Vakuutusyhtiö varoittaa: älä polta puuta terassilla

2016-11-21-12_39_19-vakuutusyhtio-varoittaa_-ala-polta-puuta-terassilla-if-vahinkovakuutusyhtio

Ulkotulet luovat tunnelmaa pimeisiin iltoihin, mutta tulien turvallisuuden suhteen kannattaa olla tarkkana. Erityisesti muodikkaat tulikorit voivat johtaa vaaratilanteisiin, jos niissä poltetaan puuta terassilla tai parvekkeella.

Vaikka ulkokäyttöön tarkoitettu tulikori olisi itsessään turvallinen, korista voi lentää ympäristöön hehkuvia kekäleitä, jos siinä polttaa puuta. Erityisesti puisten terassien alustat kuivine lehtineen ovat otollisia tulipalon syttymispaikkoja. Tämä terassin alla piileskelevä ”kuiva ruuti” syttyy helposti, kun se saa seuraukseen hehkuvan kekäleen.

– Hehkuvaa hiiltä päätyy erittäin helposti tulikorin alla olevan suojapellin ulkopuolelle. Puisen terassin lisäksi riskipaikkoja ovat parvekkeet, räystäiden alustat ja seinien vierustat, joissa kipinä voi pahimmillaan aiheuttaa nopeasti leviävän tulipalon. Siksi klapeja ei yksiselitteisesti kannata polttaa parvekkeella tai terassilla, rakennusvahinkojen päällikkö Marko Kaappola Ifistä sanoo.

Myös folioastioissa poltettavien ulkotulien kanssa kannattaa olla tarkkana. Ulkotulet keventyvät steariinin palaessa, jolloin tuuli voi kuljettaa ulkotulen vaaralliseen paikkaan.

– Jokin aika sitten sattui tapaus, jossa ulkotuli soitti perheen ovikelloa. Tuuli oli kuljettanut roihun talon seinään kiinni, ja ulkotuli sytytti seinän palamaan. Ovikellon katkaisin meni oikosulkuun sulaessaan, minkä seurauksena ovikello alkoi soida. Perhe sai näin varoituksen tulipalosta, ja palo saatiin sammutettua ennen kuin suurempia vahinkoja ehti syntyä.

Tänä vuonna kaksi Ifin asiakasta on joutunut vakavaan tulipaloon, jonka todennäköinen syttymissyy on ollut ulkotuli. Lisäksi tänä vuonna on syntynyt kourallinen pienempiä ulkotulien aiheuttamia palovahinkoja. Ulkotulien aiheuttamat tulipalot keskittyvät tyypillisesti vuoden pimeimpään aikaan.

Polta ulkotulia turvallisesti

  • Ulkotulia kannattaa polttaa palamattomassa astiassa tai telineessä, joka ei lähde tuulen mukaan. Kaupoissa on myytävänä myös ulkotulialustoja, jotka pysyvät tukevasti paikoillaan. Tulipalon sattuessa kotivakuutuksen korvausta voidaan pienentää, jos ulkotulta on poltettu ilman palamatonta alustaa.
  • Älä polta ulkotulia tai puuta parvekkeella, kuistilla tai terassilla. Parvekkeella syttyy keittiön ja saunan jälkeen eniten tulipaloja. Polta parvekkeella tavallista kynttilää tai tuikkua tukevan lyhdyn sisällä.
  • Steariinipohjaiset ulkotulet pitää sammuttaa tukahduttamalla, ei vedellä. Vesi saa tulen roihahtamaan.
  • Muistuta lapsia, että tulella ei saa leikkiä. Keinokuituiset ulkoiluvaatteet syttyvät herkästi ja palavat nopeasti.
  • Sammuta ulkotulet, kun menet nukkumaan.

Tutkimus: Suomalaisissa kodeissa tuoksuu sitrus – hajusteettomuus trendi nousussa

jzfuprcgvigbiqmto6v6

KiiltoCleanin Tuoksukyselyyn vastasi 929 henkilöä.

Suomalainen hygienia- ja puhtausratkaisujen toimittaja KiiltoClean on kartoittanut kuluttajien toiveita puhdistusaineiden tuoksuista. KiiltoCleanin tekemän tuoksukyselyn mukaan suomalaiset suosivat kodin puhdistusaineissa sitrustuoksuja. Sitruksisen tuoksun mainitsee suosikikseen selkeästi suurin osa kyselyn vastaajista. Sitrustuoksut jättivät suosiossa taakseen niin kukkaiset, metsäiset kuin merellisetkin tuoksut.

Kyselyn tulos ei tullut KiiltoCleanille yllätyksenä, sillä sitrustuoksujen suosio näkyy myös Kiillon kodinpuhdistustuotteiden myynnissä. ”Kiillolla on markkinoilla useita sitruksen tuoksuisia puhdistusaineita ja ne menestyvät hyvin”, kertoo Kiillon kodinpuhdistusaineiden tuotepäällikkö Janika Niskanen.

Niskasen mukaan suomalaisten tuoksumieltymykset eroavat Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan mieltymyksistä muun muassa siinä, että Suomessa suositaan selkeästi miedompia tuoksuja. Suomalaiset karttavat puhdistusainevalinnoissaan pistäviä ja voimakkaasti esanssisia tuoksuja.

Kuluttajille tehdyllä tuoksukyselyllä KiiltoClean etsii lisätietoa tuotekehityksensä tueksi. ”Halusimme kyselyllä kartoittaa kuluttajien mielipiteitä eri tuoksuista, sillä valmistamme tuotteita juuri suomalaisiin koteihin. Tulemme käyttämään kyselyn tuloksia osana tuotekehitystämme. Meille on tärkeää valmistaa tuotteita joita kotimaiset kuluttajat haluavat”, Niskanen sanoo. Kiilto tuoksukyselyyn osallistui 929 vastaajaa.

Hajusteettomien tuotteiden kysyntä on kasvanut
Vaikka tuoksut kiinnostavatkin, Suomessa on havaittavissa myös kasvava trendi hajusteettomien tuotteiden kysynnässä. Niskasen mukaan hajusteettomuustrendi on siirtymässä kosmetiikasta myös siivoustuotteisiin. Peräti kahdeksan prosenttia Kiillon tuoksukyselyn vastaajista ilmoitti suosivansa täysin hajusteettomia siivousaineita. Niskanen toivookin uusien asiakkaiden löytävän hajusteettomuus-trendin myötä Kiillon Airi-puhdistusainesarjan.

Hajusteeton Kiilto Airi on vuonna 2005 markkinoille tuotu ensimmäinen Allergiatunnuksen käyttöoikeuden saanut kodinpuhdistusainesarja. Tuotteet Airi-sarjaan valittiin tuolloin Allergia- ja Astmaliiton toiveiden perusteella ja sarja on siitä lähtien kasvanut uusilla yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa kehitetyillä tuotteilla.

This entry was posted on November 15, 2016, in Hygienia.

Harkitse kahdesti ennen kuin ryhdyt remonttireiskaksi

2016-09-30-13_27_37-harkitse-kahdesti-ennen-kuin-ryhdyt-remonttireiskaksi-if-vahinkovakuutusyhtio

Moni pitää kunnia-asiana sitä, että osaa tehdä kodin pienet korjaus- ja asennustyöt itse. Ennen hihojen käärimistä kannattaa kuitenkin punnita, mihin omat taidot riittävät. Väärin tehty asennus voi pahimmillaan johtaa massiivisiin vahinkoihin, joita vakuutus ei kata.

Kotia kunnostaessa omia taitoja kannattaa analysoida kriittisesti – jo ennen töiden aloittamista. Kotivakuutukset eivät yleensä kata vahinkoja, jotka johtuvat asennus-, työ- tai rakennusvirheistä. Esimerkiksi astianpesukonevuotojen taustalta löytyy usein asennusvirheitä. Astianpesukone kytketään tyypillisesti vesijohtoverkkoon väärin tai putkien liitoskohtia kiristetään joko liian vähän tai liian paljon.

– Ei ole ollenkaan liioittelua asennuttaa astianpesukone ammattilaisella. Esimerkiksi tiivisteen unohtuminen astianpesukoneen tulovesiputken liitoksesta voi johtaa pahimmillaan koko keittiön lattian uusimiseen. Silloin puhutaan helposti useiden tuhansien eurojen vesivahingosta. Jos astianpesukoneen asentaminen ei ole tuttua, melko pienikokoinen tiiviste voi unohtua helposti, korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Ifistä sanoo.

Ammattilaisten palkkaaminen ulkoistaa myös vastuun asennus- ja työvirheiden osalta. Jos esimerkiksi vesivahingontai tulipalon syyksi paljastuu asennusfirman tekemä virhe, vahingot korvataan asennuksen tehneen yrityksen vakuutuksista.

– Kodin huolto- ja asennustöiden kohdalla kannattaa muistaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen. Lisäksi kodinkoneliikkeet tarjoavat toisinaan kaupan päälle pesukoneen asennuksen, kun ostaa uuden koneen, Virtanen vinkkaa.

Tällaisia ovat yleisimmät vahinkoihin johtavat asennusvirheet suomalaiskodeissa:

  • Astian- tai pyykinpesukone on kytketty vesijohtoverkkoon väärin
  • Putkien liitoskohtia on kiristetty liikaa tai liian vähän
  • Lattiakaivo on asennettu väärin
  • Hajulukko on asennettu väärin
  • Vesikaton läpiviennit on tehty väärin

KANNANOTTO: Marttaliitto ja Kuluttajaliitto: Henkivakuutuskorvausten verotusta ei saa kiristää

billets-de-banque-euros

Marttaliitto ja Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet esittävät huolensa siitä, että kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ollaan kiristämässä.

Kriisitilanteissa kuluttajat tarvitsevat tukea, joilla perheet voivat selvitä yllättävistä tilanteista. Tähän eivät yleensä omat tai yhteiskunnan varat riitä, vaan monet hankkivat vakuutuksen lisäturvaksi. Noin kolmanneksella kuluttajista on vapaaehtoinen lisäturva, vakuutus. Sitä ei saa heikentää veronkiristyksillä.

Valtiovarainministeriön esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muutokseksi esitetään, että nykyisin verovapaan henkivakuutuksen perusteella saatua alle 35 000 euron suuruista korvausta ryhdytään verottamaan. Verottaminen koskisi myös muitakin vakuutusmuotoja, joista maksetaan kuolemantapauksissa kertakorvauksia (mm. työntekijäin ryhmähenkivakuutus, matkustajavakuutus, ryhmähenkivakuutus sekä vapaaehtoinen tapaturmavakuutus).

Riskihenkivakuuttaminen ei ole perheille sijoittamista. Riskihenkivakuutuksilla on suuri taloudellinen merkitys perheille, joiden tilanne ei ole mahdollistanut säästöjen kertymistä. Kuolemantapauskorvaus korvaa tulojen menetystä, jos perheen pääasiallinen tulonhankkija menehtyy. Tämä voi aiheuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen merkittävän huononemisen, jota lakisääteinen sosiaaliturva ei paikkaa.

Nykyinen, kuolemantapauksesta maksettavan korvauksen verovapaa osa, 35 000 euroa, ei ole monellekaan riittävä, jos sitä vertaa keskimääräisiin asuntolainamääriin (100 000 – 160 000 € lapsiperheissä). Tyypillisesti kuolemantapauskorvaus maksetaan kuolleen leskelle ja lapsille turvaamaan heidän selviytymistään kriittisessä elämänvaiheessa.

Noin kolmanneksella suomalaisista on vapaaehtoinen henkivakuutus. Etenkin perheille, joilla on asuntovelkaa sekä lapsia huollettavana, henkivakuutukset ovat tärkeä lisäturva, joka voi auttaa mm. säilyttämään perheen kodin. Tätä turvaa ei saa heikentää veronkirityksellä.

:KUUNTELE JUTTU: Sähköä kuluu kohta taas enemmän – varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti

print_2mlcuyl6xu

Sähköä kuluu kohta taas enemmän – varaudu lämmityskauteen tiivistämällä koti

Syksy lisää perinteisesti sähkönkulutusta. Lämmityskauteen kannattaa valmistautua ajoissa, jotta sähkölaskun loppusumma ei tule yllätyksenä.

Sähkö on ollut pitkään ennätyksellisen edullista. Kesällä hintaa nosti tilapäisesti muun muassa Suomen ja Ruotsin ydinvoimaloiden vuosihuollot ja seisokit. Myöskään tuulivoimatuotanto ei pyörinyt täydellä teholla.

Syksyllä sähkön hintakehitykseen vaikuttaa erityisesti se, miten paljon sää kylmenee ja miten paljon sataa vettä. Jos syksy on lämmin ja sateet tuovat vettä vesimakasiineihin, jolloin sähköä saadaan tuotettua vesivoimalla, hintaan ei ole odotettavissa juurikaan nousua.

– Kun sähkön kysyntä kasvaa sään kylmetessä, oletettavasti sähkön pörssihinnat nousevat jonkin verran. Johdannaismarkkinoilla puolestaan signaali on molempiin suuntiin, joten arvioisin, että hinnat pysyvät samalla tasolla tai ehkä nousevat hieman, sanoo toimitusjohtaja Elina Kivioja Vattenfallilta.

Jos nyt on tarvetta uudelle sähkösopimukselle, kiinteähintainen määräaikainen sopimus on takuuvarma vaihtoehto. Jos puolestaan pystyy vaikuttamaan siihen, mihin vuorokauden aikaan käyttää eniten sähköä – esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa tai pesee pyykkiä – tuntihinnoitteluun perustuva pörssisähkösopimus voi pidemmällä tähtäimellä tulla edullisemmaksi.

Tiivistämällä lämpö pysyy sisällä

Kesällä kotien sähkönkulutus on minimaalista. Alkava lämmityskausi kuitenkin lisää kulutusta, mikä näkyy etenkin sähkölämmitteisissä kodeissa.

– Sähköllä lämpiävässä kodissa yli puolet sähköstä kuluu lämmitykseen. Jos kulutus on esimerkiksi 15 000 – 18 000 kilowattituntia vuodessa, lämmityskaudella se voi nousta 500-650 kilowattituntia. Tämä tarkoittaa noin 60-80 euroa kuukaudessa. Suurimmat lisäykset kulutukseen tulevat silloin, kun ulkolämpötila putoaa pakkasen puolelle, Kivioja kertoo.

Jotta lämmityskauden ensimmäinen sähkölasku ei aiheuttaisi ikävää yllätystä, talven lähestymiseen kannattaa valmistautua ajoissa. Jos kotona on ilmalämpöpumppu, sen asetukset säädetään talvea varten. Myös ilmanvaihto kannattaa tarkistaa ja joko palauttaa lämmön talteenotto päälle tai vaihtaa kesäkennot normaaleihin kennoihin. Laitteiden tiivisteet on hyvä uusia tarvittaessa.

– Lämmöneristyksen kannalta ikkunat ovat kotona heikoin lenkki, sillä niiden kautta jopa 35 prosenttia lämmöstä karkaa ulos. Ennen pakkasia onkin hyvä tarkistaa, että ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat kunnossa.

This entry was posted on September 22, 2016, in Asuminen.

Teinien suosikkikassi on pöpöpesä – muista säännöllinen tyhjennys ja tuuletus

9adf3060-a341-4773-a9ec-91ad95ae846b-main_image

Suureen suosioon nousseet, kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit voivat olla melkoinen bakteeripesäke, mikäli niitä ei tyhjennetä ja puhdisteta säännöllisin väliajoin. Kasseissa majailevat bakteerit ovat useimmiten suolistoperäisiä kolibakteereja.

Kiristysnyöreillä suljettavat jumppakassit ovat nousseet suureen suosioon etenkin nuorison käytössä. Sporttiset kassit kulkevat monella mukana niin koulussa, vapaa-ajalla kuin harrastuksissakin.

Jumppakassit valmistetaan usein polyesteristä ja ne pitävät hyvin kosteutta. Kosteutta sietävä kassi on monessa suhteessa kätevä, mutta mikäli sen siisteydestä ei huolehdi riittävästi, muodostuu se ihanteelliseksi kasvualustaksi bakteereille.

Suljetussa kassissa esimerkiksi hikisten jumppavaatteiden ja muiden tavaroiden mukana kulkeutuvat bakteerit voivat lisääntyä ihanteellisissa olosuhteissa. Bakteereja kulkeutuu kasseihin myös pesemättömien käsien kautta.

– Koululaisia ja teinejä on suositeltavaa muistuttaa hyvästä käsihygieniasta ja varmistaa, että oikeaoppinen ja riittävän pitkään kestävä saippuointi on hallussa, sanoo Initialin asiakasvastaava Erja Hietala.

Hygienia-alan asiantuntija Initial tutki lasten urheilulaukkuja ja havaitsi että 60 prosentissa laukuista piilee suuri bakteeririski*. Suurin osa ihmisten laukuista löydetyistä bakteereista on kolibakteereja, eli niin sanottuja suolistobakteereja. Kolibakteerien läsnäolo on usein merkki huonosta käsihygieniasta. Bakteereja löytyi tutkimuksessa sekä kantokahvoista laukun sisältä.

Ahkerassa käytössä olevia laukkuja on hyvä tyhjentää ja tuulettaa säännöllisin väliajoin. Ja käsien pesulla vältetään laukun mukana olevien bakteerien leviäminen esimerkiksi kotiin.

This entry was posted on September 16, 2016, in Hygienia.

Siivoaminen on yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa – pyykinpesuhommiin naiset eivät päästä puolisoitaan

clothes-pegs

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa siivotaan kerran viikossa, kaivataan enemmän apua puolisolta siivouksessa – erityisesti ruuhkavuosien aikaan – ja riidellään siivoustöiden jakamisesta. Pyykinpesun naiset haluavat kuitenkin hoitaa itse, eikä siitä synny yhtä helposti riitaa. Henkel Nordenin teett ä m ä änarkielämän rutiineja luotaavaan tutkimukseen vastasi yhteensä noin 1000 henkil öä Suomesta.

Henkel Nordenin tuoreen tutkimuksen mukaan arkiset kotity ö t jakavat mielipiteit ä suomalaisissa kodeissa. Tutkimukseen osallistuneista naisista 60 prosenttia kertoo huolehtivansa kodin siivoamisesta, kun vastaava luku miehiss ä on 42 prosenttia. Jopa 45 prosenttia naisista sanoo kuitenkin kaipaavansa siivouksessa enemm ä n puolisonsa apua. Avun tarve koetaan suurempana tutkimuksen nuoremmissa ikäluokissa, 36–55 ja 23–36 -vuotiaiden keskuudessa (33 % ja 36 %), kuin 56–65 -vuotiaiden keskuudessa (26 %). Nuoremmissa ikäluokissa elet ää n todenn ä k ö isemmin ruuhkavuosia ja lapsiperheen arkea.

Siivoaminen on myös yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa. Puolet naisista (50 %) ja useampi kuin joka kolmas mies (38 %) myöntää riidelleensä siivoamisesta puolison kanssa.

Valtaosassa (60 %) suomalaisista kodeista siivotaan kerran viikossa. Joka viides (20 %) kertoo siivoavansa useammin kuin kerran viikossa ja lähes yhtä monta (17 %) vain kerran kuukaudessa.

Naiset haluavat hoitaa pyykinpesun itse

Siivoamiseen verrattuna pyykinpesu aiheuttaa hyvin paljon vähemmän eripuraa suomalaisissa pariskunnissa. Peräti 79 prosenttia naisvastaajista kertoo hoitavansa kotitalouden pyykinpesun itse. Reilu kolmannes naisvastaajista (39 %) on myös tyytyv ä inen tilanteeseen, eik ä kaipaa puolisonsa apua. Lähes kaksi kolmesta kertoo, että ei ole koskaan riidellyt kumppanin kanssa pyykinpesusta.

– On kiinnostavaa huomata, miten arkiset rutiinit jakavat mielipiteit ä . Tutkimuksesta voi p ää tell ä , ett ä siivoaminen lankeaa edelleen useammin naisten harteille ja t ä h ä n roolitukseen kaivataan my ö s muutosta. Vastaavasti pyykinpesusta on aiheutunut yll ä tt ä v ä n harvoissa kodeissa riitaa. Pyykinpesua ei selv ä sti koeta yht ä rasittavana tai sitten siin ä ei luoteta puolison apuun yht ä paljon kuin siivoamisessa, koska puolet v ä hemm ä n naisista vastasivat kaipaavansa sen suhteen apua. T ä ss ä kin on kuitenkin huomattavissa muutosta, kun verrataan nuorempaa ik ä luokkaa vanhempaan, kommentoi Henkel Nordenin Brand Manager Tiina Nieminen.

Tietoja tutkimuksesta

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa tehtyyn arkielämän rutiineja selvittävään kyselytutkimukseen ”Henkel Habits” vastasi 1000 henkilö jokaisessa maassa. Kyselyn teki CIANT Henkel Nordenin toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2016.

This entry was posted on September 14, 2016, in Kotityöt.

Kotitöiden jakautuminen naisten ja miesten töihin kasvaa iän myötä

images

Suomalaiset suhtautuvat varsin sukupuolineutraalisti kotitöihin, mutta erot nousevat selvimmin esiin iän karttuessa. Mitä vanhemmaksi suomalainen on varttunut, sitä vahvemmin kotityöt jakautuvat miesten ja naisten töihin, selviää Suomalaisen Työn Liiton selvityksestä. Viemärin putsaaminen, nurmikon leikkaaminen ja pölyjen pyyhkiminen nähtiin eniten iän myötä jakautuneina kotiaskareina.

Mielipide-ero kotitöistä näyttää tutkimuksen valossa olevan erityisesti sukupolvien, eikä niinkään sukupuolten, välillä. Mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tasa-arvoisempi suhtautuminen hänellä on kotitöiden jakautumiseen. Roolijako miesten ja naisten kotitöiden välillä elää erityisesti seniorien asenteissa.

Suomalaisen Työn Liitto selvitti suomalaisten suhtautumista siivoukseen ja kotitöihin osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä ja siten suomalaista työtä. Kampanjatutkimus paljastaa, että eri ikäpolvet suhtautuvat kotitöihin eri tavalla. Esimerkiksi lähes puolet 65–79 -vuotiaista miehistä pitää pölyjen pyyhkimistä naisten työnä, mutta vain 6 prosenttia 18–34 -vuotiaista miehistä on tätä mieltä. Koko väestöstä kolme neljästä sanoo, että pölyjen pyyhkiminen kuuluu molemmille. Myös pyykin pesu on monien vanhempien mielestä naisten työtä.

– Roskien viemisessä ja viemäreiden putsaamisessa korostuu seniorimiesten näkemys, että nämä ovat perinteisesti miesten töitä. Ruohonleikkuriin tarttuu etenkin yli 65-vuotiaiden talouksissa mies. Eläkeikäisistä miehistä lähes 70 prosenttia sanoo nurmikon leikkaamisen kuuluvan miehelle, kun vastaavan ikäisistä naisista tätä mieltä on vain 36 prosenttia, selvittää Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (18–34 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 29 %, naiset 24 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 30 %, naiset 20 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 6 %, naiset 13 %)

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (65–79 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 71 %, naiset 46 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 68 %, naiset 36 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 45 %, naiset 38 %)

LähiTapiola ja Martat selvittivät: Taloudellinen käyttäytyminen periytyy – 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä

le-portefeuille-

Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkilläsi ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voit puolestaan vaikuttaa oman jälkikasvusi talouskäyttäytymiseen. LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi. Suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä vaikuttaa olevan yleisesti tunnustettu hyve. Hyvien taloustaitojen ja yksityisen varautumisen tärkeys korostuvat pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia.

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa itseään ja vanhempiaan rahankäyttäjänä, eli näkemys talouskäyttäytymisen periytymisestä perustuu vastaajien omaan arvioon:

  • 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä. 23 prosenttia arvioi itsensä huolettomiksi rahankäyttäjiksi
  • 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi
  • Jos vastaaja arvioi molemmat vanhemmat huolettomiksi, enää niukka enemmistö (51 %) arvioi itsensä suunnitelmallisiksi
  • Oma äiti arvioitiin hieman useammin suunnitelmalliseksi kuin oma isä: 75 prosenttia vastaajista piti omaa äitiään suunnitelmallisena
  • Reilut 70 prosenttia itsensä suunnitelmalliseksi arvioineesta katsoi, että omasta täysi-ikäisestä lapsesta oli myös tullut suunnitelmallinen rahankäyttäjä.

Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut suurta eroa. Kuitenkin, jos vastaaja arvioi toisen tai molemmat vanhempansa huolettomiksi rahankäyttäjiksi, katsoivat miehet hieman naisia useammin itsekin olevansa huolettomia. ”Huolettomuus” raha-asioissa näyttäisi siis aavistuksen useammin periytyvän miehille kuin naisille.  

Tutkimuksen perusteella suunnitelmallisuus talouskäyttäytymisessä on kuitenkin hyvin arvostettua, mikä on hyvä signaali myös taloudellisen turvan ja talouden riskeihin varautumisen näkökulmasta.

– Yksityinen varautuminen ja hyvät taloustaidot ovat entistä tärkeämmässä roolissa pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia. Jos omat vanhemmat ovat huolehtineet säästämisestä ja omaisuuden sekä itsensä vakuuttamisesta, myös jälkipolvet näyttävät seuraavan perässä. Liian harvalla on kuitenkin ennakoiva säästäminen ja isoihin riskeihin varautuminen elämäntapana. LähiTapiola haluaa palveluillaan auttaa suomalaisia elämään taloudellisesti viisaampaa elämää ja siksi panostamme esimerkiksi nuorten taloudellisen osaamisen lisäämiseen yhdessä Marttojen kanssa, sanoo johtaja Ville Niiranen LähiTapiola Henkiyhtiöstä.

Myönteinen talouskeskustelu tuottaa myönteistä talousajattelua

Jos lapsuuden kodissa raha-asioista oli puhuttu myönteisesti, 90 prosenttia vastaajista ilmoitti puhuvansa niistä myönteisesti myös omassa kodissaan. Toisaalta moni vastaaja piti omaa suhtautumistaan positiivisempana kuin omien vanhempiensa suhtautumista: 59 prosenttia arvioi puhuvansa raha-asioista omassa kodissaan myönteisessä hengessä, vaikka oman lapsuudenkodin rahakeskustelut ovat muistikuvissa enemmänkin kielteisessä hengessä.

–Tulokset kannustavat puhumaan talousasioista myönteisesti. Vanhempien on hyvä tiedostaa, että heidän rahankäyttötapansa ja puhetyylinsä vaikuttavat nuorten talouskäyttäytymiseen. Näytä ja kerro nuorille, miksi rahaa on hyvä säästää, mitä ruoka maksaa ja miksi laskut pitää maksaa ajallaan. Anna lapsille ja nuorille pikku hiljaa vastuuta omista hankinnoista ja maksamisesta, sanoo kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta.

Talouskeskustelussa ei kuitenkaan tarvitse peitellä hankaliakaan tosiasioita.

–Omia rahahuolia ei pidä siirtää lapsille, mutta lapsille voi kertoa, jos ylimääräistä rahaa ei ole. Ja vaikka rahasta ei ole pulaa, nuorille ei kannata opettaa, että raha on itsestäänselvyys, Jerkku sanoo.

Kesä- tai osa-aikatienestit opettavat taloudenpitoa – talousopetukselle myös tarvetta

Kyselyssä pyydettiin valitsemaan 1–2 tärkeintä asiaa, joiden kautta vastaajat ovat lapsena tai nuorena oppineet talousasioiden hoitoa. Kesätyöt tai osa-aikatyöt olivat joka toiselle tärkein tapa oppia vastuullista rahankäyttöä. Kaikista vastaajista noin joka kolmas kertoi, että taloudenhallintaa on opettanut omien säästöjen käyttö hankintojen rahoittamiseen. Seuraavina tulivat vanhempien esimerkki, oman pankkitilin ja -kortin käyttö, kotitöistä tai suorituksista saadut ansiot tai viikkorahat.

–Jotta nuori itsenäistyy myös taloudellisessa mielessä, on tärkeää, että nuorille löytyisi työpaikkoja tai muita tapoja ansaita rahaa ja opetella oman rahan käyttöä, Teija Jerkku sanoo.

Kaikki eivät kuitenkaan saa kotoa riittävää tukea itsenäisen elämän alkuun ja oman talouden hallintaan.

–Siksi on tärkeää, että kouluissa ja järjestöissä, joissa nuoria kohdataan, puhutaan raha-asioista, jotta kaikki nuoret saavat elämänhallintataitoja. Omia taloustaitoja on hyvä päivittää aika ajoin aikuisenakin. Marttaliitto ja LähiTapiola tekevät työtä etenkin nuorten taloustaitojen parantamiseksi.

Kyselytutkimus: Helsinkiläiset haluavat kotiinsa vähemmän tavaraa

2016-08-19 13_05_28-ikea_lah2016_helsinki.pdf - Nitro Reader 3

IKEA-konsernin tavoitteena on, että vuonna 2020 käytettyjen huonekalujen kierrättäminen on yhtä helppoa kuin uusien ostaminen.

Sisustuksessa vähemmän on enemmän. Tätä mieltä ovat suurhelsinkiläiset, joista 45 prosenttia haluaa kotiinsa entistä vähemmän tavaraa. Yli kolmannes (36 prosenttia) pääkaupunkiseutulaisista uskoo, että heidän kodissaan on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän tavaraa. Niukempi sisustaminen kiinnostaa, koska tavarat halutaan pitää järjestyksessä (68 prosenttia vastaajista) ja koti kauniina (47 prosenttia). Moniin muihin kansallisuuksiin verrattuna suomalaiset ovat käytännönläheisiä sisustajia. Tiedusteltaessa helsinkiläisten unelmakotia, yleisimmät vastaukset ovat ”turvallinen” ja ”helposti ylläpidettävä”.

Tulokset käyvät ilmi IKEA Suomen teettämästä Life at Home 2016 -kyselytutkimuksesta, jossa kysyttiin Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkailta heidän ajatuksiaan kodista ja asumisesta. Kysely on osa IKEA-konsernin kansainvälistä kyselytutkimusta, jossa selvitettiin, mikä tekee kodista kodin.

– Me tiedämme, että ihmiset eivät halua liikaa tavaraa vaan esineitä, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Tuemme tätä tavoitetta eri tavoilla. IKEA-tuotteet suunnitellaan siten, että ne ovat paitsi kauniita, myös laadukkaita ja kestäviä. Tuotesuunnittelussa huomioidaan myös, että tuotteet ovat helposti kierrätettävissä tai hyödynnettävissä uudelleen toisessa muodossa, sanoo IKEA Suomen maajohtaja Lars Midttun.

IKEA testaa kiertotalouden malleja

IKEA-konsernin tavoitteena on tehdä käytettyjen IKEA-tuotteiden kierrättämisestä kuluttajalle yhtä helppoa ja vaivatonta kuin uusien tuotteiden ostamisesta vuoteen 2020 mennessä. Parhaillaan IKEA kokeilee erilaisten kiertotalouden mallien soveltamista liiketoimintaansa. Suomessa kuluttajat ovat esimerkiksi voineet tuoda käytettyjä IKEA-huonekaluja takaisin tavarataloon jälleenmyytäviksi hyvityskuponkia vastaan. IKEA Suomi on myös järjestänyt kansallisen kirpputoripäivän, jolloin asiakkaat saivat ilmaiseksi myydä käytettyä tavaraa IKEA-tavaratalojen parkkipaikoilla. Maailmalla on kokeiltu esimerkiksi käytettyjen tekstiilien keräämistä kuluttajilta takaisin uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

– Kevään aikana olemme jälleenmyyneet kuluttajilta vastaanotettuja käytettyjä IKEA-huonekaluja ja järjestäneet kirpputoritapahtuman kaikkien tavaratalojemme pihamaalla. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Käytetyt huonekalut ovat löytäneet nopeasti uuden kodin, ja kirpputoritapahtumaan osallistui noin 750 myyjää sekä useampi tuhat muuta osallistujaa, Midttun kertoo.

Pääkaupunkilaiset valmiita tinkimään neliöistä

Life at Home 2016 -tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutulaiset ovat muiden tutkittujen kaupunkien asukkaisiin verrattuna tyytyväisempiä elämäänsä ja kotiinsa (80 prosenttia vastaajista) ja pitävät naapurustoa tärkeänä. Lähes joka toinen ajattelee naapuruston osaksi kotia, ja joka kolmas olisi valmis asumaan jopa pienemmässä asunnossa, jos kaupunginosa on oikea.

– Helsingissä asutaan ahtaasti johtuen esimerkiksi siitä, että sinkkutalouksia on paljon. Otamme nämä paikalliset erot huomioon esimerkiksi keittiösuunnittelussa. Vanhassa pienessä kerrostalossa sijaitsevaan kaksioon tarvitaan erilainen keittiö kuin isoon omakotitaloon. Tutkimme kaikilla markkinoilla – myös Suomessa kaikkien tavaratalojen lähialueilla – miten ihmiset asuvat, minkälaisesta kodista he unelmoivat ja mitä haasteita kodeissa on. Vierailemme myös säännöllisesti suomalaiskodeissa jututtamassa asukkaita ja tekemässä havaintoja. Tulokset otetaan huomioon tuote- ja palveluvalikoimassamme sekä tavaratalojen esillepanoissa. Esimerkiksi Espoon IKEA-tavaratalon esillepanot näyttävät erilaisilta kuin Kuopion, sanoo Midttun. 

Lyhyesti Life at Home 2016 -tutkimuksesta:

IKEA halusi tutkia nykyaikaisen kodin käsitettä – mikä tekee kodista kodin? Tutkittiin neljää eri asiaa: ihmissuhteet, tila, tavarat ja paikka/naapurusto. Nykyaikainen, uusi koti haluttiin määritellä uudelleen näiden osa-alueiden kautta. Kysely toteutettiin Suomen lisäksi 12 pääkaupungissa eri puolilla maailmaa. Suomessa kyselyyn vastasi 1007 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Tutkimusraportti

This entry was posted on August 19, 2016, in Asuminen.