Archives

Miksi pakkausmerkinnät? -kampanjassa edistetään kuluttajien elintarvikepakkausten lukutaitoa

Joulukuussa 2019 tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan vain noin neljännes kuluttajista tarkistaa pakkausmerkinnöistä tuotteen alkuperämaan. Merkit vaikuttavat useammin yli 50-vuotiaiden naisten ostopäätökseen. Nuoria miehiä merkit kiinnostavat muita kuluttajia vähemmän.

Neljä viidestä suomalaisesta lukee pakkausmerkintöjä ja ne vaikuttavat ostopäätöksiin

Ainesosat, alkuperä, sokeri ja rasva ovat yleisimmät asiat mitä etsitään. EU luomumerkin tunnistaa jo yli puolet väestöstä. Nimisuojatuotteiden merkit ovat melko tuntemattomia. Sirkkalehti- ja Hyvää Suomesta -merkki tunnetaan hyvin. Hyvää Suomesta ja Sirkkalehti vaikuttavat myös ostopäätökseen. 70 % vastaajista sanoo merkin vaikuttavan vähintäänkin melko paljon tuotteen valintaan.

Elintarvikkeiden alkuperämaamerkinnät ovat tärkeimpiä keski-ikäisille naisille ja miehille sekä yli 65-vuotiaille naisille. Vaikka 84 % vastaajista alkuperämaatieto on erittäin tai melko tärkeä, vain 21 % vastaajista tarkistaa kyseisen tiedon elintarvikepakkauksista. Seitsemän kymmenestä lukee ravintomerkintöjä sisältäviä tietoja. Sokeri ja rasva ovat yleisimmät asiat, jotka elintarvikepakkauksesta tarkistetaan. Vain 8 % tarkistaa elintarvikkeen suolamäärän ja 3 % kuidun määrän.

Miksi pakkausmerkinnät – viestintä- ja neuvontakampanja kuluttajille

Kampanjassa lisätään kuluttajien pakkausmerkintöjen lukutaitoa, tietoa eri merkintöjen merkityksestä ja helpotetaan kuluttajia löytämään itselleen sopivia tuotteita. Hyvillä valinnoilla voi edistää terveyttä ja ehkäistä ruokahävikkiä. Kampanja edistää elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä olevien päiväys-, ravintosisältö-, alkuperämaamerkintöjen, Luomu- sekä EU-laatujärjestelemien mukaisten merkkien tuntemusta ja kuluttajien kiinnostusta niitä kohtaan.

Miksi pakkausmerkintä -kampanja näkyy laajasti mm. julkisissa kulkuvälineissä ja kuuluu radiossa. Seuraa kampanjaa marttojen sosiaalisissa kanavissa verkkosivulla www.miksipakkausmerkinnät.fi. Marttaliitto, -piirit ja -yhdistykset kertovat pakkausmerkinnöistä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri Suomea.

Kuluttajatutkimus tehtiin osana Miksi pakkausmerkinnät -hanketta, jossa kampanjoidaan elintarvikepakkausmerkintöjen lukutaidon parantamiseksi. Kampanjaa rahoittaa Ruokavirasto. Marttaliiton kumppaneina Miksi pakkausmerkinnät -kampanjassa toimivat Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus uusitaan keväällä 2021. Lisätietoa tutkimuksesta sekä kampanjasta löytyy www.miksipakkausmerkinnat.fi.

Martat tempaisevat ja patalaputtavat Suomen

Kuvassa martat Marja Vartio ja Anne Vänttilä Kuvaoikeudet: Katariina Lystad.

Martat toteuttavat 3.5. valtakunnallisen #martalta patalapputempauksen, jonka tavoitteena on yllättää ja ilahduttaa ihmisiä marttojen käsin tekemillä patalapuilla. Patalaput viedään torstaina 3.5.2018 eri puolilla Suomea puistoihin, kauppoihin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Löytäjä saa patalapun lahjaksi martalta. Patalappuja myös annetaan kädestä käteen.

Marttojen aiemmat käsityötempaukset ovat usein kohdistuneet tietylle kohderyhmälle. Idea patalapputempaukseen syntyi halusta ilahduttaa laajasti tavallisia ihmisiä jollakin käsintehdyllä, jolla on aidosti käyttöä arjessa.

– Jokainen meistä tarvitsee patalappuja. Tempauksella haluamme kannustaa ihmisiä tekemään käsillään ja oppimaan uusia taitoja. Haluamme tehdä myös toimintaamme tunnetuksi ja kutsua mukaan Marttoihin, toteaa Marttaliiton kansalaistoiminnanjohtaja Reija Salovaara.­

Patalappuja tehtiin yli odotusten

Martat ovat tehneet kevään 2018 aikana arviolta yli 50 000 patalappua.  Samalla martat ovat oppineet ja opettaneet toisilleen erilaisia käsityötekniikoita. Patalappuja on neulottu, virkattu, tehty ompelukoneella, tilkkutöinä tai esimerkiksi huovuttaen.

– Yksittäiset martat ovat tehneet jopa yli 200 patalappua. Monet patalapuista ovat teknisesti erittäin taidokkaita käsitöitä. Paikallisissa marttayhdistyksissä tempauksesta on innostuttu valtavasti eri puolilla Suomea Hangosta Ivaloon. Tempaus innosti marttoja mukaan yli kaikkien odotustemme, sanoo Salovaara.

Jokaisessa patalapussa on mukana viesti martalta. Martat kannustavat patalappujen löytäjiä jakamaan kuvia patalapuista sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #martalta. Marttaliitto arpoo Instagramissa kuvan jakaneiden kesken toukokuun lopussa Martanpuodin-tuotteita.

Viime vuonna martat tekivät vapaaehtoistoimintaa yli puoli miljoonaa tuntia

Käsityöt ja käsityötempaukset ovat merkittävä osa marttojen tekemää vapaaehtoistoimintaa. Esimerkiksi viime vuonna martat tekivät virkattuja ja neulottuja vauvanpeittoja Uuden lastensairaalan pienille potilaille ja tänä keväänä villasukkia olympia- ja paralympiajoukkueiden urheilijoille.

Käsillä tekeminen on osa Marttojen tämän vuoden kestävä arki -teemaa. Suurin osa patalapuista on tehty ekologisilla tai kierrätetyillä materiaaleilla. Taito osata tehdä itse on osa resurssiviisasta ja vastuullista arkea.

KANNANOTTO: Marttaliitto ja Kuluttajaliitto: Henkivakuutuskorvausten verotusta ei saa kiristää

billets-de-banque-euros

Marttaliitto ja Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet esittävät huolensa siitä, että kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ollaan kiristämässä.

Kriisitilanteissa kuluttajat tarvitsevat tukea, joilla perheet voivat selvitä yllättävistä tilanteista. Tähän eivät yleensä omat tai yhteiskunnan varat riitä, vaan monet hankkivat vakuutuksen lisäturvaksi. Noin kolmanneksella kuluttajista on vapaaehtoinen lisäturva, vakuutus. Sitä ei saa heikentää veronkiristyksillä.

Valtiovarainministeriön esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muutokseksi esitetään, että nykyisin verovapaan henkivakuutuksen perusteella saatua alle 35 000 euron suuruista korvausta ryhdytään verottamaan. Verottaminen koskisi myös muitakin vakuutusmuotoja, joista maksetaan kuolemantapauksissa kertakorvauksia (mm. työntekijäin ryhmähenkivakuutus, matkustajavakuutus, ryhmähenkivakuutus sekä vapaaehtoinen tapaturmavakuutus).

Riskihenkivakuuttaminen ei ole perheille sijoittamista. Riskihenkivakuutuksilla on suuri taloudellinen merkitys perheille, joiden tilanne ei ole mahdollistanut säästöjen kertymistä. Kuolemantapauskorvaus korvaa tulojen menetystä, jos perheen pääasiallinen tulonhankkija menehtyy. Tämä voi aiheuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen merkittävän huononemisen, jota lakisääteinen sosiaaliturva ei paikkaa.

Nykyinen, kuolemantapauksesta maksettavan korvauksen verovapaa osa, 35 000 euroa, ei ole monellekaan riittävä, jos sitä vertaa keskimääräisiin asuntolainamääriin (100 000 – 160 000 € lapsiperheissä). Tyypillisesti kuolemantapauskorvaus maksetaan kuolleen leskelle ja lapsille turvaamaan heidän selviytymistään kriittisessä elämänvaiheessa.

Noin kolmanneksella suomalaisista on vapaaehtoinen henkivakuutus. Etenkin perheille, joilla on asuntovelkaa sekä lapsia huollettavana, henkivakuutukset ovat tärkeä lisäturva, joka voi auttaa mm. säilyttämään perheen kodin. Tätä turvaa ei saa heikentää veronkirityksellä.