittävät. Väärin tehty asennus voi pahimmillaan johtaa massiivisiin vahinkoihin, joita vakuutus ei kata.

Kotia kunnostaessa omia taitoja kannattaa analysoida kriittisesti – jo ennen töiden aloittamista. Kotivakuutukset eivät yleensä kata vahinkoja, jotka johtuvat asennus-, työ- tai rakennusvirheistä. Esimerkiksi astianpesukonevuotojen taustalta löytyy usein asennusvirheitä. Astianpesukone kytketään tyypillisesti vesijohtoverkkoon väärin tai putkien liitoskohtia kiristetään joko liian vähän tai liian paljon.

– Ei ole ollenkaan liioittelua asennuttaa astianpesukone ammattilaisella. Esimerkiksi tiivisteen unohtuminen astianpesukoneen tulovesiputken liitoksesta voi johtaa pahimmillaan koko keittiön lattian uusimiseen. Silloin puhutaan helposti useiden tuhansien eurojen vesivahingosta. Jos astianpesukoneen asentaminen ei ole tuttua, melko pienikokoinen tiiviste voi unohtua helposti, korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Ifistä sanoo.

Ammattilaisten palkkaaminen ulkoistaa myös vastuun asennus- ja työvirheiden osalta. Jos esimerkiksi vesivahingontai tulipalon syyksi paljastuu asennusfirman tekemä virhe, vahingot korvataan asennuksen tehneen yrityksen vakuutuksista.

– Kodin huolto- ja asennustöiden kohdalla kannattaa muistaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen. Lisäksi kodinkoneliikkeet tarjoavat toisinaan kaupan päälle pesukoneen asennuksen, kun ostaa uuden koneen, Virtanen vinkkaa.

Tällaisia ovat yleisimmät vahinkoihin johtavat asennusvirheet suomalaiskodeissa:

  • Astian- tai pyykinpesukone on kytketty vesijohtoverkkoon väärin
  • Putkien liitoskohtia on kiristetty liikaa tai liian vähän
  • Lattiakaivo on asennettu väärin
  • Hajulukko on asennettu väärin
  • Vesikaton läpiviennit on tehty väärin

KANNANOTTO: Marttaliitto ja Kuluttajaliitto: Henkivakuutuskorvausten verotusta ei saa kiristää

billets-de-banque-euros

Marttaliitto ja Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet esittävät huolensa siitä, että kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ollaan kiristämässä.

Kriisitilanteissa kuluttajat tarvitsevat tukea, joilla perheet voivat selvitä yllättävistä tilanteista. Tähän eivät yleensä omat tai yhteiskunnan varat riitä, vaan monet hankkivat vakuutuksen lisäturvaksi. Noin kolmanneksella kuluttajista on vapaaehtoinen lisäturva, vakuutus. Sitä ei saa heikentää veronkiristyksillä.

Valtiovarainministeriön esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muutokseksi esitetään, että nykyisin verovapaan henkivakuutuksen perusteella saatua alle 35 000 euron suuruista korvausta ryhdytään verottamaan. Verottaminen koskisi myös muitakin vakuutusmuotoja, joista maksetaan kuolemantapauksissa kertakorvauksia (mm. työntekijäin ryhmähenkivakuutus, matkustajavakuutus, ryhmähenkivakuutus sekä vapaaehtoinen tapaturmavakuutus).

Riskihenkivakuuttaminen ei ole perheille sijoittamista. Riskihenkivakuutuksilla on suuri taloudellinen merkitys perheille, joiden tilanne ei ole mahdollistanut säästöjen kertymistä. Kuolemantapauskorvaus korvaa tulojen menetystä, jos perheen pääasiallinen tulonhankkija menehtyy. Tämä voi aiheuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen merkittävän huononemisen, jota lakisääteinen sosiaaliturva ei paikkaa.

Nykyinen, kuolemantapauksesta maksettavan korvauksen verovapaa osa, 35 000 euroa, ei ole monellekaan riittävä, jos sitä vertaa keskimääräisiin asuntolainamääriin (100 000 – 160 000 € lapsiperheissä). Tyypillisesti kuolemantapauskorvaus maksetaan kuolleen leskelle ja lapsille turvaamaan heidän selviytymistään kriittisessä elämänvaiheessa.

Noin kolmanneksella suomalaisista on vapaaehtoinen henkivakuutus. Etenkin perheille, joilla on asuntovelkaa sekä lapsia huollettavana, henkivakuutukset ovat tärkeä lisäturva, joka voi auttaa mm. säilyttämään perheen kodin. Tätä turvaa ei saa heikentää veronkirityksellä.

:KUUNTELE JUTTU: Sähköä kuluu kohta taas enemmän – varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti

print_2mlcuyl6xu

Sähköä kuluu kohta taas enemmän – varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti

Syksy lisää perinteisesti sähkönkulutusta. Lämmityskauteen kannattaa valmistautua ajoissa, jotta sähkölaskun loppusumma ei tule yllätyksenä.

Sähkö on ollut pitkään ennätyksellisen edullista. Kesällä hintaa nosti tilapäisesti muun muassa Suomen ja Ruotsin ydinvoimaloiden vuosihuollot ja seisokit. Myöskään tuulivoimatuotanto ei pyörinyt täydellä teholla.

Syksyllä sähkön hintakehitykseen vaikuttaa erityisesti se, miten paljon sää kylmenee ja miten paljon sataa vettä. Jos syksy on lämmin ja sateet tuovat vettä vesimakasiineihin, jolloin sähköä saadaan tuotettua vesivoimalla, hintaan ei ole odotettavissa juurikaan nousua.

– Kun sähkön kysyntä kasvaa sään kylmetessä, oletettavasti sähkön pörssihinnat nousevat jonkin verran. Johdannaismarkkinoilla puolestaan signaali on molempiin suuntiin, joten arvioisin, että hinnat pysyvät samalla tasolla tai ehkä nousevat hieman, sanoo toimitusjohtaja Elina Kivioja Vattenfallilta.

Jos nyt on tarvetta uudelle sähkösopimukselle, kiinteähintainen määräaikainen sopimus on takuuvarma vaihtoehto. Jos puolestaan pystyy vaikuttamaan siihen, mihin vuorokauden aikaan käyttää eniten sähköä – esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa tai pesee pyykkiä – tuntihinnoitteluun perustuva pörssisähkösopimus voi pidemmällä tähtäimellä tulla edullisemmaksi.

Tiivistämällä lämpö pysyy sisällä

Kesällä kotien sähkönkulutus on minimaalista. Alkava lämmityskausi kuitenkin lisää kulutusta, mikä näkyy etenkin sähkölämmitteisissä kodeissa.

– Sähköllä lämpiävässä kodissa yli puolet sähköstä kuluu lämmitykseen. Jos kulutus on esimerkiksi 15 000 – 18 000 kilowattituntia vuodessa, lämmityskaudella se voi nousta 500-650 kilowattituntia. Tämä tarkoittaa noin 60-80 euroa kuukaudessa. Suurimmat lisäykset kulutukseen tulevat silloin, kun ulkolämpötila putoaa pakkasen puolelle, Kivioja kertoo.

Jotta lämmityskauden ensimmäinen sähkölasku ei aiheuttaisi ikävää yllätystä, talven lähestymiseen kannattaa valmistautua ajoissa. Jos kotona on ilmalämpöpumppu, sen asetukset säädetään talvea varten. Myös ilmanvaihto kannattaa tarkistaa ja joko palauttaa lämmön talteenotto päälle tai vaihtaa kesäkennot normaaleihin kennoihin. Laitteiden tiivisteet on hyvä uusia tarvittaessa.

– Lämmöneristyksen kannalta ikkunat ovat kotona heikoin lenkki, sillä niiden kautta jopa 35 prosenttia lämmöstä karkaa ulos. Ennen pakkasia onkin hyvä tarkistaa, että ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat kunnossa.

This entry was posted on September 22, 2016, in Asuminen.

Teinien suosikkikassi on pöpöpesä – muista säännöllinen tyhjennys ja tuuletus

9adf3060-a341-4773-a9ec-91ad95ae846b-main_image

Suureen suosioon nousseet, kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit voivat olla melkoinen bakteeripesäke, mikäli niitä ei tyhjennetä ja puhdisteta säännöllisin väliajoin. Kasseissa majailevat bakteerit ovat useimmiten suolistoperäisiä kolibakteereja.

Kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit ovat nousseet suureen suosioon etenkin nuorison käytössä. Sporttiset kassit kulkevat monella mukana niin koulussa, vapaa-ajalla kuin harrastuksissakin.

Jumppakassit valmistetaan usein polyesteristä ja ne pitävät hyvin kosteutta. Kosteutta sietävä kassi on monessa suhteessa kätevä, mutta mikäli sen siisteydestä ei huolehdi riittävästi, muodostuu se ihanteelliseksi kasvualustaksi bakteereille.

Suljetussa kassissa esimerkiksi hikisten jumppavaatteiden ja muiden tavaroiden mukana kulkeutuvat bakteerit voivat lisääntyä ihanteellisissa olosuhteissa. Bakteereja kulkeutuu kasseihin myös pesemättömien käsien kautta.

– Koululaisia ja teinejä on suositeltavaa muistuttaa hyvästä käsihygieniasta ja varmistaa, että oikeaoppinen ja riittävän pitkään kestävä saippuointi on hallussa, sanoo Initialin asiakasvastaava Erja Hietala.

Hygienia-alan asiantuntija Initial tutki lasten urheilulaukkuja ja havaitsi että 60 prosentissa laukuista piilee suuri bakteeririski*. Suurin osa ihmisten laukuista löydetyistä bakteereista on kolibakteereja, eli niin sanottuja suolistobakteereja. Kolibakteerien läsnäolo on usein merkki huonosta käsihygieniasta. Bakteereja löytyi tutkimuksessa sekä kantokahvoista laukun sisältä.

Ahkerassa käytössä olevia laukkuja on hyvä tyhjentää ja tuulettaa säännöllisin väliajoin. Ja käsien pesulla vältetään laukun mukana olevien bakteerien leviäminen esimerkiksi kotiin.

This entry was posted on September 16, 2016, in Hygienia.

Siivoaminen on yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa – pyykinpesuhommiin naiset eivät päästä puolisoitaan

clothes-pegs

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa siivotaan kerran viikossa, kaivataan enemmän apua puolisolta siivouksessa – erityisesti ruuhkavuosien aikaan – ja riidellään siivoustöiden jakamisesta. Pyykinpesun naiset haluavat kuitenkin hoitaa itse, eikä siitä synny yhtä helposti riitaa. Henkel Nordenin teett ä m ä änarkielämän rutiineja luotaavaan tutkimukseen vastasi yhteensä noin 1000 henkil öä Suomesta.

Henkel Nordenin tuoreen tutkimuksen mukaan arkiset kotity ö t jakavat mielipiteit ä suomalaisissa kodeissa. Tutkimukseen osallistuneista naisista 60 prosenttia kertoo huolehtivansa kodin siivoamisesta, kun vastaava luku miehiss ä on 42 prosenttia. Jopa 45 prosenttia naisista sanoo kuitenkin kaipaavansa siivouksessa enemm ä n puolisonsa apua. Avun tarve koetaan suurempana tutkimuksen nuoremmissa ikäluokissa, 36–55 ja 23–36 -vuotiaiden keskuudessa (33 % ja 36 %), kuin 56–65 -vuotiaiden keskuudessa (26 %). Nuoremmissa ikäluokissa elet ää n todenn ä k ö isemmin ruuhkavuosia ja lapsiperheen arkea.

Siivoaminen on myös yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa. Puolet naisista (50 %) ja useampi kuin joka kolmas mies (38 %) myöntää riidelleensä siivoamisesta puolison kanssa.

Valtaosassa (60 %) suomalaisista kodeista siivotaan kerran viikossa. Joka viides (20 %) kertoo siivoavansa useammin kuin kerran viikossa ja lähes yhtä monta (17 %) vain kerran kuukaudessa.

Naiset haluavat hoitaa pyykinpesun itse

Siivoamiseen verrattuna pyykinpesu aiheuttaa hyvin paljon vähemmän eripuraa suomalaisissa pariskunnissa. Peräti 79 prosenttia naisvastaajista kertoo hoitavansa kotitalouden pyykinpesun itse. Reilu kolmannes naisvastaajista (39 %) on myös tyytyv ä inen tilanteeseen, eik ä kaipaa puolisonsa apua. Lähes kaksi kolmesta kertoo, että ei ole koskaan riidellyt kumppanin kanssa pyykinpesusta.

– On kiinnostavaa huomata, miten arkiset rutiinit jakavat mielipiteit ä . Tutkimuksesta voi p ää tell ä , ett ä siivoaminen lankeaa edelleen useammin naisten harteille ja t ä h ä n roolitukseen kaivataan my ö s muutosta. Vastaavasti pyykinpesusta on aiheutunut yll ä tt ä v ä n harvoissa kodeissa riitaa. Pyykinpesua ei selv ä sti koeta yht ä rasittavana tai sitten siin ä ei luoteta puolison apuun yht ä paljon kuin siivoamisessa, koska puolet v ä hemm ä n naisista vastasivat kaipaavansa sen suhteen apua. T ä ss ä kin on kuitenkin huomattavissa muutosta, kun verrataan nuorempaa ik ä luokkaa vanhempaan, kommentoi Henkel Nordenin Brand Manager Tiina Nieminen.

Tietoja tutkimuksesta

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa tehtyyn arkielämän rutiineja selvittävään kyselytutkimukseen ”Henkel Habits” vastasi 1000 henkilö jokaisessa maassa. Kyselyn teki CIANT Henkel Nordenin toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2016.

This entry was posted on September 14, 2016, in Kotityöt.