Archives

KOTITALOUSVÄHENNYS ON TARPELLINEN JA SIITÄ ON HYÖTYÄ

Suomen Kotityöpalveluyhdistys on erittäin huolissaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen vaikutuksista kotitalousvähennykseen tulevaisuudessa.

Kotitalousvähennyksen käyttöönoton jälkeen vuonna 2001, on kotityöpalvelualalle syntynyt uusia yrityksiä koko ajan. Valitettavasti alan yrityksiä ei luokitella erikseen vaan ne luokitellaan joko siivous- tai hoiva-alan yrityksiksi, joten tarkkaa lukua on mahdoton sanoa. Arviomme mukaan alalla on noin 5000 yritystä. Suurin osa yrityksistä on pieniä yhden – viiden hengen työllistäviä yrityksiä. Kotityöpalvelualalla on myös yrityksiä, jotka työllistävät yli 15 henkilöä. Kuten yritysten määrää, niin allalla työskentelevien henkilöiden määrää on mahdoton tarkasti sanoa.  Mielestämme on väärä tutkimustulos, ettei kotitalousvähennyksellä ole merkitystä työllisyyteen. Yhdistyksen mukaan kotitalousvähennyksellä on suuri merkitys työllisyyteen ja harmaaseen talouteen.

Kotitalousvähennys on turvannut palvelujen ostomahdollisuuden vähävaraisille. Kotitalousvähennys mahdollistaa lisäpalvelujen oston, mikäli sosiaalihuollon tukipalvelut tai kotihoitopalvelut eivät riitä palvelutarpeeseen. Kotitalousvähennyksen saa ostettaessa palveluja ylenevään sukupolveen esimerkiksi vanhemmille tai isovanhemmille. Pitää myös huomioida vanhusasiakkaiden kohdalla, että he ovat palvelusuunnitelman mukaisesti oikeutettuja arvonlisäverottomaan palveluun, jolloin myös palvelujen ostohinta on edullisempi. Kotitalousvähennyksen avulla pystytään turvaamaan vanhusten asuminen kotona pidempään.

Suomen kotityöpalveluyhdistyksen mielestä kotitalousvähennys on alan toiminnan elinehto ja mahdollistaa monialaisen yritystoiminnan ja työllistämisen. Kotitalousvähennys on luonut ja luo tulevaisuudessa yrittäjyyttä sekä työtä kotityöpalvelualalle.

Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen mielestä kotitalousvähennystä tulee kehittää ja turvata alan yritystoiminta ja työllisyys. Kotitalousvähennystä tulisi kehittää ruotsin mallin mukaisesti ja nostaa kotitalouspalvelujen osuutta kotitalousvähennyksessä pienentämällä remontipalvelujen osuutta. Samoin tulisi miettiä mahdollisuutta, että kotitalousvähennys huomioidaan jo asiakkaan laskussa ja yrittäjä saa kotitalousvähennyksen osuuden valtiolta. Samoin kotitalousvähennys tulisi laajetaa koskemaan vähennysoikeutta alenevaan sukupolveen.

This entry was posted on January 26, 2021, in Kotityöt.

Suomen käsityön museo kerää pandemian aikaisia käsityökokemuksia

Koronapandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään keväällä 2020. Suomen käsityön museo alkaa tallentaa pandemian aiheuttamaa poikkeusaikaa käsityön näkökulmasta museon kokoelmiin. Keräys toteutetaan yhteistyössä Taitoliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Museoviraston Elävän perinnön käsityöringin kanssa. Museo kerää käsityön koronamuistiinpanoja verkkoalustalle, jossa pääsee myös lukemaan muiden muistiinpanoja koronakäsitöistä. koronakasityo.muistele.fi

Käsillä tekeminen korona-aikana 2020 -verkkosivulla kerätään koronakevään herättämiä tuntoja vapaassa muodossa, olivat ne sitten päiväkirjamaisia merkintöjä, runoja, valokuvia, videoita tai ääniä. Museota kiinnostavat kokemukset poikkeusajasta vauvasta vaariin. Kerro, mikä sytytti erityisesti tänä keväänä käsitöihin vai muuttuiko käsityön tekeminen jollakin tapaa. Millaisia merkityksiä käsin tekemisellä on ollut sinulle poikkeustilanteen aikana? Voit myös lukea sivustolla muiden kokemuksia käsitöistä koronan aikaan.

Kotoilu sinällään on monelle arkea ja juhlaa, mutta poikkeustilanteen tuoman pakko muuttaa asetelmia. “Suomen käsityön museon vastuualue käsityö, käsin tekeminen ja siihen liittyvät toiminnot velvoittaa meidät tallentamaan tätä poikkeuksellista pandemia-aikaa”, kertoo tallennusprojektista vastaava amanuenssi Seija Hahl.

Käsityö- ja muotoilualan yhdistykset ja yritykset ovat kovan paineen alla sosiaalisen eristäytymisen vuoksi. Kevään sesonkikausi –äitienpäivä, valmistujaiset ym. juhlat – ovat tulossa ja päällä olisi yksi vuoden kiireisimmistä myyntiajoista. “Museona haluamme tallentaa, miten myös käsityöyrittäjät pärjäävät, kun suurin osa toiminnoista on nyt etäyhteyksien varassa. Onko yrittäjät löytäneet uusia toimintamuotoja esimerkiksi verkkokauppojen rinnalle? Poikkeusajan vaikeuksista voi nousta aivan uusia, innovatiivisiakin toimintamuotoja, joita voi jatkaa kriisin rauettuakin ja näitä vinkkejä voi sivuston kautta jakaa myös muille”, Hahl kuvailee tallennustyötä.

Vinkkaamalla omasta tekemisestään verkkoalustalla voi piristää muita ja samalla museo pääsee taltioimaan nämä erityisajat tuleville sukupolville. Arkistoon tallennettavaa materiaalia voidaan myöhemmin hyödyntää esimerkiksi tutkimuksissa, julkaisuissa ja näyttelyissä. “Voidaan vertailla esimerkiksi tämän ajan käsitöiden tekemistä muihin poikkeuksellisiin ja leimansa jättäneisiin aikoihin, kuten sota-ajat ja pula-aika”, Hahl jatkaa.

Kirjoituksia ja kuvia voit jättää suoraan verkossa koronakasityo.muistele.fi. Julkaisun yhteydessä voit valita annatko luvan julkaista muistosi muiden myös luettavaksi vai ainoastaan museon kokoelmiin tallennettavaksi. Julkinen aineisto tulee olemaan muistele.fi -sivustolla vapaasti katsottavissa. Kirjoittajien tietoja ei kummassakaan tilanteessa luovuteta edelleen. Materiaali tallennetaan Suomen käsityön museon arkistoon ja aineistoa käsitellään muutenkin luottamuksellisesti tietosuoja huomioiden.

Yhteistyössä

Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi

Museoviraston Elävä perintö www.aineetonkulttuuriperinto.fi

Taitoliitto www.taito.fi

 

This entry was posted on April 24, 2020, in Kotityöt.

KoroNalle-tempaus yhdistää käsityön ja luovuuden – käsillä tekeminen antaa turvaa ja ajankulua

Käsityön suosio on noussut viime päivinä entisestään, moni kotona oleva on kaivanut keskeneräiset käsityöt kaapista ajankuluksi tai päättänyt nyt viimein opetella vaikka sen kuuluisan villasukan neulomisen. Onneksi netti on ohjeita pullollaan ja myös alueelliset taitoyhdistykset ovat vauhdilla kehittäneet uusi ohjeita, vinkkejä ja tekemispaketteja käsityöhön hurahtaneille kun perinteinen kurssitoiminta on tauolla.

Taito Varsinais-Suomi päätti kutsua koko Suomen mukaan tekemään yhdessä. Nyt turvaudutaan luovuuteen, käsitöihin ja johonkin halattavaan – lähde siis mukaan KoroNalle-tempaukseen!

“Ei tehdä tästä vakavaa eikä jyrkän oikeaoppista vaan tehdään se näin: Etsi nalle tai muu vastaava unilelu, uusi tai vanha ja ryhdy pistelemäään ja paikkailemaan mielesi mukaan. Voit kursia kasaan ajatuksiasi ja tunnelmiasi samalla kun saat käsillesi mieleistä tehtävää”, sanoo Taito Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Tiina Aalto.

KoroNalle tempaus sopii tehtäväksi yhdessä kodeissa, se voi olla myös kotikoulua viettävien lasten käsityöprojekti. Toivotaan että mukaan lähtee niin aloittelijoita kuin pitkän linjan taitajia, kaikkien pistot ja nallet ovat arvokkaita. Ehkä tässä on sysäys kunnostaa ikivanha risa nalle tai tehdä lapsen kanssa yhdessä oma KoroNalle.

Voit raportoida projektiasi someen tunnisteilla #koronalle ja @taitovarsinaissuomi. Yhdistys ja Taitoliitto lupaavat jakaa tuotoksia sometileillään ja alustavia suunnitelmia jopa KoroNallejen-näyttelystä epidemian taituttua on jo tehty.

Katsotaan mihin päädytään ja katsotaan se yhdessä. 

#koronalle
@taitovarsinaissuomi
#onnielääkäsityössä

Taitoliitto
www.taito.fi 

This entry was posted on March 24, 2020, in Kotityöt.

Kotitaloudet tekevät määrällisesti paljon kotitöitä ja se on myös kansantaloudellisesti merkittävä asia

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys oli Suomessa 95,2 miljardia euroa vuonna 2016. Bruttokansantuote oli vastaavana aikana 216,1 miljardia euroa.

Kansainvälisesti sovitun käytännön mukaan palkatonta kotityötä eli kotitalouksien itselleen tuottamia palveluita ei pääsääntöisesti lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen. Tälle kotitalouksien tekemälle työlle voidaan kuitenkin laskea arvo.

Kotitaloustuotannon arvo -tilaston vuoden 2016 laskelmissa käytetään uusimman kulutustutkimuksen (2016), vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen sekä monien vuositilastojen tietoja. Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen tiedot on päivitetty huomioiden kotitaloustyyppien lukumäärät vuonna 2016. Kotitaloustuotannon arvoa koskevat luvut on laskettu uuden kansainvälisen ohjeistuksen mukaan.

Kotitaloustuotannolla tarkoitetaan sekä bruttokansantuotteeseen sisältyvää että sen ulkopuolelle jäävää kotitaloustuotantoa. Laskelmissa nämä kaksi erää pidetään erillään, jolloin BKT:n ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto voidaan suhteuttaa bruttokansantuotteeseen tai se voidaan summata bruttokansantuotteen kanssa niin kutsutun laajennetun bruttokansantuotteen laskemiseksi, eikä laskelmiin näin tule päällekkäisyyttä.

Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys kattaa kotitalouksien itselleen tekemän työn arvon ja tuotannossa käytetyn kiinteän pääoman kulumisen, ja se on bruttokansantuotetta vastaava käsite näissä laskelmissa.

Bruttokansantuote oli Suomessa 216,1 miljardia euroa vuonna 2016, ja koko kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 95,2 miljardia euroa. Kotitaloustuotannosta BKT:hen sisältyvä osuus oli 16,4 miljardia ja BKT:n ulkopuolelle jäävän (nk. non-SNA) kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys 78,8 miljardia euroa. Tilinpidon ulkopuolelle rajattu osuus kotitaloustuotannosta vastasi 36,5 prosenttia BKT:stä. Hyvin samalla tasolla on ollut BKT:n ulkopuolisen kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen suhde BKT:hen myös vuosina 2009 ja 2012.

BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon suhde BKT:hen

Niin kutsuttu laajennettu BKT, eli BKT:n ja BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen summa, oli 295,0 miljardia euroa vuonna 2016. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys – eli nyt voidaan huomioida sekä BKT:hen jo sisältyvä että sen ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto – on tästä laajennetusta BKT:stä hieman vajaa kolmannes eli 32,3 %.

Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmää täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa tilinpitoon kuulumattoman kotitaloustuotannon merkitystä. Tilasto kuvaa kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa.

Tilastokeskuksen internet-sivuille on tuotettu taulukot, joista näkyvät aiemmat, Suomessa laaditun mallin mukaiset laskelmat vuosille 2001-2012 sekä uudemmat, kansainvälisen suosituksen mukaisesti laaditut laskelmat vuosille 2009-2016.

Lähde: Kotitaloustuotannon arvo, Tilastokeskus

This entry was posted on November 7, 2018, in Kotityöt.

Toukotalkoot-kampanja: Tarkasta kotisi kuntoon

 

Toukotalkoot-kampanja muistuttaa jo kymmenennen kerran siitä, että vähintään kerran vuodessa on hyvä tehdä tarkastuskierros vakituisen asunnon ja loma-asunnon taloteknisten ja turvallisuutta lisäävien laitteiden kunnon toteamiseksi. Kiinteistöalan, asumisen, turvallisuuden sekä talotekniikan yhteisöjen yhteinen kampanja tarjoaa asukkaiden avuksi kättä pidempää: suomen-, ruotsin, englannin ja venäjänkieliset tarkastuslistat helpottavat tarkastamista, olipa asumismuotona sitten kerros- tai omakotitalo.

Tarkastuslistat on laadittu erikseen kerros- ja omakotitaloille, sillä asukkaan vastuulla olevat työt vaihtelevat asumismuodon mukaan. Listoissa käydään läpi yksinkertaiset, asukkaan itsensä tehtävänä olevat tarkastustoimet liittyen muun muassa turva- ja sähkölaitteisiin, vesi- ja viemärijärjestelmään, lämmitykseen ja ilmanvaihtoon. Pientalojen osalta on huomioitu myös salaoja- ja sadevesijärjestelmät.

Korvaukset vahingoista satoja miljoonia

Huoltotoimet lisäävät asumismukavuutta, saavat aikaan energiansäästöä, ja parantavat oman kodin turvallisuutta ja asumisterveyttä sekä ylläpitävät kiinteistön tai huoneiston arvoa. Useimmille meistä oma koti on koko elämän suurin investointi, joten siitä kannattaa pitää hyvää huolta!

Ennalta ehkäisevien tarkastustoimien merkitys on suuri, sillä vakavimmillaan kyse voi olla ihmishengistä ja vahinkoihin liittyvät taloudelliset menetykset ovat suuria. Vakuutusyhtiöt maksoivat kotivakuutuksista vuonna 2016 vuotovahinkokorvauksina 174 miljoonaa euroa ja palovahingoista 159 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan asuin- ja asuinkäytössä olevissa lomarakennuksissa on vuosittain runsaat 3 000 tulipaloa. Vesivahinkoja havaitaan noin 100 kappaletta joka päivä. Turvallisuuden parantamisen lisäksi kodin teknisten järjestelmien kunnossapito ja oikea käyttö pienentää asumiskustannuksia.

Toukotalkoot-kampanja myös muistuttaa, että suuri osa talotekniikan kunnossapidosta on ammattilaisten työtä. Turvallisuus- ja vastuukysymykset painottuvat esimerkiksi ostettaessa uusia sähkölaitteita kiertäviltä kauppiailta, verkkokaupasta ja käytettyjä laitteita kirpputoreilta tai verkkohuutokaupasta.

Oikea kierrätys erikoisteemana

Vuoden 2018 Toukotalkoiden eräs pääteema on kierrätys. Kevään huoltotoimien yhteydessä on hyvä tarkastaa sähkölaitteiden toimivuus, korjauttaa tai hävittää nurkkiin kertynyt elektroniikkaromu ja tyhjentää laatikot vanhoista paristoista ja vikaantuneista lampuista. Korjauskelvottomat laitteet toimitetaan niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin, paristot voi palauttaa kaupan keräyspisteisiin, akulliset laitteet sekä esimerkiksi freoneja sisältävät laitteet puolestaan luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Toimivia laitteita puolestaan voi kierrättää edelleen hyötykäyttöön esimerkiksi kirpputoreille ja hyväntekeväisyyteen.

Vuosittain järjestettävässä Toukotalkoot-kampanjassa ovat mukana Suomen Kiinteistöliitto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Suomen Omakotiliitto ja Lämmitysenergia Yhdistys.

Lisätietoja kodin ja kesämökin huoltotoimenpiteistä:

www.Toukotalkoot.fi -sivustolta löytyvät muun muassa asukkaille tarkoitetut, ladattavissa olevat tarkastuslistat.

Freskan siivoojat jakavat vinkkinsä kodin kevätsiivoukseen ja murtavat sitkeän myytin – ”Imuroida kannattaisi jo ennen pölyjen pyyhkimistä”

Kotisiivouspalveluita tarjoavan Freskan siivoojat kertovat, miten kodin saa loistamaan kevätauringossa. Kevätsiivous on ajankohtaista juuri nyt monissa suomalaisissa kodeissa, ja tämä näkyy Freskan tilauksissa: eniten erikoissiivouksia, kuten ikkunanpesua, tilataan keväisin.

Kevät saa ihmiset kiinnostumaan kodin kunnossapidosta, sillä lika ja pöly erottuvat pinnoilta entistä paremmin valon määrän lisääntyessä. Tämä näkyy Freskan tilauksissa: kotisiivouksia tilataan eniten maalis–toukokuussa, ja ikkunanpesuissa piikki näkyy heti kevään alussa.

Freskan siivoojat ovat kotisiivouksen erityisasiantuntijoita. Siivoojia työkseen rekrytoiva ja kouluttava Linh Train sekä siivooja ja kouluttaja Emese Bakk jakavat omat vinkkinsä tehokkaaseen kevätsiivoukseen.

1. Hyödynnä lisääntynyt valon määrä. Iske kiinni niihin nurkkiin, jotka ovat jääneet talven aikana huomiotta. Tyhjennä tasot turhasta tavarasta ja kiillota paikat hohtaviksi – lopputulos on helppo tarkistaa auringon valossa.

2. Kierrätä vuoden aikana kaappeihin kertynyt turha tavara. Siivoaminen sujuu entistä näppärämmin, ja pöydillä on vähemmän tavaraa keräämässä pölyä. Uudelleenjärjestä myös kaapit: huolla neuleet ja muut talvivaatteet ja tuo piristävät kevät- ja kesävaatteet niiden tilalle.

3. Raikasta koti pesemällä verhot sekä koristetyynyt ja -viltit. Ne kerryttävät talven aikana huomattavan määrän pientä pölyä ja likaa, mikä lisää sisäilman tunkkaisuutta. Pesuveteen voi lisätä esimerkiksi tipan eteeristä laventeliöljyä tai muuta suosikkituoksua.

4. Imuroi ja tuuleta patjat. Voit hyödyntää myös imuroimisessa eteerisiä öljyjä lisäämällä esimerkiksi muutaman tipan piparminttuöljyä uuteen pölypussiin ennen imurointia.

Ammattilaiset vinkkaavat myös, että perinteisessä kodin siivousjärjestyksessä on parannettavaa. Imurointi kannattaisi tehdä itse asiassa ennen pölyjen pyyhkimistä, sillä imurointi itsessään pölyttää ilmaa ja sen jälkeen pinnoille saattaa ilmestyä pölyhiukkasia. Kun pyyhit pölyt vasta imuroinnin jälkeen, pinnat tulevat kerralla hohtavan puhtaiksi.

Tietoja Freskasta:

  • Freska on tuonut digitaalisuuden siivouspalveluihin ja palvelut helposti jokaisen ulottuville. Yritys perustettiin Suomessa vuonna 2015. Ripeäliikkeinen Freska laajentui Norjaan jo vuonna 2016 ja Ruotsiin vuonna 2018. Freska työllistää tällä hetkellä noin 800 siivoojaa Pohjoismaissa.
  • Freska kertoi helmikuussa 2018 tavoitteestaan palkata 1 000 uutta siivoojaa pohjoismaissa vakituiseen työsuhteeseen. Tämä kertoo siitä, että kotisiivouspalveluiden käyttö on suositumpaa kuin koskaan.
  • Freska on alusta alkaen panostanut ja kehittänyt siivoojapuoltaan ja haluaakin poistaa työhön liittyviä ennakkoluuloja. Freska rekrytoi ja kouluttaa jokaisen siivoojansa itse ja järjestää siivoojille esimerkiksi säännöllisiä kielikursseja ja muuta vapaa-ajan toimintaa.

Serla selvitti: Suomalaisnuoret pitävät siivouksesta vanhempaa väestöä enemmän ja siivoavat muita useammin

cleaning-268126_960_720

Alle 24-vuotiaat pitävät siivouksesta vanhempia ikäluokkia enemmän ja myös siivoavat muita useammin, selviää Serlan kesäkuussa 2017 teettämästä siivoustutkimuksesta. Suurimmalle osalle suomalaisista (57 %) siivoaminen on kuitenkin pakkopullaa, jota tehdään kerran tai pari viikossa. Viikkosiivous tehdään vanhoilla, lapsuudenkodista tai kotitaloustunneilta opituilla tavoilla.

Suurin osa suomalaisista (57 %) ei pidä siivoamisesta, mutta he tekevät sitä vähintään kerran viikossa pakon sanelemana, selviää Serlan kesäkuussa 2017 Nepalla teettämästä siivoustutkimuksesta. Mitä vanhemmalta kysytään, sitä vähemmän siivouksesta pidetään. Huomattavaa on, että alle 34-vuotiaista vastaajista yli puolet joko piti siivouksesta tai piti sitä kelpo hommana, kun palkintona odottaa puhdas koti. Alle 24-vuotiaista kolmasosa siivoaa pari kertaa viikossa, mikä on selkeästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin (20 %).

– Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykynuoret ja nuoret aikuiset ovat siistiä kansaa, jotka siivoavat mielellään, Serlan Brand Manager Hanna Hirvonen pohtii. 

Ruuhkavuosia elävät tyytymättömämpiä siivoustiheyteen – siivoojalle ei silti makseta

Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että koti täytyy siivota vähintään kerran viikossa, ja samaan aikaan 40 %:ssa kotitalouksia siivous aiheuttaa kinastelua. Naiset ovat hieman miehiä tyytymättömämpiä kotinsa siisteyteen. Ruuhkavuosia elävät, 35–44-vuotiaat ovat hieman muita tyytymättömimpiä kotinsa siivoustiheyteen. Heistä 58 % sanoo siivoustiheyden olevan riittävä, kun muissa ikäluokissa näin vastasi yli 60 %. Kaikkein tyytyväisimpiä kotinsa siivoustiheyteen ovat eläkeläiset (65–74-vuotiaat).

Suomalaiset ovat selkeästi kansaa, joka haluaa siivota itse, vaikka työstä ei pidetä tai sille ei olisi aikaa kiireisessä elämäntilanteessa. Vastaajista vain yksi tuhannesta kertoi maksavansa siivoojalle kotinsa siivoamisesta.

Nuoret tekevät siivouksesta hauskaa – suomalaiselle siisti koti on palkinto siivouksesta 

Kaikista suomalaisista 38 % sanoo, ettei palkitse itseään siivouksen jälkeen. 40 prosentille suomalaisista siivottu koti on sopiva palkinto siivousurakasta.

Nuoremmat vastaajat pitävät siivouksesta ja koettavat tehdä siitä kivaa; suurin osa (64 %) alle 24-vuotiasta kuuntelee siivotessaan musiikkia, mikä ei taas vanhemman väestön vastauksissa tullut esille.

– Nuoret tykkäävät siivouksesta ja myös palkitsevat itsensä siitä; kotiin ostetaan tuoreita kukkia tai sytytetään kynttilöitä. Moni myös nauttii lasillisen hyvää juomaa, kokkailee maistuvaa ruokaa tai pitää leffaillan siivouksen päätteeksi. Koska siivota täytyy, miksei siitä voisi myös yrittää nauttia, Serlan Brand Manager Hanna Hirvonen vinkkaa. 

Kodin järjestyksestä pidetään päivittäin huolta – vanhoilla opeilla

Suomalaisista 65 % siivoaa yhä vanhemmiltaan tai kotitalousoppitunneilta saaduilla opeilla. Tärkeimmäksi opiksi mainittiin jokapäiväinen pieni kodin ylläpito. Opit myös kulkevat sukupolvelta toiselle, sillä lähes 60 % vastaajista kertoi opettavansa myös itse jälkipolvilleen jokapäiväisen kodin ylläpidon ”tuo tullessas, vie mennessäs”.

– Vanhat, perinteiset tavat tuntuvat olevan hyvin juurtuneita suomalaisperheissä. Nuorena omaksutut siivoustavat ovat käytössä vuosikausia eikä niitä sen enempää kyseenalaisteta, Hirvonen sanoo.

Talouspaperi on apu pikasiivouksessa

Tärkeimmiksi siivousvälineiksi tutkimuksessa nousivat imuri, rätti ja mikrokuituliina. Samoja välineitä käytetään myös kodin pikasiivouksessa, lisäksi käteväksi pikasiivousapuriksi nousi talouspaperi. Talouspaperia käytetään muun muassa keittiössä ruoanlaiton sotkujen siivoamiseen ja keittiön pintojen pyyhkimiseen. Erityisesti vanhemmat ikäluokat löytävät talouspaperille monia käyttökohteita.

– Siivouksesta voi tehdä itselleen piirun verran miellyttävämpää ja helpompaa, jos on oikeanlaiset välineet oikeisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Serlan valikoimasta löytyy erilaisia talouspapereita eri tarkoituksiin: nukkaamaton siivousliina sopii hyvin lasi- ja peilipinnoille, pikasiivousta helpottaa kostea siivousliina, ja isompaan puhdistusurakkaan kannattaa käyttää riittoisaa XXL-paperipyyhettä, Hirvonen vinkkaa.

Lisätietoja tutkimuksesta: Näin suomalaiset siivoavat 

  • Serla teetti tutkimuksen suomalaisten siivoustavoista 8.6.–20.6.2017 Nepan partneripaneelissa. Otanta: 15–74-vuotiaat, maata edustava näyte (n=1 007) sukupuolen, iän sekä asuinpaikan perusteella.
  • Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa suomalaisten mielipiteitä siivouksesta, siivoustiheyttä ja -tapoja sekä tärkeimpiä siivousvälineitä.
  • Vastaajista 57 % kertoi, ettei pidä siivouksesta.
  • Suomalaiskodeissa siivotaan kerran pari viikossa, mikä on suurimman osan (65 %) mielestä riittävä tiheys. Naiset (36 %) ovat miehiä (25 %) tyytymättömämpiä kodin siivoustiheyteen.
  • Suomalaiskodeissa perussiivoukseen kuuluu imurointi, vessan ja keittiön peseminen sekä pintojen pyyhkiminen.
  • Kaapit, laatikot, komerot sekä varastotilat jäävät useimmiten siivoamatta.
  • Tärkeimmiksi siivousvälineiksi tutkimuksessa nousivat imuri, rätti ja mikrokuituliina.
  • Samoja välineitä käytetään myös kodin pikasiivouksessa, lisäksi käteväksi pikasiivousapuriksi nousi talouspaperi.
  • Siivoukseen käytettävistä erimerkkisistä talouspapereista Serlan suosio oli selkeästi suurin. Vastaajista 30 % kertoi käyttävänsä Serlan talouspapereita siivoamisessa.

Harkitse kahdesti ennen kuin ryhdyt remonttireiskaksi

2016-09-30-13_27_37-harkitse-kahdesti-ennen-kuin-ryhdyt-remonttireiskaksi-if-vahinkovakuutusyhtio

Moni pitää kunnia-asiana sitä, että osaa tehdä kodin pienet korjaus- ja asennustyöt itse. Ennen hihojen käärimistä kannattaa kuitenkin punnita, mihin omat taidot riittävät. Väärin tehty asennus voi pahimmillaan johtaa massiivisiin vahinkoihin, joita vakuutus ei kata.

Kotia kunnostaessa omia taitoja kannattaa analysoida kriittisesti – jo ennen töiden aloittamista. Kotivakuutukset eivät yleensä kata vahinkoja, jotka johtuvat asennus-, työ- tai rakennusvirheistä. Esimerkiksi astianpesukonevuotojen taustalta löytyy usein asennusvirheitä. Astianpesukone kytketään tyypillisesti vesijohtoverkkoon väärin tai putkien liitoskohtia kiristetään joko liian vähän tai liian paljon.

– Ei ole ollenkaan liioittelua asennuttaa astianpesukone ammattilaisella. Esimerkiksi tiivisteen unohtuminen astianpesukoneen tulovesiputken liitoksesta voi johtaa pahimmillaan koko keittiön lattian uusimiseen. Silloin puhutaan helposti useiden tuhansien eurojen vesivahingosta. Jos astianpesukoneen asentaminen ei ole tuttua, melko pienikokoinen tiiviste voi unohtua helposti, korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Ifistä sanoo.

Ammattilaisten palkkaaminen ulkoistaa myös vastuun asennus- ja työvirheiden osalta. Jos esimerkiksi vesivahingontai tulipalon syyksi paljastuu asennusfirman tekemä virhe, vahingot korvataan asennuksen tehneen yrityksen vakuutuksista.

– Kodin huolto- ja asennustöiden kohdalla kannattaa muistaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen. Lisäksi kodinkoneliikkeet tarjoavat toisinaan kaupan päälle pesukoneen asennuksen, kun ostaa uuden koneen, Virtanen vinkkaa.

Tällaisia ovat yleisimmät vahinkoihin johtavat asennusvirheet suomalaiskodeissa:

  • Astian- tai pyykinpesukone on kytketty vesijohtoverkkoon väärin
  • Putkien liitoskohtia on kiristetty liikaa tai liian vähän
  • Lattiakaivo on asennettu väärin
  • Hajulukko on asennettu väärin
  • Vesikaton läpiviennit on tehty väärin

Siivoaminen on yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa – pyykinpesuhommiin naiset eivät päästä puolisoitaan

clothes-pegs

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa siivotaan kerran viikossa, kaivataan enemmän apua puolisolta siivouksessa – erityisesti ruuhkavuosien aikaan – ja riidellään siivoustöiden jakamisesta. Pyykinpesun naiset haluavat kuitenkin hoitaa itse, eikä siitä synny yhtä helposti riitaa. Henkel Nordenin teett ä m ä änarkielämän rutiineja luotaavaan tutkimukseen vastasi yhteensä noin 1000 henkil öä Suomesta.

Henkel Nordenin tuoreen tutkimuksen mukaan arkiset kotity ö t jakavat mielipiteit ä suomalaisissa kodeissa. Tutkimukseen osallistuneista naisista 60 prosenttia kertoo huolehtivansa kodin siivoamisesta, kun vastaava luku miehiss ä on 42 prosenttia. Jopa 45 prosenttia naisista sanoo kuitenkin kaipaavansa siivouksessa enemm ä n puolisonsa apua. Avun tarve koetaan suurempana tutkimuksen nuoremmissa ikäluokissa, 36–55 ja 23–36 -vuotiaiden keskuudessa (33 % ja 36 %), kuin 56–65 -vuotiaiden keskuudessa (26 %). Nuoremmissa ikäluokissa elet ää n todenn ä k ö isemmin ruuhkavuosia ja lapsiperheen arkea.

Siivoaminen on myös yleinen riidanaihe suomalaisissa kodeissa. Puolet naisista (50 %) ja useampi kuin joka kolmas mies (38 %) myöntää riidelleensä siivoamisesta puolison kanssa.

Valtaosassa (60 %) suomalaisista kodeista siivotaan kerran viikossa. Joka viides (20 %) kertoo siivoavansa useammin kuin kerran viikossa ja lähes yhtä monta (17 %) vain kerran kuukaudessa.

Naiset haluavat hoitaa pyykinpesun itse

Siivoamiseen verrattuna pyykinpesu aiheuttaa hyvin paljon vähemmän eripuraa suomalaisissa pariskunnissa. Peräti 79 prosenttia naisvastaajista kertoo hoitavansa kotitalouden pyykinpesun itse. Reilu kolmannes naisvastaajista (39 %) on myös tyytyv ä inen tilanteeseen, eik ä kaipaa puolisonsa apua. Lähes kaksi kolmesta kertoo, että ei ole koskaan riidellyt kumppanin kanssa pyykinpesusta.

– On kiinnostavaa huomata, miten arkiset rutiinit jakavat mielipiteit ä . Tutkimuksesta voi p ää tell ä , ett ä siivoaminen lankeaa edelleen useammin naisten harteille ja t ä h ä n roolitukseen kaivataan my ö s muutosta. Vastaavasti pyykinpesusta on aiheutunut yll ä tt ä v ä n harvoissa kodeissa riitaa. Pyykinpesua ei selv ä sti koeta yht ä rasittavana tai sitten siin ä ei luoteta puolison apuun yht ä paljon kuin siivoamisessa, koska puolet v ä hemm ä n naisista vastasivat kaipaavansa sen suhteen apua. T ä ss ä kin on kuitenkin huomattavissa muutosta, kun verrataan nuorempaa ik ä luokkaa vanhempaan, kommentoi Henkel Nordenin Brand Manager Tiina Nieminen.

Tietoja tutkimuksesta

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa tehtyyn arkielämän rutiineja selvittävään kyselytutkimukseen ”Henkel Habits” vastasi 1000 henkilö jokaisessa maassa. Kyselyn teki CIANT Henkel Nordenin toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2016.

This entry was posted on September 14, 2016, in Kotityöt.

Kotitöiden jakautuminen naisten ja miesten töihin kasvaa iän myötä

images

Suomalaiset suhtautuvat varsin sukupuolineutraalisti kotitöihin, mutta erot nousevat selvimmin esiin iän karttuessa. Mitä vanhemmaksi suomalainen on varttunut, sitä vahvemmin kotityöt jakautuvat miesten ja naisten töihin, selviää Suomalaisen Työn Liiton selvityksestä. Viemärin putsaaminen, nurmikon leikkaaminen ja pölyjen pyyhkiminen nähtiin eniten iän myötä jakautuneina kotiaskareina.

Mielipide-ero kotitöistä näyttää tutkimuksen valossa olevan erityisesti sukupolvien, eikä niinkään sukupuolten, välillä. Mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tasa-arvoisempi suhtautuminen hänellä on kotitöiden jakautumiseen. Roolijako miesten ja naisten kotitöiden välillä elää erityisesti seniorien asenteissa.

Suomalaisen Työn Liitto selvitti suomalaisten suhtautumista siivoukseen ja kotitöihin osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä ja siten suomalaista työtä. Kampanjatutkimus paljastaa, että eri ikäpolvet suhtautuvat kotitöihin eri tavalla. Esimerkiksi lähes puolet 65–79 -vuotiaista miehistä pitää pölyjen pyyhkimistä naisten työnä, mutta vain 6 prosenttia 18–34 -vuotiaista miehistä on tätä mieltä. Koko väestöstä kolme neljästä sanoo, että pölyjen pyyhkiminen kuuluu molemmille. Myös pyykin pesu on monien vanhempien mielestä naisten työtä.

– Roskien viemisessä ja viemäreiden putsaamisessa korostuu seniorimiesten näkemys, että nämä ovat perinteisesti miesten töitä. Ruohonleikkuriin tarttuu etenkin yli 65-vuotiaiden talouksissa mies. Eläkeikäisistä miehistä lähes 70 prosenttia sanoo nurmikon leikkaamisen kuuluvan miehelle, kun vastaavan ikäisistä naisista tätä mieltä on vain 36 prosenttia, selvittää Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (18–34 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 29 %, naiset 24 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 30 %, naiset 20 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 6 %, naiset 13 %)

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (65–79 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 71 %, naiset 46 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 68 %, naiset 36 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 45 %, naiset 38 %)