Archives

Tutkimustulos: Koronapandemia on lisännyt käsihuuhteiden käyttöä Pohjoismaissa

Kuva: Mikko Vahaniitty

Kiilto teki  syksyllä 2020  tutkimuksen pohjoismaalaisten hygieniatottumuksista. Tutkimuksen mukaan koronapandemia on lisännyt huomattavasti käsihuuhteiden käyttöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Käsihuuhteen valinnassa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että se todella tehoaa viruksiin.

Koronapandemia on lisännyt desinfiointiaineiden käyttöä Pohjoismaissa, kertoo Kiillon tänä syksynä tekemä verkkotutkimus. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka koronapandemia on muuttanut kuluttajien käsihygieniaa, ja mitkä tekijät kuluttajien mielestä ovat tärkeitä käsien desinfektioainetta valitessa. Tutkimus perustui 4 056 vastaukseen, ja sen kohderyhmään kuuluivat kuluttajat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Käsienpesu oli vastaajien kesken yleistä jo ennen pandemiaa, mutta käsihuuhteiden käyttö on tutkimuksen mukaan yleistynyt erityisesti sisä- ja julkisiin tiloihin tultaessa. Ennen pandemiaa vastaajista 40 % desinfioi kädet aina tai useimmiten saapuessaan julkisiin tiloihin, kuten kauppaan. Pandemian aikana saman on tehnyt 87 % vastaajista. Käsihuuhteen hyvä saatavuus sekä mahdollisuus pitää turvaväli muihin ihmisiin lisäävät turvallisuuden tunnetta julkisilla paikoilla liikkuessa suurimmalle osalle vastaajista.

Ahkerimpia käsihuuhteen käyttäjiä olivat tutkimuksen perusteella norjalaiset, joista 74 % vastasi käyttävänsä käsihuuhdetta aina julkisiin tiloihin tullessaan ja 68 % pesevänsä kädet tai käyttävänsä käsihuuhdetta aina sisätiloihin tullessaan. Myös suomalaiset ovat huolehtineet ahkerasti käsihygieniastaan pandemian aikana: 61 % suomalaisista vastaajista vastasi käyttävänsä käsihuuhdetta aina julkisiin tiloihin tullessaan ja 66 % pesevänsä kädet tai käyttävänsä käsihuuhdetta aina sisätiloihin tullessaan. 47 % kaikista tutkimukseen vastanneista kertoi ostaneensa desinfioivia puhdistusaineita myös kotiin.

Käsihuuhteen valinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat sen saatavuus, todistettu vaikutus bakteereja ja viruksia vastaan sekä ainesosien laatu. Käsihuuhteen laatu ja todennettu tehokkuus koronavirusta vastaan ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Kaikkien markkinoilla olevien käsihuuhteiden ei ole osoitettu inaktivoivan viruksia yhtä tehokkaasti, joten koronaviruksen leviämisen estämiseksi on tärkeää varmistaa, että käytettävä desinfiointiaine todella tappaa viruksen.

Kiillon valmistamat henkilöhygieniatuotteet tehdään yhteistyössä paikallisen terveydenhuollon kanssa ja myös testataan eurooppalaisten standardien mukaisesti, jotta niillä on todennettu vaikutus bakteereihin ja useantyyppisiin viruksiin. Käsihuuhteiden kohdalla tärkeimmät testit tehokkuuden varmistamiseksi ovat EN 15000 sekä EN 14476.

Kiillon verkkotutkimukseen vastanneista 83 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä käyttämiinsä Kiillon tuotteisiin. Asteikolla 1–5 vastaajat antoivatkin Kiillon tuotteille arvosanan 4.2.

Tiesitkö, että..

käsidesi, joka nykyään on vakiintunut suomenkieleen ja on yleisnimi kaikille käsihuuhteille, on alunperin Kiillon lanseeraama termi ja tuotenimi?

This entry was posted on January 19, 2021, in Hygienia.

Varmista käyttämättä olleiden rakennusten hanaveden laatu juoksuttamalla vettä

Vesihuoltopalvelut toimivat Suomessa normaalisti koronapandemiatilanteessakin ja vesilaitosten toimittama vesi on turvallista ja täyttää lainsäädännön talousveden laadulle asettamat vaatimukset. Vesilaitokset ja terveydensuojeluviranomaiset valvovat vesilaitosten toimittaman veden laatua. Vesi tulee vesilaitoksen verkostosta vedenkäyttäjien hanaan kiinteistöjen omien vesijohtojen ja muiden vesilaitteiden kautta. Kiinteistön omistaja vastaa siitä, että veden hyvä laatu säilyy myös kiinteistön vesijärjestelmässä. Onkin tärkeää, että kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät varmistavat osaltaan veden hyvää laatua pitämällä huolta kiinteistöjen vesijärjestelmistä.

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen rajoitustoimenpiteiden vuoksi monet rakennukset ja tilat (esim. koulut, päiväkodit, ravintolat, hotellit, uimahallit, kirjastot, toimistot) ja niiden vesijärjestelmät ovat olleet viikkoja käyttämättä tai huomattavasti normaalia vähäisemmällä käytöllä. Tällöin rakennuksen vesijohtoihin jäänyt vesi on seissyt järjestelmissä koko käyttökatkon ajan tai veden vaihtuvuus on ollut huomattavasti normaalia vähäisempää.

Vesijohdoissa pitkään seisovan tai vähän vaihtuvan veden laatu heikkenee ja se saattaa haista ja maistua ummehtuneelta. Tämä johtuu veden lämpenemisestä, vesijohdoissa seisokin vuoksi lisääntyvästä bakteerien kasvusta ja järjestelmästä seisovaan veteen liukenevista aineista.

Kun käyttämättä tai vähällä käytöllä olleita rakennuksia tai tiloja otetaan taas käyttöön, on tärkeää suorittaa seuraavat helpot toimenpiteet veden laadun turvaamiseksi kiinteistöjen järjestelmissä:

  • Jos kiinteistöllä on oma vesisäiliö, tyhjennä se ja täytä uudelleen. Lämminvesivaraajan vesi pitää kuumentaa vähintään 60 asteeseen ennen seuraavia vaiheita.
  • Juoksuta sekä kylmää että lämmintä vettä hyvällä virtaamalla kaikista vesipisteistä niin kauan, että veden lämpötila tasaantuu, kuitenkin vähintään 2 minuutin ajan.
    • Aloita juoksutus hanasta, joka on lähimpänä kiinteistön liittymispistettä vesilaitoksen vesijohtoverkostoon ja etene järjestelmällisesti kauimmaiseen vesipisteeseen.
    • Legionellavaaran minimoimiseksi juoksutuksessa pitää välttää aerosolien muodostumista esimerkiksi poistamalla suihkuista suihkupäät. Huuhtele suihkupää kuitenkin huolellisesti ennen käyttöönottoa.
    • Kylmävesijärjestelmässä lämpötilan tasaantumisen ja viilenemisen tuntee sormella.
    • Lämpimän veden lämpötilan pitää saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila, mieluiten yli 55 astetta kaikissa vesipisteissä legionellavaaran minimoimiseksi.
    • Mikäli kiinteistön vesijärjestelmässä on vanhoja osia, seisonut vesi saattaa olla myös erimerkiksi rautasakan värjäämää. Tällöin juoksutusta pitää jatkaa vähintään niin kauan, että vesi kirkastuu.
  • Jos kiinteistön sulkuventtiili on ollut kiinni ja paineet poissa kiinteistön vesijohtoverkostosta, on syytä tarkistaa sulkuventtiilin avaamisen yhteydessä silmämääräisesti, että mikään liitos ei ole paineettomana aikana löystynyt ja alkanut vuotaa. Kutsu tarvittaessa asiantunteva putkimies korjaamaan vuotavat liitokset.
  • Jos kiinteistöllä on omia suodattimia tai muita vedenkäsittelylaitteita, varmista niiden toiminta käyttökatkon jälkeen laitteen valmistajan ohjeiden mukaan.

Isoissa kiinteistöissä (esim. hotellit), joissa on laajat ja erilaisia laitteita sisältävät vesijärjestelmät, tarvitaan käyttökatkon jälkeen edellä kuvattua juoksutusta perusteellisempia toimenpiteitä vesijärjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti legionellabakteerien lisääntymisen aiheuttaman vaaran vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut asiasta tarkemmat ohjeet, jotka löytyvät THL:n verkkopalvelusta:

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/koronavirus-ja-vesiturvallisuus/legionellariskin-torjuminen

Lisätietoja kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta ja myös käyttämättä olleiden vesijärjestelmien käyttöönotosta löytyy seuraavasta Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen loppuraportista:

https://www.theseus.fi/handle/10024/97089

Lähde: vvy.fi

This entry was posted on May 12, 2020, in Hygienia.

Älä käytä otsonointia koronan torjuntaan

Otsonaattoreita eli otsonikaasua tuottavia laitteistoja kaupataan tällä hetkellä aktiivisesti  koronaviruksen ja muiden mikrobien torjuntaan. Otsonoinnin tehokkuudesta koronavirusta vastaan ei ole tutkimusnäyttöä. Osa otsonaattoreista tuottaa otsonikaasua niin tehokkaasti, että laitteet voivat olla asiantuntemattoman henkilön käsissä hengenvaarallisia. Turvallisinta on, jos otsonaattoreita käyttävät vain ammattilaiset ja tarvittavat varotoimenpiteet huomioidaan.

Otsonaattoreita markkinoidaan kuluttajille mm. virusten, sienien ja homeiden torjuntaan työ- ja asuintiloista, autoista tai rakenteista.  Viranomaiset ovat havainneet, että kuluttajille ei ole aina opastettu riittävästi laitteen turvallista käyttöä ja kerrottu otsonin terveysvaaroista.

Edes suurien, ihmiselle haitallisten otsonipitoisuuksien ei ole osoitettu tuhoavan sieni- ja bakteerikasvua rakennusmateriaalien pinnalta ja sisältä.

Otsonointia ei tule käyttää koronaviruksen torjuntaan, koska sen tehokkuudesta virusta vastaan ei ole tutkittua tieteellistä näyttöä ja pahimmillaan otsonaattorin käyttö voi aiheuttaa hengenvaaraa.

Otsoni aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina terveyshaittoja, esimerkiksi ärsyttää hengitysteitä. Lyhytaikainenkin altistuminen voi heikentää keuhkojen toimintaa tai pahentaa astmaa.

Varoaikaa noudatettava, tilat tyhjennettävä

Otsonointia voidaan hyödyntää tapauskohtaisesti hajujen poistossa esimerkiksi savuvahinkojen yhteydessä. Tällöin otsonointi pitää teettää ammattilaisella.

Otsonoinnin ajaksi ilmanvaihto pitää sulkea ja estää otsonin pääsy esimerkiksi rivitalon muihin asuntoihin. Lisäksi otsonoitavat tilat tulee tyhjentää kokonaan. Irtaimisto tulee käsitellä erikseen.

Otsononnin jälkeen tilat on tuuletettava huolellisesti. Käsittelyn jälkeinen varoaika on noin kaksi vuorokautta, jonka aikana ilmanvaihtoa tehostetaan. Tiloissa ei saa oleskella tänä aikana. Otsonoitava tila on merkittävä varoituskyltein ja pääsy tilaan tulee estää.

Otsonoinnin yhteydessä syntyy terveydelle haitallisia pienhiukkasia tai yhdisteitä, jotka voivat kiinnittyä pintoihin ja rakenteisiin. Reaktiotuotteet voivat myös aiheuttaa terveyshaittaa, minkä vuoksi otsonoidun tilan pinnat on puhdistettava huolellisesti pyyhkimällä varoaikana tapahtuneen tuuletuksen jälkeen.

Otsoni voi myös vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi betoni-, kipsilevy-, puu- ja kokolattiamattomateriaaleihin ja vanhentaa materiaaleja.

Säädökset tiukentumassa

Lähivuosina otsonaattoreita alkaa koskea biosidivalmisteiden lupamenettely. Tällöin laitteistoa markkinoivan yrityksen pitää hakea lupaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) tai Euroopan kemikaalivirastolta. Lupakäsittelyn yhteydessä on pystyttävä osoittamaan laitteiston käyttöön liittyvät riskit ja laitteiston turvallinen käyttö.

Tällä hetkellä Tukes, THL ja TTL suosittelevat, että otsonaattoreita ei markkinoida mikrobien torjuntaan. Lisäksi jos niitä käytetään esim. hajujen poistoon, niitä käyttäisivät vain ammattimaisesti toimivat yritykset.

Markkinoinnissa ei saa antaa vääriä mielikuvia

Kemikaalilaki kieltää harhaanjohtavan tai väärän mielikuvan tuotteen turvallisuudesta antavan mainonnan. Otsonaattoreita ei saa markkinoida siten, että viitataan niiden edullisiin terveysvaikutuksiin.

This entry was posted on April 27, 2020, in Hygienia.

GROHE julkaisee Vesibarometrin: Suomalaiset ovat perillä vedenkulutuksestaan

GROHE julkistaa Vesibarometrin nyt toisena vuonna peräkkäin.Kyseessä on pohjoismainen tutkimus, jossa kartoitetaan pohjoismaalaisten näkemyksiä omasta vedenkulutuksestaan.Suomessa ilmastokeskustelu on asialistan kärkipäässä ja tutkimus osoittaa, että enemmistö suomalaisista katsoo kuluttavansa vettä kestävällä tavalla.Se näyttää pitävän paikkansa.Tutkimuksessa selvitettiin myös todellista kulutusta, ja se osoittaa, että me tuhlaamme vettä Pohjoismaista toiseksi vähiten.Tanska on kuitenkin maista paras.

Raikas vesi on luonnonvara, jolla meitä ja naapurimaitamme hemmotellaan, sillä sitä on saatavana lähes rajattomasti. Mutta ilmastonmuutos ja ennätysmatalat pohjavedet tarkoittavat, että meidänkin täytyy kiinnittää vedenkulutukseemme huomiota.GROHEn vastajulkaisema Vesibarometri osoittaa, että 13 prosenttia suomalaisista ei ole kiinnostunut vähentämään vedenkulutustaan. Joka neljäs suomalainen ei koskaan edes pohdi vedenkulutustaan.

– Vesibarometrin tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka valtavia määriä vettä Pohjoismaissa tuhlataan päivittäin.Me haluamme saada useammat ihmiset pohtimaan omaa vedenkulutustaan ja toivomme heidän ryhtyvän tekoihin kulutuksensa vähentämiseksi. Veden tuhlaamisen tai tarpeettoman vesihävikin sekä ilmastonmuutoksen ja ennätysmatalien pohjavesien vuoksi on erittäin tärkeätä, että kaikki maat yhdessä vaalivat luonnonvarojamme, GROHEn maajohtaja Tero Kemppainen sanoo.

31 miljoonaa euroa – niin paljon Suomen kodeissa syntyy vuosittain vesihävikkiä
Raportista käy lisäksi ilmi, että jopa joka kymmenennessä Suomen kotitaloudessa on tippuvia tai vuotavia saniteettituotteita.Tämä tarkoittaa, että Suomen kotien yhteinen vuosittainen vesihävikki on yhdeksän miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa 31 miljoonaa euroa.Suomessa saniteettituotteiden aiheuttama vesihävikki on kuitenkin Pohjoismaiden pienin. Pahin tilanne on Ruotsissa, jossa kotitalouksien saniteettituotteet vuotavat vuodessa vettä runsaat 20 miljoonaakuutiometriä.

Tutkimuksesta:
Tutkimuksen suoritti GROHEn tilauksesta mielipide- ja markkinatutkimusyritys Ipsos Norm.Tutkimus toteutettiin 24.–31.1.2020, jona aikana kyselyyn vastasi internetissä yhteensä 4 032 yli 18-vuotiasta henkilöä.Tulos on tilastollisesti merkitsevä ja valtakunnallisesti edustava Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Väitteemme perustuvat seuraaviin laskelmiin:
VÄITTEEMME PERUSTUVAT SEURAAVIIN LASKELMIIN
Suomen kotitalouksien määrä: 2 622 625 (1)
Osuus, jolla on vuotavia/viallisia saniteettituotteita: 9 prosenttia (2)
Vuotavan hanan vuorokaudessa aiheuttama keskimääräinen hävikki: 100 litraa (3)
Vesilitran keskihinta: 0,0036 € (4)
Laskukaava: 0,09(2) x 2 622 625(1) x 100(3) x 0,0036(4) = 84 973 €/päivä
84 973 x 365 = 31 015 145 €/vuosi
Tilastot perustuvat tutkimukseen, jonka GROHEn tilauksesta suoritti mielipide- ja markkinatutkimusyritys Ipsos Norm. Tutkimus toteutettiin 24.–31.1.2020, jona aikana kyselyyn vastasi internetissä yhteensä 4 032 yli 18-vuotiasta miestä ja naista Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
(1) Tilastokeskus, 2019
(2) Ipsos Norm/GROHE, 2020
(3) Motiva, 2019
(4) Turun Vesihuolto, 2019

Mitkä väittämät sopivat sinuun?(Voit valita useita)

Yhteensä Ruotsi Suomi Norja Tanska
Kulutan vettä vastuullisesti/kestävästi 52 % 53 % 53 % 56 % 45 %
Ponnistelen päivittäin vedenkulutukseni vähentämiseksi 32 % 24 % 34 % 24 % 48 %
Haluan vähentää vedenkulutustani, mutta en tiedä miten 13 % 14 % 10 % 14 % 12 %
En ole kiinnostunut vähentämään vedenkulutustani 13 % 18 % 13 % 15 % 6 %
En osaa sanoa 5 % 6 % 4 % 6 % 4 %

Onko sinulla ollut kotonasi tippuvia tai vuotavia saniteettituotteita? 

Yhteensä Ruotsi Suomi Norja Tanska
Kyllä, parhaillaan 10 % 12 % 9 % 10 % 9 %
Kyllä, mutta olen korjannut asian 28 % 28 % 26 % 24 % 36 %
Ei 59 % 57 % 62 % 63 % 53 %
En osaa sanoa 3 % 4 % 3 % 3 % 3 %

Pohditko vedenkulutustasi?

Yhteensä Ruotsi Suomi Norja Tanska
Kyllä, päivittäin 22 % 15 % 17 % 14 % 41 %
Kyllä, muutaman kerran viikossa 19 % 16 % 19 % 18 % 22 %
Kyllä, muutaman kerran kuukaudessa 17 % 18 % 19 % 18 % 14 %
Kyllä, muutaman kerran vuodessa 15 % 15 % 19 % 16 % 10 %
En 25 % 34 % 24 % 31 % 11 %
En osaa sanoa 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %

Pohditko vedenkulutustasi? (Suomi, jakauma sukupuolittain ja ikäryhmittäin)

Yhteensä 18–30-v. 31–40- v. 41–50- v. 51–65- v. Naiset Miehet
Kyllä, päivittäin 17% 17% 12% 13% 23% 22% 12%
Kyllä, muutaman kerran viikossa 19% 24% 20% 20% 14% 25% 13%
Kyllä, muutaman kerran kuukaudessa 19% 20% 24% 19% 16% 20% 18%
Kyllä, muutaman kerran vuodessa 19% 14% 18% 22% 21% 15% 23%
En 24% 23% 23% 26% 25% 16% 32%
En osaa sanoa 2% 2% 3% 2% 2% 2% 2%
This entry was posted on April 22, 2020, in Hygienia.

Desinfioivat puhdistusliinat, kosteuspyyhkeet ja nenäliinat eivät kuulu wc-pönttöön

Koronavirustilanteen johdosta erilaisten paperien ja puuvillakuituisten hygieniatuotteiden käyttö on lisääntynyt runsaasti. Käsi- ja muusta hygieniasta tuleekin nyt huolehtia erityisen hyvin. Desinfioivat puhdistusliinat, nenäliinat, talouspaperit yms. tulee käytön jälkeen laittaa sekajätteisiin, ei wc-pönttöön, muistuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

WC-pönttöön huuhdellut puhdistusliinat ja muut vastaavat hygieniatuotteet aiheuttavat helposti tukoksia viemäriputkissa ja jätevedenpumppaamoilla. Päinvastoin kuin vessapaperi, nämä tuotteet on suunniteltu niin, että ne eivät hajoaisi kastuessaan.

Kiinteistöissä viemäriputkiin muodostuvien tukosten avaamisesta koituu lasku ja vaivaa asukkaille. Jätevedenpumppaamoiden ja viemäriverkoston kunnossapidosta sekä tukosten poistamisesta huolehtii HSY, mutta tukoksista voi aiheutua ympäristön pilaantumista.

HSY:n alueella pumppaamotukokset ovat lisääntyneet hieman, mutta toistaiseksi laajamittaista ongelmaa ei ole ollut. Nykyisessä poikkeustilanteessa työntekijäresurssin kohdentaminen tukosten avaamiseen ei ole toivottavaa, toteaa yksikön päällikkö Petteri Jokinen.

Vessanpönttöä ja viemäriä tulee käyttää vain siihen mihin se on tarkoitettu, eli sinne saa laittaa wc-paperia ja ns. sitä itseään, sekä pesuvesiä. Vessassa on hyvä olla roskapönttö, johon voi laittaa muut roskat. Koronavirustilanteen aikana nenäliinat tulee toistaiseksi laittaa sekajäteastiaan, ei biojätteeseen.

Viemärietiketti:

https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/kodinvesiasiat/viemarietiketti/Sivut/default.aspx

This entry was posted on March 23, 2020, in Hygienia.

Koronavirus puhututtaa – Martat ohjeistavat huolehtimaan hygieniasta ja kotivarasta

Paras tapa suojautua koronavirukselta ja miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Sairastumisen varalle on hyvä hankkia kotiin riittävästi elintarvikkeita, sillä sairaana ei ehkä pääse ruokakauppaan. Seuraa ja noudata viranomaisten ohjeistuksia.

Marttojen nopea ohje varautumiseen

  • Pese kädet huolellisesti saippualla usein. Saippuan puuttuessa käytä käsidesiä.
  • Yski ja aivasta oikein.
  • Älä koskettele kasvojasi.
  • Pidä hansikkaat kädessä julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa.
  • Älä kättele.
  • Huolehdi kotivara kuntoon (tarkempi ohjeistus alla).
  • Jos epäilet koronavirusinfektiota, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi.
  • Pohdi, mitä tietoa levität. Kuka sitä jakaa, miksi ja onko se tuorein tieto?

Kotivara on osa omatoimista varautumista

Kotona oleva varasto ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle on nimeltään kotivara. Kotivaraa suositellaan varattavaksi ainakin kolmeksi päiväksi, mutta sairausaika voi kestää pitempäänkin. Kotivaran ohjeilla voi elintarvikkeita hankkia useammaksikin päiväksi.

Kotivaraksi kannattaa varata vain sellaisia ruokia, joita tulee normaalistikin käytettyä. Näin ruokien kierto sujuu eivätkä elintarvikkeet pääse vanhentumaan ja syntymään hävikkiä. Myös läheisten kotivara kannattaa tarkistaa.

Hyvin säilyviä elintarvikkeita ovat muun muassa näkkileipä, pähkinät, siemenet, kuivatut hedelmät, mehut, mehukeitot, murot, myslit, kala-, liha-, ja papusäilykkeet, pastat, linssit. Varaa tarvittaessa myös lastenruokia ja lemmikin ruokia.

Katso tarkemmat ohjeistukset Marttojen kotivara-sivuilta www.martat.fi/kotivara.

Esimerkki yhden aikuisen kolmen päivän kotivarasta (noin 2300 kcal per päivä):

  • vettä, juomia 6 l
  • vihanneksia ja juureksia 600 g
  • hedelmiä ja marjoja 400 g
  • perunaa 200 g
  • pastaa tai viljalisäkettä 200 g
  • leipää ja viljatuotteita 550 g
  • maitoa, piimää, jogurttia ja viiliä tai vastaavia kasvivalmisteita 1 l
  • juustoa 60 g
  • kalaa, munaa, lihaa,  kasviproteiinia 400 g
  • öljyä/rasvoja 150 g
  • kuivattuja hedelmiä 100 g
  • pähkinöitä/siemeniä 90 g
  • makeisia/suklaata 100 g
  • sokeria, hunajaa 100 g

Käsihygienia ja kotisiivousohjeet

Tärkeintä sairastumisen ennaltaehkäisyä on pestä kädet usein lämpimällä vedellä ja saippualla. Käsihygieniasta on huolehdittava mm.

  • kotiin tullessa,
  • ruokaa tehdessä,
  • ruokailun yhteydessä,
  • vessassa käydessä ja
  • yskimisen, aivastamisen ja niistämisen jälkeen.

Yski ja niistä aina kertakäyttöliinaan, jonka heität pois tai hihaan. Vältä kasvojen koskettamista käsillä.

Jos kotona ollaan terveenä, riittää normaali, huolellinen ylläpitosiivous. Imuroidaan, pyyhitään pinnat, pestään vessat ja lopuksi 60-asteessa siivousvälineet.

Jos kotona on sairastunut, kannattaa olla huolellisempi ja pyyhkiä usein kosketeltavia pintoja (esim. ovenkahvat, käsinojat, pöytäpinnat, valokatkaisijat, vesihanat) heikosti emäksisellä puhdistusaineella. Vessa on hyvä pestä usein. Sairauden mukaan, joskus voi olla tarpeen käyttää myös desinfioimisainetta. Suojaa kädet siivouskäsineillä ja pese ja kuivaa ne lopuksi tai käytä kertakäyttökäsineitä.

Pese siivouksen päätyttyä siivousvälineet 60-asteessa tai tarvittaessa käytä kertakäyttösiivouslinoja. Pyyhi siivouspyyhkeellä ja puhdistusaineella välineet ja imuri, joita et voi pestä koneessa. Pese ja rasvaa kädet siivouksen jälkeen huolella. Kaikilla kannattaa olla omat käsipyyhkeet ja kun joku sairastaa, ne kannattaa vaihtaa päivittäin. Lakanat ja tyynyliinat on hyvä myös vaihtaa silloin ainakin kerran viikossa. Pese pyyhkeet, vuodevaatteet ja siivousliinat 60-asteessa.

Lisätietoja

This entry was posted on March 12, 2020, in Hygienia.

Puhdista wc-istuin posliinia ja ympäristöä hellien

Oletko tullut kurkistaneeksi valkoisen kauluspaidan taitokseen? Pinttyneen paidan saa onneksi puhtaaksi pyykinpesukoneessa, mutta entäpä jos siirrät ajatusmallin kylpyhuoneeseen? Wc-istuimen huuhtelukauluksen siivous on työläämpää – joskus jopa mahdotonta.

”Wc-istuimen huuhtelukaulus on kylpyhuoneen pahimpia likapesiä”, toteaa IDOn ja Geberitin kylpyhuonenäyttelyn emäntä Nina Lehtonen.

Lehtonen uskoo, että osittain hygieniasyistä yhä useammalla on tulevaisuudessa kotonaan huuhtelukaulukseton Rimfree-wc. Esimerkiksi kaikki IDO Glow -malliston seinä- ja lattia-wc:t ovat huuhtelukauluksettomia.

”IDOn nerokas Rimfree-muotoilu helpottaa ja nopeuttaa wc:n siivousta, koska huuhtelukaulukseton malli ei jätä piiloa bakteereille. Näkyväksi jäävän kulhon sisäreunan saa puhdistettua helposti wc-harjaa tai pesurättiä ja pesuainetta käyttäen.”

Tavallisin likakerros kertyy kalkista

Huuhtelukaulukseton wc-istuin on käyttäjän lisäksi ystävällinen ympäristölle, sillä istuimen saa puhtaaksi ilman voimakkaita puhdistusaineita. Olipa kulhossa kauluksia tai ei, wc-kulho sekä vedenpinnan alla oleva alue eli vesilukko on syytä puhdistaa säännöllisesti bakteereja tuhoavalla wc-pesuaineella ja -harjalla.

”Uusista oivalluksista huolimatta vanhasta kunnon wc-harjasta ei kannata luopua. Se on nopea ja vaivaton apu poistamaan jälkiä heti wc-käynnin jälkeen sekä tietenkin hyvä apuväline wc-istuimien perussiivouksissa”, Lehtonen sanoo.

”Ongelmia ei synny, kun pinnat puhdistaa säännöllisesti. Tavallisin likakerros on kalkkipitoisen veden aiheuttama. Tämä valkoinen posliinissa näkymätön, karhea kerros, johon värjäytymät ja lika tarttuvat, on syytä puhdistaa happamalla puhdistusaineella (pH 1–3). Kalkin havaitsee karheana pintana esimerkiksi kulhon takaosassa, johon wc-istuimen jälkivalu joskus jättää raidan.”

Happaman pesuaineen lisäksi pinttynyttä kalkkikerrosta voi puhdistaa myös talousetikalla tai sitruunahappoliuoksella. Aineen kannattaa antaa vaikuttaa yhdestä kahteen tuntia ennen pesua ja huuhtelua.

”Joskus vesi sisältää värjääviä aineita. Rauta tai ruoste antaa keltaruskean värin ja kupari puolestaan vaaleanvihreän sävyn. Yleisin lähde näille aineille löytyy putkistoista. Joskus myös wc-raikastimet saattavat jättää kulhoon värjäytymiä.”

Suosi ympäristöystävällisiä aineita

Wc-istuinta puhdistettaessa kannattaa käyttää ympäristöystävällisiä pesuaineita. Runsashappoiset aineet ja lipeäpohjaiset putkenavausaineet kuormittavat luontoa ja ovat haitaksi myös wc-istuimen posliinille ja putkistolle – voimakkaista kemikaaleista puhumattakaan.

”Emme suosittele lipeää tai klooripohjaisia puhdistusaineita. Myös hankausjauhetta sisältäviä puhdistusaineita, teräsvillaa tai keraamisia hiontahiukkasia sisältäviä karkeita hankausliinoja tulee välttää”, Lehtonen korostaa.

IDOn saniteettiposliinit valmistetaan yli sadan vuoden kokemuksella ympäristövaatimukset ja käyttäjän tarpeet huomioiden. Posliinituotteet poltetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa, jotta niihin saadaan kova ja kestävä lasitepinta, joka helpottaa puhdistusta.

Näin puhdistat kalkin wc-kulhon pinnasta:

1. Kuivaa posliinin pinta mahdollisimman hyvin ja pyri tyhjentämään myös vesilukko.

2. Kaada posliinille hapanta pesuainetta (pH 1–3) tai talousetikkaa, jos posliini on voimakkaasti likaantunut.

3. Anna aineen vaikuttaa vähintään 1–2 tuntia.

4. Pese kulho harjalla ja huuhtele hyvin.

Tutkimus: Joka toinen suomalainen on huolestunut pyykinpesuaineen ympäristövaikutuksista

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on huolissaan pyykinpesuaineen ympäristövaikutuksista, mutta silti joka kolmas vastaajista myöntää, ettei seuraa annosteluohjeita pyykinpesussa. Suomalaiset suosivat nestemäisiä pyykinpesuaineita. Pesuaineiden pakkauskoot kuitenkin hämmentävät kuluttajia, sillä pienemmässä pakkauksessa myytävä pesuaine voikin olla isoa pakkauskokoa riittoisampi. Tiedot käyvät ilmi Kantar TNS:n Sertolle tehdystä tutkimuksesta*, johon haastateltiin yli tuhatta suomalaista heidän pyykinpesutavoistaan. 

Suomalaiset ovat huolissaan pyykinpesun ympäristövaikutuksesta, mutta samalla eivät välttämättä kovinkaan tarkkaan seuraa pesuaineen annosteluohjeita, kertoo Kantar TNS:n suorittama Serto-pesuainebrändille tehty kuluttajatutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää suomalaisten pyykinpesutapoja ja siihen liittyviä ongelmakohtia.

Tutkimuksessa 52 prosenttia vastaajista kertoivat olevansa huolestuneita pyykinpesuaineiden ympäristövaikutuksista ja lähes yhtä monta (51 %) kertoi kiinnittävänsä pesuainevalinnoissaan huomiota asioihin, jotka liittyvät ympäristöystävällisyyteen. Kuitenkin 34 prosenttia vastaajista ei koskaan mittaa pesuaineen määrää pestessään pyykkiä.

– Tutkimustulos on siinä mielessä huolestuttava, että pesuaineen oikea annostelu on ensimmäinen ja tärkein tapa, millä kuluttaja voi vaikuttaa pyykinpesun ympäristövaikutuksiin, kommentoi KiiltoClean Oy:n brand manager Anna-Kaisa Tarjasalo.

Iso pakkauskoko voi johtaa harhaan

Kantar TNS:n tutkimuksesta ilmenee myös, että kuluttajat eivät aina osaa arvioida, miten iso pakkaus pesuainetta ja pienemmässä pakkauskoossa myytävä tiiviimpi pesuaine suhteutuvat toisiinsa. Vastaajien mukaan suurin syy ostaa iso pakkaus on se, ettei pesuainetta tarvitsisi ostaa niin usein.

– Iso pakkauskoko ei välttämättä ole riittoisampi kuin pienemmässä pakkauskoossa myytävä pesuaine. Oikealla annostuksella tiiviimmän reseptin pesuaine voi olla jopa riittoisampi kuin suuremmassa pakkauksessa myytävä pesuaine, Tarjasalo selventää.

Maailman pienin pesupallo ohjaa kuluttajia annostelemaan oikein

Suomalaisista valtaosa, 66 prosenttia kyselyyn vastanneista, käyttää nestemäistä pesuainetta säännöllisesti ja heistä 58 prosenttia käyttää pesupalloa. Nuoriin verrattuna pesupalloa käyttävät aktiivisemmin yli 35-vuotiaat. Joka toinen pesupalloa käyttävä kokee, että käyttäisi pesupalloa useammin, mikäli siitä ilmenisi selkeämmin oikea annostelu.

Pakkauskoon vaikutus ja pesupallon käyttö kiinnosti Sertoa erityisesti, sillä Serto lanseeraa markkinoille uuden, entistä riittoisamman Serto-pyykinpesuaineen. Samalla Serto tuo markkinoille maailman pienimmän pesupallon.

– Olemme kehittäneet uuden pesuainereseptin, jonka ansiosta vaatteet on mahdollista pestä aiempaa pienemmällä pesuainemäärällä. Samalla olemme voineet pienentä myös pakkauksen kokoa, joka puolestaan säästää niin pakkausraaka-ainetta kuin kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Uudistuneen Serton kanssa lanseeraamme myös maailman pienimmän pesupallon, joka auttaa ymmärtämään, kuinka vähän pyykinpesuainetta oikeasti tarvitaan ja annostelemaan sitä oikein. Uudistunutta Sertoa tarvitaan oikein annosteltuna vain 27 millilitraa pesukoneellista** kohti, sanoo Tarjasalo.

Suomalainen suosii kotimaista – muttei osaa sanoa, mikä on kotimainen

Joka toinen suomalainen (49 %) haluaa ostaa kotimaisia pesuaineita, kun toiselle puoliskolle ei ole väliä, onko pesuaine kotimaista vai ei. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että osa ulkomaalaisista brändeistä koetaan suomenkielisen nimensä takia kotimaisiksi. 32 prosenttia vastaajista tietää Serton olevan kotimainen.

– Olemme ylpeitä siitä, että Serto on täysin suomalainen pesuaine, jonka tuotekehitys ja valmistus tapahtuu niin pesuaineen kuin purkinkin osalta tapahtuu Suomessa, kertoo Tarjasalo.

*Tutkimus suoritettiin Kantar TNS:n verkkokyselynä 18.–23.1.2019 ja siinä käytettiin mobiilioptimoitua lomaketta. Vastaajia oli 1096. Vain kokonaan täytetyt lomakkeet hyväksyttiin mukaan analyysiin.

**Pestävän pyykin paino suunnilleen 4–5 kg, pehmeä vesi

This entry was posted on May 7, 2019, in Hygienia.

Kesäaikaan huomioitavaa: Elintarvikkeiden kylmäketju kesähelteellä

Ilmoja piisaa, on oiva sutkaus. Ilmastomuutos on tosiasia, vuoden keskilämpötila laskee. Talvet muuttuvat leudoimmiksi, muuttuvatko kesät kuumemmiksi? Vastaamme kysymykseen kuinka saan ruokatavarat tuoreina kaupasta kodin jääkaappiin? Ensin kuitenkin asiaa perheiden kevätjuhlista.

Alkavalla viikolla monet perheet viettävät lastensa koulujen/ opiskelun päättäjäisiä, jolloin kodin kylmälaitteet joutuvat koetukselle, jopa lisää kylmätilaa lakkiaisiin.

Lainaa naapurilta

Juhlien suunnitteluvaiheessa on hyvä siivota jääkaappi/-kaapit. Mikäli löytyy vajaata sinappituubia, ketsuppipurkkia tai muuta vastaavaa, käytä ne pois tai tuhoa muuten. Harkitse, onko lähiaikoina aikomus hankkia uusi jääkaappi. Jos on, hanki se nyt ja vie juhlien jälkeen vanha kakkoskaapiksi kodinhoitohuoneeseen tai muuhun vastaavaan tilaan. Kätevä henkilö rakentaa vanhasta jääkaapista vaikka viinikaapin. Satunnaista kylmätilaa tarvitaan juuri kesällä ja ellei muuta keksi, lainaa jääkaappi väliaikaisesti naapurilta.

Jääkaapin säädöt kesäjuhlien aikana

Liha, kana ja kala ovat ruoka-aineita, joiden kylmäketjusta huolehtiminen vaatii erityistä tarkkuutta.

Myös tyhjiöpakatut kylmäsavu- ja graavikalat sekä mädit, vaativat huolellista säilytystä ja ne eivät säily jääkaapissa, jonka yleinen suositus on +5 astetta. Ja vaikka elintarvikehygienialaki suosittelee kalatuotteiden säilytyslämpötilaksi 0….+8- astetta, olisi kotijääkaapin lämpötilan kalatuotteilla oltava alle +3-astetta. Mikä neuvoksi? Se toinen jääkaappi?

Tomaatti ja kurkku säilyvät huoneenlämmössä, mutta muille tuoretuotteille on järjestettävä sopivasti kylmää. Edellä mainitut herkät kalatuotteet vaativat alle +3- asteisen jääkaapin. Säädämme siis jääkaapin kylmemmäksi, ja jos käytössä on viileäkaappi, sopii se muille, ei niin kylmää tarvitseville tuotteille. On olemassa talouksia, joilla on käytössään kolme-, neljäkin eri lämpötiloille säädettyä jääkaappia. Voi olla erillinen kalajääkaappi (0..+3-astetta), yleisjääkaappi (noin +5-astetta), viileäkaappi (noin +10 astetta) ja viinikaappi (noin +13-astetta).

Jääkaapin lämpötilan voi kalibroida kätevästi vesilasiin asetetulla lämpömittarilla. Kannattaa mitata niin ylä- kuin alahyllytkin ja sen jälkeen säätää termostaattia tarvittavaan suuntaan.

MUISTA, että kylmä ilma laskee alaspäin tai lämmin ilma nousee ylöspäin, miten halutaan sanoa.

Kylmäketju katkeaa matkalla kaupasta kotiin

Liikkuessasi ”ostoparatiisissa” kärryjen kanssa huomioi (ei se paljon vaadi), mitkä ovat listallasi niitä herkästi pilaantuvia ruoka-aineita ynnä pakasteet. Jätä ne ostokorisi viimeisiksi hankinnoiksi. Elintarvikkeiden kylmäketju kesähelteellä.

Ilmoja piisaa, on oiva sutkaus. Ilmastomuutos on tosiasia, vuoden keskilämpötila laskee. Talvet muuttuvat leudoimmiksi, muuttuvatko kesät kuumemmiksi? Vastaamme kysymykseen kuinka saan ruokatavarat tuoreina kaupasta kodin jääkaappiin? Ensin kuitenkin asiaa perheiden kevätjuhlista.

Kuluvalla viikolla monet perheet viettävät lastensa koulujen/ opiskelun päättäjäisiä, jolloin kodin kylmälaitteet joutuvat koetukselle, jopa lisää kylmätilaa kaivattaisiin.

Lainaa naapurilta

Juhlien suunnitteluvaiheessa on hyvä siivota jääkaappi/-kaapit. Mikäli löytyy vajaata sinappituubia, ketsuppipurkkia tai muuta vastaavaa, käytä ne pois tai tuhoa muuten. Harkitse, onko lähiaikoina aikomus hankkia uusi jääkaappi. Jos on, hanki se nyt ja vie juhlien jälkeen vanha kakkoskaapiksi kodinhoitohuoneeseen tai muuhun vastaavaan tilaan. Kätevä henkilö rakentaa vanhasta jääkaapista vaikka viinikaapin. Satunnaista kylmätilaa tarvitaan juuri kesällä ja ellei muuta keksi, lainaa jääkaappi väliaikaisesti naapurilta.

Jääkaapin säädöt kesäjuhlien aikana

Liha, kana ja kala ovat ruoka-aineita, joiden kylmäketjusta huolehtiminen vaatii erityistä tarkkuutta.

Myös tyhjiöpakatut kylmäsavu- ja graavikalat sekä mädit, vaativat huolellista säilytystä ja ne eivät säily jääkaapissa, jonka yleinen suositus on +5 astetta. Ja vaikka elintarvikehygienialaki suosittelee kalatuotteiden säilytyslämpötilaksi 0….+8- astetta, olisi kotijääkaapin lämpötilan kalatuotteilla oltava alle +3-astetta. Mikä neuvoksi? Se toinen jääkaappi?

Tomaatti ja kurkku säilyvät huoneenlämmössä, mutta muille tuoretuotteille on järjestettävä sopivasti kylmää. Edellä mainitut herkät kalatuotteet vaativat alle +3- asteisen jääkaapin. Säädämme siis jääkaapin kylmemmäksi, ja jos käytössä on viileäkaappi, sopii se muille, ei niin kylmää tarvitseville tuotteille. On olemassa talouksia, joilla on käytössään kolme-, neljäkin eri lämpötiloille säädettyä jääkaappia. Voi olla erillinen kalajääkaappi (0..+3-astetta), yleisjääkaappi (noin +5-astetta), viileäkaappi (noin +10 astetta) ja viinikaappi (noin +13-astetta).

Jääkaapin lämpötilan voi kalibroida kätevästi vesilasiin asetetulla lämpömittarilla. Kannattaa mitata niin ylä- kuin alahyllytkin ja sen jälkeen säätää termostaattia tarvittavaan suuntaan.

MUISTA, että kylmä ilma laskee alaspäin tai lämmin ilma nousee ylöspäin, miten halutaan sanoa.

Kylmäketju katkeaa matkalla kaupasta kotiin

Liikkuessasi ”ostoparatiisissa” kärryjen kanssa huomioi (ei se paljon vaadi), mitkä ovat listallasi niitä herkästi pilaantuvia ruoka-aineita ynnä pakasteet. Jätä ne ostokorisi viimeisiksi hankinnoiksi.

Kylmäkallet ja muut kylmävaraajat fiksu varaa mukaan suunnitellessaan kauppareissua. Ja jos vapaa-ajan kotiin on yli kaksi tuntia kestävä matka, tuoretuotteet on turvallista ostaa vasta paikan päältä.

Kylmäkallet ja muut kylmävaraajat fiksu varaa mukaan suunnitellessaan kauppareissua. Ja jos vapaa-ajan kotiin on yli kaksi tuntia kestävä matka, tuoretuotteet on turvallista ostaa vasta paikan päältä.

This entry was posted on May 27, 2018, in Hygienia.

Kyselytutkimus: Nämä asiat kylpyhuoneessa ärsyttävät suomalaisia eniten

Tahroja peilissä, tyhjä wc-paperirulla vai hiuksia suihkuviemärissä? Kylpyhuonevalmistaja Villeroy & Boch Gustavsbergin teettämä kyselytutkimus paljastaa suomalaisia eniten ärsyttävät asiat kylpyhuoneissa.

Kylpyhuone ei enää ole vain kylpyhuone. Modernit suomalaiset kylpyhuoneet sisustetaan mukavuus, hyvinvointi sekä arjen luksus edellä. Samaan aikaan kylpyhuone on todennäköisesti paikka, jossa joudumme kohtaamaan muiden ärsyttävät tavat. Kylpyhuonevalmistaja Villeroy & Boch Gustavsbergin yhteistyössä YouGov:in kanssa tekemä kyselytutkimus paljastaa, mitkä asiat ärsyttävät suomalaisia eniten kylpyhuoneessa.

– Kylpyhuoneen merkitys on selkeästi muuttunut. Ennen se oli vain käytännöllinen tila, jossa käytiin nopeasti tarpeen mukaan. Nykyään kylpyhuone on paikka rentoutumiselle ja hyvinvoinnille hektisen arjen keskellä – siihen myös investoidaan mielellään enemmän. Kylpyhuone on tästä huolimatta paikka, jossa muiden asukkaiden ja perheenjäsenten tavat ärsyttävät eniten, sanoo Angelica Zwahlen, Villeroy & Boch Gustavsbergin PR-vastaava.

Putsaa hiukset pois lavuaarista, kiitos!

Villeroy & Boch Gustavsbergin teettämän kyselytutkimuksen mukaan hiukset suihkukaivossa tai pesualtaassa ärsyttävät suomalaisia kylpyhuoneissa eniten – näin kertoi 34 prosenttia kaikista vastanneista. Hiukset ärsyttävät lähes yhtä paljon naisia (34 %) kuin miehiä (33 %). Eniten hiukset ärsyttävät 18–29-vuotiaita (43 prosenttia vastaajista).

Kolmasosaa (32 %) vastanneista ärsyttää myös tahrat peilissä: sormenjäljet, hammastahna, meikkitahrat, jne. Naisilla tahrat nostavat ärsytyskynnystä hieman enemmän kuin miehillä (naiset 35 %, miehet 29 %).

Vaihda wc-paperirulla ja laske istuin alas!

Haluatko säilyttää kotirauhan miehesi kanssa? Tällöin sinun kannattaa vaihtaa wc-paperirulla paperin loputtua. Kolmannes (30 %) miehistä ilmoittaa tämän olevan ärsyttävin tapa kylpyhuoneessa. WC-istuimen kannen jättäminen ylös on klassinen ärsytysmomentti. Tutkimus tukee asiaa: Neljäsosa (23 %) naisista kertoo tämän olevan eniten ärsytystä aiheuttava asia kylpyhuoneessa, kun taas miehistä vain 9 prosenttia kokee kannen jättämisen ylös ärsyttäväksi.

Älä unohda säilytystilaa 

Yksi suurimmista ärsytystä aiheuttavista asioista kylpyhuoneessa on riittävän säilytystilan puute. Lähes 30 prosenttia vastanneista kokee huonot säilytystilat ärsyttäväksi.

– Moderni kuluttaja odottaa, että kylpyhuoneesta löytyy säilytystilaa niin kosmetiikalle, pyyhkeille ja muille tuotteille. Pienemmissä kylpyhuoneissa on luonnollisesti vähemmän kaappitilaa, mutta onneksi nykyään näihinkin ongelmiin on ratkaisu.

Suomalaisten Top 5 ärsytyksen aiheet kylpyhuoneessa:

  • Hiuksia suihkun lattiakaivossa tai pesualtaassa
  • Tahrat peilissä
  • Tyhjä wc-paperirulla
  • Huonot säilytysmahdollisuudet
  • WC-istuinkannen jättäminen ylös

Tietoa tutkimuksesta

Tiedot perustuvat tutkimusinstituutti YouGovin tutkimukseen, joka tehtiin 31.1.–3.2.2018. Tutkimus koostuu 1017:sta CAWI-haastattelusta, joiden vastaajat olivat yli 18-vuotiaita suomalaisia.