Archives

ELFA ESITTELEE VUODEN 2020 SÄILYTYSRAPORTIN

Elfan teettämä säilytysraportti 2020 keskittyi tällä kertaa enemmän Ruotsiin, mutta tuntuu siltä, että säilytysongelmat ovat kaikissa Pohjoismaissa samankaltaisia. Säilytystutkimuksen teki YouGov, joka haastatteli raporttia varten 1011 yli 18-vuotiasta ruotsalaista miestä ja naista viime maaliskuussa.  Tutkimus tehtiin nyt viidettä kertaa ja sen tarkoituksena on tutkia pohjoismaisten kotitalouksien säilytystarpeita ja –trendejä.

Kunnossa oleva säilytys on tärkeätä kodin viihtyisyydelle ja useimmat meistä haluavat säilytyksen olevan niin tehokasta ja hyvinsuunniteltua kuin mahdollista. Säilytysraporttimme mukaan kuitenkin esimerkiksi ruotsalaiset ovat tyytymättömiä vaate- ja kenkäsäilytystilojensa riittävyyteen. Eteinen koettiin suurimmaksi ongelmakohdaksi.

Se, miten suuri osa asuntoa käytetään säilytykseen, vaihtelee geografisen sijainnin, asukkaiden iän ja lapsilukumäärän mukaan. Keskimäärin asunnossa Tukholmassa on säilytystilaa 8 m2:n verran ja  9 m2:n verran muualla Ruotsissa. Lapsiperheillä säilytystilaa tarvitaan enemmän, noin 9 – 10 m2 kun taas yksinasuvilla nuorilla säilytystilaa on vähemmän, 7 – 8 m2. Keskimäärin haastateltujen asunnoissa oli asuinpinta-alaa 95 m2.

Lapsiperheet olivat kaikkein tyytymättömimpiä säilytysmahdollisuuksiinsa – enemmän kuin yksi kymmenestä (11 – 17 %) oli erittäin tai jokseenkin tyytymätön säilytystiloihinsa. Suurinta tyytymättömyyttä aiheuttivat vaatteiden ja kenkien säilytystilat. Säilytystiloista eniten harmittivat eteisen säilytystilat (18 %) ja toiseksi eniten kylpyhuoneen ja keittiön säilytystilat (17 %).

Viimeisimpien kahden vuoden aikana eniten kodeissa ovat kasvaneet kotielektroniikan säilytystarpeet etenkin ikäryhmässä 18 – 29 ikävuotta (+44 %). Lisääntyneen säilytystarpeen syynä 48 %:lla haastatelluista oli se, että he olivat ostaneet enemmän tavaraa kuin olivat heittäneet pois vanhaa tavaraa.

Kodin siisteydellä ja järjestyksellä on suuri merkitys viihtyisyyteen. Nuoret lapsettomat aikuiset ja eläkeläiset kokivat kodin hyvän järjestyksen positiivisimmin. Lapsiperheet sen sijaan kokivat epäjärjestyksen negatiivisimmin. Yli puoleen ruotsalaisista (52 %) kodin järjestyksessä oleminen vaikutti positiivisesti.

Yli kymmenesosa haastatelluista (13 %) kertoo, etteivät he tiedä, missä mitäkin tavaraa säilytetään kotona. Huonoiten tavaroiden säilytyspaikoista olivat perillä lapsiperheet, parhaiten eläkeläiset.

Jopa neljä kymmenestä haastatellusta (39 %) katsoo, että hänellä ei ole tarpeeksi säilytystilaa vaatteille ja kengille. Säilytystilojen puutteista kärsivien tavallisin vastaus kysymykseen, mihin he laittavat uudet vaatteet ja kengät, on tunkea ne sinne, missä tilaa on (45 %). Vähemmän tavallinen on vastaus ”Säilytän tehokkaammin” (22 %) tai ”Ostan lisää säilytysratkaisuja” (11 %).

Ilmastokysymykset vaikuttavat useimpien ruotsalaisten kulutukseen ja käyttäytymiseen, jotka puolestaan vaikuttavat säilytystilojen kokoon. Siihen, missä laajuudessa tämä tapahtuu, vaikuttaa muun muassa ihmisen ikä, sukupuoli, perhesuhteet ja koulutus. Ilmastokeskustelu on vaikuttanut siihen, että ostosten määrä on vähentynyt, ihmiset myyvät ja antavat pois käyttämättömiä tavaroita, kierrättävät ja uudelleenkäyttävät tavaroita. Eniten ilmastokeskustelu on vaikuttanut naisten kulutustottumuksiin – kaksi kolmasosaa (66 %) naisista vastaa, että ilmastokeskustelu on vaikuttanut heidän kulutustottumuksiinsa kun taas miehistä vain alle puolella (46 %). Eniten ilmastokeskustelu vaikuttaa  18 – 29-vuotiaisiin naisiin, jolla on yliopistotausta ja jotka asuvat Tukholmassa ja joilla on pieniä lapsia.

Vain joka kolmas käyttää säännöllisesti yli puolta vaatteistaan ja kengistään. Neljä kymmenestä (40 %) kierrättää vaatteitaan saadakseen tilaa uusille vaatteille kun taas 24 %:ia haastatelluista heittää pois käyttämättömät tavarat ja 21 %:ia myy ne tavarat, joita ei käytä.

Noin neljäsosa (24 %) ostaa tavaroita, vaikka heillä ei ole niille säilytystiloja. Vain neljä kymmenestä
(38 %) siivoaa käyttämättömien vaatteiden ja kenkien varastonsa joka toinen vuosi tai vielä harvemmin.

”Ruotsalaiset ostavat noin 14 kilon verran vaatteita ja tekstiilejä vuodessa, joten ei ole ihme, että säilytystilaa tarvittaisiin lisää”, kertoo Elfan säilytysasiantuntija Christine Dalman.
”Jos ei pysty luopumaan tavaroistaan, on olemassa säilytysratkaisuja, joiden avulla säilytyksestä pystyy tekemään tehokkaampaa.”

Näin EU suojaa sinua, kun teet ostoksia netissä

Yhä useammat eurooppalaiset tekevät ostoksia netissä. Katso videolta, miten EU tekee verkkoshoppailusta turvallista kaikille.

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden ansiosta ostosten tekeminen verkossa on nykyään helppoa ja turvallista.

Keskeiset oikeudet

EU-lakien mukaan voit ostaa tuotteita ja palveluita netin välityksellä mistä tahansa EU-maasta. Myyjät eivät voi enää käyttää niin sanottuja maarajoituksia, eli uudelleenohjata sinua oman maasi kauppaan, jossa tuotevalikoima ja hinnat voivat olla erilaiset. Perusteettomat maarajoitukset kieltävä asetus astui voimaan kaikkialla EU:ssa 3. joulukuuta 2018.

Lisäksi verkkokauppiaiden täytyy antaa selkeästi tietoa tuotteidensa hinnoista ja niihin sisältyvistä veroista ja muista maksuista alusta asti, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä maksuvaiheessa. Jos valinnaiset lisäpalvelut, kuten pikatoimitus tai matkavakuutus, ovat maksullisia, asiakkaalta ei voida periä maksua, ellei hän ole itse valinnut palveluita. Myöskään luotto- tai pankkikortin käytöstä ei saa periä lisämaksua.

Palautus- ja peruutusoikeus

Asiakkaalla on 14 päivää aikaa palauttaa netin kautta ostettu tuote sekä saada siitä hyvitys riippumatta palautuksen syystä. Jotkin tuotteet, kuten juna- ja lentoliput, konserttiliput tai hotellivarukset eivät kuitenkaan kuulu säännön alaisuuteen. Asiakkaan velvollisuus on ilmoittaa kauppiaalle haluavansa perua kaupan.

Asiakkaalla on lisäksi oikeus perua tilaus, jos se ei saavu sovitussa ajassa tai 30 päivän sisällä, sekä saada rahat takaisin.

Ilmainen kahden vuoden takuu

Kaikki EU-maissa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa ostetut tuotteet on suojattu vähintään kahden vuoden takuulla. Kansallinen lainsäädäntö voi antaa lisäsuojaa kuluttajalle, ja lisäksi kauppias voi tarjota ylimääräistä takuuta, mutta se ei korvaa tai heikennä kahden vuoden takuuta.

Jos netin kautta tilattu tuote on vahingoittunut toimituksen aikana, on viallinen tai ei näytä samalta tai toimi niin kuin luvattiin, kauppiaalla on velvollisuus korjata tai vaihtaa tuote ilmaiseksi tai antaa hinnanalennus tai rahat kokonaan takaisin. Takuu kattaa myös kauppiaan kautta ostetut käytetyt tuotteet, mutta ei yksityishenkilöiltä ostettuja käytettyjä tavaroita.

This entry was posted on December 28, 2019, in Arki, Ostaminen.

Asiantuntija muistuttaa: Kodin pistorasiat kannattaa päivittää ajoissa uusiin

  • Tukesin mukaan kodin pistorasioiden annetaan usein kulua liikaa, jolloin niiden turvallisuus kärsii.
  • Kodin sähköturvallisuutta voi parantaa helposti vaihtamalla uudet pistorasiat pinta-asennuksena vanhojen tilalle.

Espoo, 14.11.2019 – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan ero uusien ja vanhojen pistorasioiden välillä on merkittävä, sillä vanhoissa pistorasioissa voi piillä turvallisuusriski. Tyypillisin virhe on, että pistorasioiden annetaan kulua liikaa. Jos pistorasiaan voi työntää pistotulpan lähes ilman vastusta, se saattaa kertoa pistorasian kulumisesta. Myös rasian reikien tummuminen kertoo pistorasian uusimisen ajankohtaisuudesta.

Kodin pistorasiat kannattaa päivittää ajoissa uusiin, sillä uudet pistorasiat ovat paitsi luotettavia myös pitkäikäisiä. Sähköremontissa on syytä satsata suunnitteluun.

– Asukkaalla on ajatus siitä, mitä hän haluaa ja ammattilainen keksii keinot toteutukseen. Yhden pistorasian lisäys työkuluineen maksaa noin 100–150 euroa, pienen asunnon sähköjen uusiminen 1 000–1 500 euroa, arvioi Schneider Electricin Offer Manager Eetu Mäkelä.

Jos kodin sähköjärjestelmä on vanhentunut, on järkevää tehdä päivitys sähkökalusteisiin. Koko sähköjärjestelmän uusiminen tulee asunnon elinkaaren aikana vastaan vain harvoin.

Sähkökalusteet osaksi sisustusta

Pinta-asennustuotteissa ei perinteisesti ole panostettu designiin, mutta nyt ajatus, että sähköasennuskalustekin on osa sisustusta, on Mäkelän mukaan lyönyt läpi.

– Esimerkiksi Schneider Electricin Renova-sähkökalustesarjaan on haettu muotokieltä vuosikymmenten takaa. Sähkökalusteet näyttävät vanhoilta, mutta ovat sisältä moderneja. Sarjan tuotteet ovat erityisesti 1950- ja 1960-lukujen taloja remontoivien suosiossa, sillä Renovassa on rintamamiestalojen alkuperäishenkeä. Exxact-sarjan ilme on puolestaan modernimpi.

– Schneider on tuonut markkinoille myös uniikin pistorasian kahdella USB-lähdöllä. Se on kätevä lisäys kodin pistorasiavalikoimaan, jos tarvitaan vaikka lisälatauspaikkoja puhelimille, vinkkaa Mäkelä.

Vinkit pienen sähköremontin suunnitteluun:

  • Pyydä ammattilainen arvioimaan järjestelmän kunto.
  • Kohenna yhtä huonetilaa kerralla. Lisää tilaan pistorasia tai vaihdata sen paikkaa niin, että tilan toiminnallisuus paranee.
  • Jos suunnittelet tekeväsi pintaremonttia, sovita sähkötöiden aikataulu yhteen muun remontin kanssa. Silloin kojeiden paikanvaihdosta jäävät jäljet tulee maalattua ja johtoja saa piilotettua listojen taakse.
  • Tuo mukavuudet kotiin. Esimerkiksi pistorasia USB-lähdöllä helpottaa puhelimien latausta.
This entry was posted on November 14, 2019, in Arki, Asuminen.

:ARJEN TEKOJA: Puijonlaakson porukka parantamassa maailmaa vähän kerrallaan – Viksu kuopiolainen -kokeilun osallistujat esittelevät arkeaan

kuvaaja Elina Saarela, Kuopion kaupunki

Kuopion kaupungissa käynnistyi elokuussa Viksu kuopiolainen -kokeilu, johon osallistuu 31 pohjois-savolaista kotitaloutta. Inka ja Aapo Silfsten sekä Tapio Pulkkinen lähtivät innolla mukaan testaamaan arjen pyörittämistä pienemmällä hiilijalanjäljellä. Perhettä kiinnostavat etenkin yhteiskäyttöpalveluihin tutustuminen sekä mahdollisuus löytää kokeilun avulla vielä joitain keinoja, joilla nipistää hiilijalanjälkeä entistä pienemmäksi.  

Puijonlaakson perhe on jo ennen kokeilua pyrkinyt kestäviin elämäntapoihin ja onnistunut vähentämään päästöjään merkittävästi:

– Myönteisellä ja uteliaalla otteella elämäntapoja voidaan muuttaa tottumus kerrallaan fiksummaksi itsemme ja ympäristön kannalta”, Inka kertoo.

Arjen matkat taittuvat kätevästi polkupyörällä 

Inka Silfsten opiskelee yliopistossa ympäristötieteitä ja Tapio Pulkkinen toimii Pöyryllä projektipäällikkönä. Inkan poika, Aapo, käy esikoulussa ja on jo tottunut viisas liikkuja. Aapo on kulkenut 5-vuotiaasta saakka pyörällä niin eskariin, harrastuksiin kuin vaikkapa Puijollekin. Inka ja Aapo ovat siis tottuneita pyöräilijöiltä, eikä Inka ole koskaan omistanut autoa.

Liikkumisen päästöt minimiin etätöillä

Myös Tapio luopui autostaan alkusyksystä. Hän on myös lopettanut työmatkalennot. Tapion työ ja teini-ikäiset lapset edellyttävät jonkin verran matkustamista Etelä-Suomeen. Hän on kuitenkin pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan työskentelemään etänä Kuopiosta käsin, ja saanut siten vähennettyä matkustamista.

– Yhdistän nykyisin työmatkat lasteni näkemiseen. Samalla kun lähden viettämään aikaa teini-ikäisten poikieni kanssa, teen työpäivän Vantaan toimistolla, muuten pystyn työskentelemään Kuopiosta käsin, Tapio kertoo.

Kokeilun osallistujat saavat halutessaan myös Vilkku-kortin kuukaudeksi käyttöönsä, jolloin liikkuminen ilman autoa onnistuu helpommin.

Kokeilussa vegaaninen ruokavalio

Kokeilun innostamana perhe päätti testata vegaanista ruokavaliota, jota he aikovat jatkossakin noudattaa ainakin osittain. Vegaaninen kokkailu on perheelle tuttua jo ennestään. Suuria muutoksia vegaaniseen ruokavalioon siirtyminen ei siis ole vaatinut, lukuun ottamatta työlounaspaikan vaihtoa.

Perheen miehillä tosin liha on silloin tällöin kuulunut ruokavalioon, ja siitä he tuskin jatkossakaan täysin luopuvat. Esikoulussa Aapo ei noudata erikoisruokavaliota.

Perhe kannustaa myös muita rohkeasti kokeilemaan vegaanista ruokavaliota. Meneillään on lihaton lokakuu, ja vegaaniseen ruokavalioon löytyy hyviä vinkkejä esimerkiksi vegaanihaasteen kautta.

– Näyttäviä tekoja ei meiltä enää löydy, mutta haluamme omalta osaltamme pyrkiä vieläkin parempaan ja vähentää päästöjämme entisestään. Vegaanisen ruokavalion noudattaminen on yksi tällainen teko, Inka kertoo.

– Myönteisellä otteella ja uteliaana muutetaan tottumus ja toiminta kerrallaan fiksummaksi itsemme ja ympäristön kannalta.

Inka ja Tapio ovat luopuneet myös kahvinjuomisesta lähes kokonaan: arkisin kotona ei juoda kahvia, ja myös työpaikalla kahvinjuontia on vähennetty. Kotona kahvia nautitaan nykyisin lähinnä viikonlopun herkkuhetkien yhteydessä.

“Mistään ei tarvitse luopua, muuttaa vaan näkökulmaa”

Myös ruokahävikin ja etenkin muovijätteen vähentäminen on perheellä tavoitteissa. Kokeilun osallistujat saavat päästöistään tarkat laskelmat, joiden perusteella onkin helppo lähteä pienentämään hiilijalanjälkeä.

– Mistään ei tarvitse luopua, pitää vain muuttaa näkökulmaa, Inka muistuttaa

Perhe toivoo myös yhteiskunnan ja päättäjien tekevän konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi viipyilemättä:

– Kuopion tulevan ilmastostrategian toivon sisältävän käytännön toimia kuten luopumista turpeen poltosta, tukea metsien jatkuvaan kasvatukseen ja arvokkaiden alueiden suojelua, vaikka paineet toiseen suuntaan tunnetusti ovat kovat, toteaa Inka vielä lopuksi.

Näin pääset alkuun – Inkan, Aapon ja Tapion vinkit kestävämpään arkeen

1. Kierrätä ja korjaa vanhaa

Inka: “Mieti tarvitsetko oikeasti uutta vai onnistuuko vanhan korjaaminen tai kirpparilta käytetyn ostaminen.”

Tapio: “Kun ostat uuttaa, mieti, onko harkitsemasi vaate kestävä vai heti rikki. Pohdi myös, tarvitsetko sitä niin paljon, että olet valmis maksamaan kestävästä vaihtoehdosta hieman enemmän.”

2. Kokeile parvekeviljelyä

“Meillä esimerkiksi tomaatit, paprikat ja yrtit viihtyvät parvekkeella ja saamme nauttia oman parvekkeen antimista. Parvekeviljelyn myötä myös arvostus ruokaa kohtaan kasvaa! Lisäksi harrastelijaviljelijänkin on hyvä tietää, että turvetta kaivetaan myös kotiviljelijöiden multasäkkeihin ja tavoitteena tulisi olla viljely ilman turvemultaa.” Kiinnitäthän siis huomiota myös ostamaasi multaan.

3. Käytä julkisia ja suosi pyöräilyä sekä kävelyä

“Kuopion sähköiset Vilkku-pyörät ovat huippuja!

Sähköiset kaupunkipyörät tuovat sähköpyörät aivan kaikkien ulottuville ja kannustavat pyöräilemään Kuopion haastavassa maastossa.”

4. Katso esimerkiksi työpaikkaruokalassa, mikä on päivän kasvisvaihtoehto ja kokeile sitä. 

5. Jos syöt lihaa, suosi itsekalastettua kalaa ja riistaa

“Omavaraisuuteen olisi syytä pyrkiä aivan erityisesti lihan ja kalan suhteen, mutta myös muutenkin. Syömme jo nyt paljon itse kerättyä ruokaa, eli mm. sieniä, marjoja, omenoita. Tarkoitus on jatkossa myös kalastaa ja mahdollisesti käydä metsällä sekä perustaa viljelypalsta juureksien ja yrttien kasvattamiseen.”

6. Vähennä ruokahävikkiä

Aapo: “Älä heitä ruokaa roskiin.”
Inka: “Käytä luovuutta: katso, mitä kaapista jo löytyy ja kokkaa siitä jotakin uudenlaista. Suosi myös iltaisin tarjouksessa olevia tuotteita, jotka muuten menisivät hävikkiin. ”

7. Laske asunnon sisälämpötilaa (18–20 C) ja tarkkaile vedenkulutustasi

*Viksu kuopiolainen -kokeilu on osa kansainvälistä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöä, johon osallistuu kotitalouksia myös Tanskasta, Saksasta, Espanjasta, Sveitsistä, Meksikosta ja Intiasta. Kiihdyttämössä on mukana Suomesta yhteensä kahdeksan kaupunkia. Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöä koordinoivat saksalainen Wuppertal-instituutti, Suomessa D-mat oy ja Kuopiossa Kuopion kaupunki.Tilan varanneisiin ollaan yhteydessä aikaisemmin tehtyjen varausten osalta.

This entry was posted on October 23, 2019, in Arki.