Archive | December 2020

Suomalainen myy joululahjansa salaa

Joulun ja uudenvuoden välipäivät ovat vertaiskauppaspurtti

Suomalaisista peräti 36 prosenttia myy saamiaan joululahjoja eteenpäin. Jo pian joulun jälkeen niin on tehnyt noin 20 prosenttia. 85 prosenttia ei kerro antajalle, jos myy lahjan eteenpäin. Yli puolet sanoo, että jos he myyvät vastikään saamansa joululahjan, se joko hävettää tai saa tuntemaan syylliseksi. Eniten menee myyntiin sisustusta ja vaatteita. Suomalaiset myyvät joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä käytettyä tavaraa erittäin aktiivisesti. Tori.fi:ssä jouluaatto on aina yksi vuoden hiljaisimmista päivistä, mutta heti joulupäivänä kaupankäynti alkaa. Se näkyy myös Postille, jonka pakettisesonki jatkuu joulukuusta loppiaiseen. Tiedot selviävät Tori.fi:n kyselytutkimuksesta. Vastaajia oli 2199.

Yli kolmannes suomalaisista myy saamiaan joululahjoja eteenpäin. Jo pian joulun jälkeen niin on tehnyt noin joka viides.

– Kaikki tietävät, että joskus joululahja ei osu kohteeseensa. Ne ovat saajalle kiperiä tilanteita. Ei halua pahoittaa lahjan antajan mieltä, mutta toisaalta ylimääräisen tavaran säilöminen on aika turhaa. 38 prosenttia suomalaisista kuitenkin säilöö ei-toivottuja joululahjoja. Pari prosenttia heittää niitä roskiin. Nuo ovat huonoimmat vaihtoehdot, Tori.fi:n vertaiskauppatuntija Laura Kuusela sanoo.

Jokaisen tavaran valmistamiseen kuluu luonnonvaroja. Jos tavaraa ei käytetä, hukkaan menevät tavaran lisäksi siihen käytetyt luonnonvarat.

– Joululahjojen soisi tietysti aina olevan onnistuneita valintoja, mutta se ei taida olla realistista. Siksi kestävän kuluttamisen näkökulmasta on tärkeintä, että tuote vain päätyy hyötykäyttöön. Valtaosa ei-toivotuista lahjoista päätyykin eri tavoin kiertoon. Yli joka toinen lahjoittaa lahjoja eteenpäin, joka kolmas vie niitä kierrätykseen, noin neljännes muokkaa tavaraa mieleisekseen ja viidennes käy kaupassa vaihtamassa toiseen tuotteeseen, Kuusela luettelee.

Tiedot selviävät Tori.fi:n lokakuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista. Vastaajia oli 2199.

85 prosenttia ei kerro, jos myy

85 prosenttia suomalaisista ei kerro lahjan antajalle, jos myy joululahjan eteenpäin. Eli yli joka kolmas myy joululahjojaan, mutta melkein kukaan ei kerro siitä lahjan antajalle.

– Lahjan myymiseen liittyy iso leima. Yli puolet suomalaisista sanoo, että jos he myyvät vastikään saamansa joululahjan, se joko hävettää tai saa tuntemaan syylliseksi. Tuntemus on ymmärrettävä, sillä lahjoittaja näkee vaivaa lahjan eteen. Mutta jos lahja ei satu oikein osumaan, myyminen on vaihtoehtona ehdottomasti parempi kuin varastoiminen, Kuusela toteaa.

Joululahjojen myyminen myös näkyy ostoliikenteenä. Suomalaiset käyvät joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä vertaiskauppaa erittäin aktiivisesti. Tori.fi:ssä jouluaatto on aina yksi vuoden hiljaisimmista päivistä, mutta heti joulupäivänä suomalaiset ryhtyvät kaupankäyntiin.

– Kun joka kolmas myy saamiaan joululahjoja, kyllähän siitä tulee vipinää. Toki välipäivien vilkkauteen vaikuttaa paljon myös se, että silloin monet ovat paljon kotona ja monilla on silloin aikaa, Kuusela kertoo ja lisää:

– Voisimme luopua ajatuksesta, että jos lahja ei aivan osu, olisi tahditonta panna tavara kiertämään. Toiselle tarpeeton lahja on toiselle aarre. Ja voisimme päättää, että käytetyt joululahjat ovat oikein kannatettavia. Siten huti mennyt yllätyslahjakin olisi ympäristön kannalta pienempi ongelma.

Eniten kaupitellaan sisustusta ja vaatteita

Yleisin syy joululahjojen myymiselle on lahjan sopimaton koko tai käyttötarkoitus. Toiseksi yleisin syy on, että lahjan saaja omistaa jo vastaavan esineen. Vain viisi prosenttia sanoo myyneensä lahjojaan rahan takia.

– Lahjoista herkimmin päätyvät myyntiin sisustustavarat ja vaatteet. Kolmanneksi useimmin kirjat ja neljänneksi keittiötarvikkeet. Ylipäätään kaikenlaisia lahjoja päätyy myyntiin. Autotarvikkeita ja urheiluvälineitä tosin hyvin vähän. Niitä annetaan varmaankin useimmiten tiedossa olevaan tarpeeseen, Kuusela sanoo.

Joulusta seuraa sikälikin kestävyysvajetta, että viidennes suomalaisista heittää pyhien jälkeen tavaraa roskiin tehdäkseen tilaa joululahjoilleen.

Pakettisesonki jatkuu loppiaiseen

Joululahjojen myymisestä ja välipäivien vertaiskauppaspurtista seuraa postipakettirumbaa. Postille joulunsesonki on luonnollisesti vilkkainta pakettien lähettämisen aikaa. Kuluttajapalveluista vastaava Olli Helenius vahvistaa, että joululahjojen myyminen näkyy sesongin jatkumisena loppiaiseen:

– Näemme Tori-pakettien lähettämisessä selkeän piikin heti joulun jälkeen, suunnilleen tapaninpäivästä loppiaiseen. Selkeästi välipäivinä laitetaan joululahjat kiertoon ja myydään muutenkin kaapeista tarpeetonta pois.

Posti on yhteistyössä Tori.fi:n kanssa kehittänyt Tori-paketti-palvelun, joka yhdistää myyjät ja ostajat ympäri Suomen.

– Jos joululahjan myyjä on vaikkapa Hangossa ja ostaja Helsingissä, paketti kulkee hiilineutraalisti Postin kuljettamana. Myyjä ostaa Tori-paketin lähetyksen suoraan Tori.fi:ssä ja jättää maksetun paketin Postin automaattiin tai palvelupisteeseen, josta kuljetamme sen ostajalle, Helenius kuvailee.

This entry was posted on December 29, 2020, in Joulu.

Yli puolet suomalaisista laittaa jouluruokaa roskiin joulun jälkeen – ja 49 prosenttia heistä on tehnyt saman virheen valmisteluissa

Lejoksen toteuttaman Joulu on sun -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista päätyy heittämään jouluruokaa roskiin joulupyhien jälkeen. Hävikkiin päätyvien ruokien joukosta nousee selkeästi esiin kolmen kärki. Rahaa joulun ruokailuun kuluttavat eniten 55-64 -vuotiaat.

Yli tuhat suomalaista vastaajaa tavoittaneessa kyselytutkimuksessa selvitettiin joulunviettoon liittyviä mieltymyksiä ja merkityksiä. Kaikista vastanneista yli puolet (54 %) ilmoitti, että jouluruoista syntyy hävikkiä. Yleisin syy hävikin kertymiseen on se, että ruokaa on laitettu liikaa ja sitä on määrällisesti liian paljon tarjolla. Joka toinen (49 %) ilmoitti sortuvansa tähän virheeseen jouluruokailun valmisteluissa.

Toiseksi yleisin syy jouluruoan pois heittämiseen on nopea kyllästyminen ruokaan (30 %). Kolmanneksi yleisin syy hävikkiin oli se, että ruoka on liian täyttävää (22 %). Vajaa viidennes (18 %) oli puolestaan sitä mieltä, että ruoan pakkauskoot ovat liian isoja.

Ruoan laadussa ei sen sijaan ole valittamista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä, sillä vain 7 % vastaajista ilmoitti laittavansa ruokaa roskiin sen takia, ettei se ole laadullisesti hyvää tai maistuvaa.

”Tutkimus osoitti, että ruoka on itsessään keskeinen osa joulujuhlaa. Neljä viidestä suomalaisesta pitää ruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana, ja siksi siihen panostetaan niin laadullisesti kuin määrällisesti. Notkuva kattaus luo tunnelmaa, ja sen tulee tänä päivänä tarjota vaihtoehtoja myös erilaisia ruokavalioita noudattaville. Joulun ruuhkaisessa ruokakaupassa hävikinhallinta ei kaikilla ole ensimmäisenä mielessä, mutta tulosten mukaan siihen kannattaisi kiinnittää huomiota”, kommentoi Lejoksen markkinointijohtaja Katri Heinonen.

Ruokahävikin kärkikolmikko peilaa joulun suosikkiruokia

Roskiin menevistä jouluruoista nousi tutkimuksessa esiin selkeä kolmen kärki. Eniten hävikkiä aiheutui kinkusta (18 %), juureslaatikoista (17 %) sekä rosollista (12 %). Näiden kolmen ero listan neljännellä sijalla olevaan joululimppuun (6 %) on jo merkittävä.

”Ruokahävikin kärkilista sisältää joulun suosituimpia ruokalajeja, joten niitä todennäköisesti ostetaan määrällisesti muita enemmän. Ratkaisu löytyy maltillisemman kokoisen ostoskorin lisäksi kotikeittiöstä. Tarjolle voi laittaa sen verran ruokaa, kun on menekkiä. Lisäksi hävikkiaineksia voi hyödyntää luovasti – esimerkiksi kinkun tähteet taipuvat erinomaisesti pizzaan”, Heinonen muistuttaa.

Joulun ruoanlaiton osalta suomalaiset ovat keskitien kulkijoita. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat vain harvoin kaiken jouluruoan valmiina kaupasta, mutta tekevät harvoin myöskään kaikkea ruokaa itse. Kaksi viidestä (41 %) ilmoitti ostavansa suurimman osan kaupasta ja tekevänsä pienen osan jouluruoasta itse. Niin ikään kaksi viidestä (42 %) kertoi tekevänsä jouluruoan suurimmaksi osaksi itse ja ostavansa pienen osan kaupasta. Naiset ovat hieman miehiä innokkaampia ruoanlaittajia – lähes puolet (48 %) valmistaa suurimman osan ruoasta itse, miesten vastaavan osuuden ollessa kymmenyksen pienempi (37 %).

Jouluruokaan suomalaiset käyttävät tyypillisesti 101–150 euroa vuosittain (23 % vastaajista). Eroja löytyy kuitenkin tulo- ja ikäluokkien väliltä. Mitä enemmän tuloja on käytettävissä, sitä enemmän rahaa käytetään myös joulun ruokailuun. Korkeammissa tuloluokissa jouluruokaan kulutetaan pääosin 201–300 euroa.

Ikäryhmistä 55–64-vuotiaat kuluttavat eniten rahaa ruokaan. Enemmistö (54 %) käyttää rahaa vähintään 151 euroa, ja reilu kymmenes (11 %) kertoi käyttävänsä jopa 301–500 euroa. Vähiten rahaa käytetään 18–24-vuotiaiden joukossa, jossa enemmistö (56 %) käyttää rahaa enintään 100 euroa. Samasta ikäryhmästä jopa kuusi prosenttia kertoo käyttävänsä jouluruokaan nolla euroa.

Joulu on sun -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 12.–17.10.2020. Kohderyhmänä olivat 18–75-vuotiaat joulua viettävät suomalaiset. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuskyselyyn vastasi kokonaisuudessaan 1055 henkilöä.

This entry was posted on December 22, 2020, in Kattaus.

Näin paistat mehevän joukukinkun

Kinkku on suomalaisen joulupöydän kunkku. Tänäkin jouluna kolmeen neljästä taloudesta hankitaan kinkku. Useimmissa talouksissa kinkku paistetaan perinteisesti aatonaattona tai jouluaattoa edeltävänä yönä. Joulukinkun paisto ei ole vaikeaa. Se saattaa kuitenkin tuntua siltä, sillä kinkku paistetaan yleensä vain kerran vuodessa.

Tärkeää on, että pakastekinkku on täysin sula ennen paistamista. Anna kinkun sulaa pakkauksessaan kylmiössä, jääkaapissa tai muussa kylmässä paikassa. Huoneenlämmössä kinkku sulaa liian nopeasti ja jää helposti sisältä jäiseksi. Noin kuuden kilon kinkku sulaa jääkaapissa tai kylmiössä kahdessa, kolmessa vuorokaudessa.

Varmista, että kinkku on täysin sula ennen paistoa. Jos olet hankkinut tuoreen kinkun, aloita paistovalmistelut tästä.

Ota kinkku huoneenlämpöön ja tarkista sisälämpötila. Kinkku on valmis uuniin, kun sisälämpötila on + 10 – + 12 astetta. Poista liha pakkauksesta ja huuhtele kinkku nopeasti kylmällä vedellä. Jätä verkko paikalleen, sillä verkko pitää kinkun ryhdikkäänä paiston aikana. Kinkun voi paistaa paistopussissa tai laittaa sellaisenaan uuniritilälle. Paistopussissa kinkun pinnasta tulee pehmeä ja lihasneste jää pussiin. Nesteen voi käyttää kastikkeeseen tai hyödyntää muussa ruuanlaitossa. Ilman pussia pinnasta tulee rapean napakka. Työnnä lihalämpömittari kinkun paksuimpaan kohtaan. Jos käytät paistopussia, työnnä mittari pussin läpi.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Nosta kinkku uuniritilälle nahkapuoli ylöspäin ja laita ritilän alle uunipannu, jossa on pari desiä vettä. Vesi tuo uuniin kosteutta ja pannu kerää lihasnesteen ja rasvan ilman käryä. Työnnä kinkku uuniin niin, että mittarin näkee uunin luukusta. Paista kinkkua 200 asteessa noin puoli tuntia alenna lämpö 125 asteeseen. Paista kinkkua, kunnes sisälämpötila on 75 astetta. Kun sisälämpö on 82 astetta, kinkusta tulee murea. Paistoaika on noin tunti kiloa kohden. Anna kypsän kinkun vetäytyä folioon tai voipaperiin käärittynä puoli tuntia. Kinkku kypsyy vielä vetäytymisen aikana.

Viimeistele kinkku kuorruttamalla. Perinteinen kuorrutus syntyy sinapista, korppujauhoista ja kokonaisista neilikoista. Poista verkko ja nahka sekä suurin osa silavasta ennen kuorrutteen levittämistä. Paista kuorrutettua kinkkua 250 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia tai kunnes pinta saa kauniin värin.

Lähde: Joulukinkun ostoaikomukset 2020, Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus tehtiin 13.-18.11.2020 ja siihen vastasi 1 134 suomalaista, pl Ahvenanmaa. Aineisto painotettiin edustamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia. Virhemarginaali on +/- 3.

This entry was posted on December 16, 2020, in Joulu.