KOTITALOUSVÄHENNYS ON TARPELLINEN JA SIITÄ ON HYÖTYÄ

Suomen Kotityöpalveluyhdistys on erittäin huolissaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen vaikutuksista kotitalousvähennykseen tulevaisuudessa.

Kotitalousvähennyksen käyttöönoton jälkeen vuonna 2001, on kotityöpalvelualalle syntynyt uusia yrityksiä koko ajan. Valitettavasti alan yrityksiä ei luokitella erikseen vaan ne luokitellaan joko siivous- tai hoiva-alan yrityksiksi, joten tarkkaa lukua on mahdoton sanoa. Arviomme mukaan alalla on noin 5000 yritystä. Suurin osa yrityksistä on pieniä yhden – viiden hengen työllistäviä yrityksiä. Kotityöpalvelualalla on myös yrityksiä, jotka työllistävät yli 15 henkilöä. Kuten yritysten määrää, niin allalla työskentelevien henkilöiden määrää on mahdoton tarkasti sanoa.  Mielestämme on väärä tutkimustulos, ettei kotitalousvähennyksellä ole merkitystä työllisyyteen. Yhdistyksen mukaan kotitalousvähennyksellä on suuri merkitys työllisyyteen ja harmaaseen talouteen.

Kotitalousvähennys on turvannut palvelujen ostomahdollisuuden vähävaraisille. Kotitalousvähennys mahdollistaa lisäpalvelujen oston, mikäli sosiaalihuollon tukipalvelut tai kotihoitopalvelut eivät riitä palvelutarpeeseen. Kotitalousvähennyksen saa ostettaessa palveluja ylenevään sukupolveen esimerkiksi vanhemmille tai isovanhemmille. Pitää myös huomioida vanhusasiakkaiden kohdalla, että he ovat palvelusuunnitelman mukaisesti oikeutettuja arvonlisäverottomaan palveluun, jolloin myös palvelujen ostohinta on edullisempi. Kotitalousvähennyksen avulla pystytään turvaamaan vanhusten asuminen kotona pidempään.

Suomen kotityöpalveluyhdistyksen mielestä kotitalousvähennys on alan toiminnan elinehto ja mahdollistaa monialaisen yritystoiminnan ja työllistämisen. Kotitalousvähennys on luonut ja luo tulevaisuudessa yrittäjyyttä sekä työtä kotityöpalvelualalle.

Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen mielestä kotitalousvähennystä tulee kehittää ja turvata alan yritystoiminta ja työllisyys. Kotitalousvähennystä tulisi kehittää ruotsin mallin mukaisesti ja nostaa kotitalouspalvelujen osuutta kotitalousvähennyksessä pienentämällä remontipalvelujen osuutta. Samoin tulisi miettiä mahdollisuutta, että kotitalousvähennys huomioidaan jo asiakkaan laskussa ja yrittäjä saa kotitalousvähennyksen osuuden valtiolta. Samoin kotitalousvähennys tulisi laajetaa koskemaan vähennysoikeutta alenevaan sukupolveen.