Suomalaiset ovat resurssiviisasta niksikansaa – vallitseva pandemia-aikakin näkyy Pirkka-nikseissä

Jun4

Suomalaiset ovat ehdottaneet Pirkka-lehden Niksi-Pirkka-palstalle vuodesta 1974 lähtien yli 100 000 niksiä, joista pitkälti yli 40 000 on julkaistu lehdessä. Vanhoistakin nikseistä näkee, että vastuullinen kuluttaminen ja kierrättäminen on suomalaisille hyvin tuttua: jos jokin hajoaa, se yleensä joko korjataan tai otetaan uusiokäyttöön. Niksit ja niiden suuri lukumäärä ovat todisteita paitsi luovuudesta, myös siitä, että maailmalla levinnyt life hack -ilmiö taidettiinkin keksiä alun perin Suomessa.

Kun ensimmäiset niksit julkaistiin Pirkka-lehdessä, säästäväisyyden ja kierrätyksen henki näkyi palstalla jo tuolloin. Niksi-Pirkan tarina alkoi Pirkka-lehden numerossa 1–2/1974. Ensimmäisiä niksejä olivat muun muassa miesten paidan uusi elämä tyynyliinana ja pehmeän pyyhkeen käyttö tiskialtaan pohjalla suojaamassa perintöposliineja.Myös nyky-Niksi-Pirkassa ekologisuus, kestävä kehitys ja kierrätys ovat niksien ydintä. Niksit heijastavat aikaansa ja ihmisen kekseliäisyyttä niin arjen kuin juhlankin helpottamiseksi, ja niistä näkee, että trendikäs resurssiviisaus on osattu Suomessa jo pitkään. Vallitseva pandemia-aikakin näkyy nikseissä: nikseissä pyritään hyödyntämään myös korona-ajan arkitarvikkeita uudella tavalla. Nähtäväksi jää, tuleeko kasvomaskeista samanlainen niksien vakioväline kuin sukkahousuista: tällä hetkellä maskiniksejä saapuu toimituksiin kuitenkin selkeästi sukkahousuniksejä enemmän.

Niksipoimintoja viideltä vuosikymmeneltä

1974:
Hullunkuriset perheet -pelikorteista häviää lasten leikeissä helposti kortteja, eikä uutta pakkaa raaski ostaa vähän väliä. Minä leikkaan lapsille kuvia maitotölkeistä. Näin he oppivat pelatessaan tuntemaan eläimiä, kasveja ja sieniä.

1978:
Uuden tiskiharjan ostettuasi pane entinen palvelemaan WC-harjana. Parempaa tuskin löydät, ja markkojakin säästyy.

1983:
Jos haluat välttää arimpien vaatteidesi nuhrautumisen vaatekaapissa, ota iso muovikassi, tee pohjaan reikä ja pistä ripustin siitä läpi. Näin pussi jää suojaamaan vaatetta.

1987:
Ennen kuin heität roskiin tai kaatopaikalle kananmunakennoja, pieniä lasipurkkeja, lankarullia, keittiöpaperirullan hylsyä yms., kysy lähimmästä tarhasta tai päiväkerhosta, tarvitaanko siellä ilmaista askartelumateriaalia. (K-ryhmä lisää, ettei nykyään kannata muutenkaan heittää roskiin, vaan kierrättää jo XX K-ruokakaupan yhteydessä löytyvässä Rinki-kierrätyspisteessä.)

1990:
Kun teen kaupan pakastepuolukoista survosta, nuijin puolukat pussissaan ja leikkaan ja tyhjennän pussin vasta sitten. Säästyy tiskiltä nuija ja kokki.

1996:
Juustosta jää lopulta jäljelle niin pieni pala, ettei sitä voi raastaa eikä viipaloida. Purista se valkosipulipusertimella, niin saat hyvää käyttötavaraa esim. lämpimän leivän päälle tai salaatin joukkoon.

2001:
Piirakkaa leipoessa et tarvitse erillistä astiaa voin sulatukseen, kun laitat voin suoraan piirakkavuokaan ja lämmität vuoan. Säästät astian, työvaiheen, aikaa ja sähköä.

2004:
Nuudelipusseista jää ylimääräisiä maustepusseja. Kun kaadat ylimääräiset mausteet sirottimeen, saat uutta makua makaroneihin.

2011:
Nykyauton mittariin saa eri näyttöjä. Laita oletusnäytöksi polttoaineen kulutus sadalla kilometrillä, niin säästät ajaessasi polttoainetta ja luontoa, kun seuraat kulutusta ajaessasi.

2019:
Kesäaikaan paras pefletti on raparperin lehti. Käytön jälkeen kompostiin!

2021:
Joku kaunis päivä maskeja ei ehkä enää tarvita. Säästä yksi kangasmaski riippumatoksi Barbielle, ja ehkä toinen Kenillekin.

Tiesitkö tämän nikseistä?

Suomalaiset ovat ehdottaneet Pirkka-lehden Niksi-Pirkka-palstalle vuodesta 1974 lähtien yli 100 000 niksiä. Pirkka-lehden verkkoarkistossa luettavissa on reilut 40 000 niksiä sekä useita niksikoosteita eri teemoilla.
Kaikkien 100 000 niksin lukeminen veisi keskivertolukijalta noin kymmenen vuorokautta – ilman taukoja.
Niksi-Pirkka-palstalla julkaistuissa nikseissä esiintyy lähes 2 000 eri välinettä. Useimmin esiintyviä välineitä ovat sukkahousut, muovipussi, matkapuhelin, sukka ja muovipullo. Nikseihin löytävät nopeasti tiensä myös kokonaan uudet välineet kuten selfiekeppi.
Niksit vuodesta 2007 eteenpäin on koottu Pirkka.fi:n Niksi-arkistoon. 47 000 niksin verkkoarkistosta voi hakea myös hakusanalla.

Puolet suomalaisista säilyttää tomaatteja väärin

May19

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista tomaattiviikkoa. Tomaatti on yksi suomalaisten suosikkivihanneksista, mutta valitettavasti moni säilyttää edelleen tomaatteja väärin. Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia suomalaisista säilyttää tomaatit ja kurkut virheellisesti jääkaapissa ja 35 prosenttia osaksi jääkaapissa. Vain 17 prosenttia säilyttää vihannekset oikeaoppisesti huoneenlämmössä.

Parhaiten oikean säilytyksen osaavat 55-65-vuotiaat, heistä 34 prosenttia säilyttää tomaatit ja kurkut jääkaapissa. Erityisesti nuoret säilyttävät tomaatit ja kurkut väärin, 18–24 vuotiasta jopa 77 prosenttia säilyttää niitä jääkaapissa.

Suurimmat syyt vihannesten säilyttämiseen jääkaapissa olivat tottumus sekä parempi säilyvyys. Osa vastasi myös, että tomaatit ja kurkut maistuvat paremmilta kylminä. Myös jääkaapissa oleva vihanneslokero houkuttelee säilyttämään kaikki vihannekset siellä.

– Välillä saamme palautetta tomaattien mauttomuudesta. Tomaatin maku häviää jääkaapissa, joten säilytys vaikuttaa makuun ratkaisevasti. Usko jääkaapissa säilyttämisestä elää kuitenkin vahvana, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Tomaatin oikea säilytyspaikka on huoneenlämmössä. Ihanteellinen säilytyslämpötila on +13 astetta, mutta liian lämmin on parempi kuin liian kylmä. Lämpimässä tomaatin kypsyminen nopeutuu. Jääkaapissa tomaatti menettää nopeasti makunsa. Tomaatti säilyy jääkaapissa pidempään ja pysyy kovana, mutta vetistyy sisältä. Kylmyys tekee tomaateista happamampia ja mauttomampia, sillä kylmässä aromiaineet ja hapot lisääntyvät ja sokereiden määrä vähenee.

Tomaatti tuottaa runsaasti etyleeniä, joten sitä ei kannata säilyttää etyleenille herkkien kasvisten, kuten kurkun ja yrttien, läheisyydessä. Etyleeni on kaasu, joka syntyy kasvien hengityksessä. Etyleeni nopeuttaa hedelmien kypsymistä ja voi muuttaa lähellä olevien kasvien makua sekä kellastuttaa niitä.

Tutkimuksesta selviää myös, että tomaatti kuuluu lähes jokaiseen talouteen. Vain yksi prosentti vastaajista sanoi, ettei talouteen osteta ollenkaan tomaatteja ja kurkkuja. Tomaatteja viljellään Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Tomaatteja viljellään noin 100 hehtaarin alalla noin 280:ssä yrityksessä.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.-24.2.2021.

www.kauppapuutarhaliitto.fi
www.kauniistikotimainen.fi
www.puhtaastikotimainen.fi

:SPEK: Mökin vuokranantaja ehtii vielä tarkistaa paloturvallisuuden ennen hiihtolomakautta

Feb2

Kuva: Markku Hietavuori

Omaa mökkiä tai asuntoa lyhytaikaisesti vuokraaville on julkaistu ensimmäistä kertaa turvallisuuden tarkistuslista ja ohjeistukset paloturvalliseen toimintaan. Tarkoituksena on ehkäistä tulipaloja, jotka voivat pahimmillaan viedä ihmishenkiä ja tuhota vuokrapaikan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija kehottaa jokaista lyhytaikaista majoitusta tarjoavaa käymään tarkistuslistan läpi ennen hiihtolomakautta.

Lyhytaikaisen vuokramajoituksen turvallisuuden tarkistuslista on käytännönläheinen työkalu omaa mökkiä vuokraaville, Airbnb-vuokraajille sekä muille lyhytaikaista majoitusta sivutoimisesti tarjoaville. Tarkistuslistan avulla kuka tahansa pystyy käymään läpi, mitkä asiat ovat jo hyvällä tolalla paloturvallisuudessa ja mitä puutteita on.

– Omaa mökkiä tai asuntoa vuokraava ei välttämättä huomaa ilman apua, mitä kaikkea muuta paloturvallisuus tarkoittaa kuin palovaroittimen hankintaa, SPEKin vanhempi asiantuntija Ilpo Leino toteaa.

Leinon mukaan tarkistuslista kannattaa käydä läpi paikan päällä mökissä tai vuokra-asunnossa.

– Silloin näkee omin silmin, mikä kaikki on kunnossa eikä muisti tee tepposia.

Mökkiin ensi kertaa majoittuva ei pysty pelastautumaan palosta helposti

Suomessa herättiin Levillä vuoden 2019 keväällä sattuneen mökkipalon onnettomuustutkinnan valmistuttua siihen, että lyhytaikaisten vuokramökkien ja -asuntojen paloturvallisuudelle täytyy tehdä jotain. Onnettomuustutkintakeskus suositteli tutkintaselostuksessaan, että SPEK laatii ohjeistukset lyhytaikaista majoitusta antaville. Norjan alkuvuodesta syttynyt vuokramökkipalo oli traaginen muistutus asian tärkeydestä.

– Moni majoittuja on ensimmäistä kertaa mökissä eikä hädän hetkellä pysty toimimaan yhtä nopeasti kuin tutussa ympäristössä pystyisi. Tulipalossa ensiminuutit ratkaisevat. Löytävätkö majoittujat alkusammutusvälineet heti tai osaavatko he poistua paikasta, johon ovat ehkä vasta tunteja aiemmin saapuneet? Leino kysyy.

Leino muistuttaa, että selkeästi näkyvillä olevat alkusammutusvälineet sekä tieto varateistä on syytä kertoa majoittujille paikan päällä sekä jo vuokrailmoituksessa. Hän kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jokaisesta nukkumatilasta pitäisi pystyä poistumaan turvallisesti vaihtoehtoista reittiä pitkin.

Lapset nukkuvat usein parvella, jonne myrkyllinen savu kertyy ensimmäisenä

– Lapset laitetaan usein mökeissä nukkumaan parvelle tai yläkerrokseen. Sieltä ei aina pääse poistumaan palossa turvallisesti ikkunaa tai parveketta pitkin, jos niitä ei ole tai ulkopuolella ei ole varatietikkaita. Näistä kannattaa kertoa majoittujille ja vähintäänkin hankkia tiloihin riittävästi palovaroittimia.

Tutkimusten mukaan lapset eivät välttämättä herää palovaroittimen ääneen. Leino suositteleekin käyttämään mökeissä yhteen liitettäviä palovaroittimia. Ne voivat antaa vanhemmille mahdollisuuden havahtua paloon ajoissa, koska yhden varoittimen havaitessa savua alkavat kaikki muutkin varoittimet hälyttämään.

SPEKin julkaisema tarkistuslista ja siihen liittyvä ohjeistus ovat maksuttomia. Ohjeistusta ja listaa ovat lausuntokierroksella kommentoineet useat viranomaiset ja yhteistyökumppanit.

KOTITALOUSVÄHENNYS ON TARPELLINEN JA SIITÄ ON HYÖTYÄ

Jan26

Suomen Kotityöpalveluyhdistys on erittäin huolissaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen vaikutuksista kotitalousvähennykseen tulevaisuudessa.

Kotitalousvähennyksen käyttöönoton jälkeen vuonna 2001, on kotityöpalvelualalle syntynyt uusia yrityksiä koko ajan. Valitettavasti alan yrityksiä ei luokitella erikseen vaan ne luokitellaan joko siivous- tai hoiva-alan yrityksiksi, joten tarkkaa lukua on mahdoton sanoa. Arviomme mukaan alalla on noin 5000 yritystä. Suurin osa yrityksistä on pieniä yhden – viiden hengen työllistäviä yrityksiä. Kotityöpalvelualalla on myös yrityksiä, jotka työllistävät yli 15 henkilöä. Kuten yritysten määrää, niin allalla työskentelevien henkilöiden määrää on mahdoton tarkasti sanoa. Mielestämme on väärä tutkimustulos, ettei kotitalousvähennyksellä ole merkitystä työllisyyteen. Yhdistyksen mukaan kotitalousvähennyksellä on suuri merkitys työllisyyteen ja harmaaseen talouteen.

Kotitalousvähennys on turvannut palvelujen ostomahdollisuuden vähävaraisille. Kotitalousvähennys mahdollistaa lisäpalvelujen oston, mikäli sosiaalihuollon tukipalvelut tai kotihoitopalvelut eivät riitä palvelutarpeeseen. Kotitalousvähennyksen saa ostettaessa palveluja ylenevään sukupolveen esimerkiksi vanhemmille tai isovanhemmille. Pitää myös huomioida vanhusasiakkaiden kohdalla, että he ovat palvelusuunnitelman mukaisesti oikeutettuja arvonlisäverottomaan palveluun, jolloin myös palvelujen ostohinta on edullisempi. Kotitalousvähennyksen avulla pystytään turvaamaan vanhusten asuminen kotona pidempään.

Suomen kotityöpalveluyhdistyksen mielestä kotitalousvähennys on alan toiminnan elinehto ja mahdollistaa monialaisen yritystoiminnan ja työllistämisen. Kotitalousvähennys on luonut ja luo tulevaisuudessa yrittäjyyttä sekä työtä kotityöpalvelualalle.

Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen mielestä kotitalousvähennystä tulee kehittää ja turvata alan yritystoiminta ja työllisyys. Kotitalousvähennystä tulisi kehittää ruotsin mallin mukaisesti ja nostaa kotitalouspalvelujen osuutta kotitalousvähennyksessä pienentämällä remontipalvelujen osuutta. Samoin tulisi miettiä mahdollisuutta, että kotitalousvähennys huomioidaan jo asiakkaan laskussa ja yrittäjä saa kotitalousvähennyksen osuuden valtiolta. Samoin kotitalousvähennys tulisi laajetaa koskemaan vähennysoikeutta alenevaan sukupolveen.

Tutkimustulos: Koronapandemia on lisännyt käsihuuhteiden käyttöä Pohjoismaissa

Jan19

Kuva: Mikko Vahaniitty

Kiilto teki syksyllä 2020 tutkimuksen pohjoismaalaisten hygieniatottumuksista. Tutkimuksen mukaan koronapandemia on lisännyt huomattavasti käsihuuhteiden käyttöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Käsihuuhteen valinnassa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että se todella tehoaa viruksiin.

Koronapandemia on lisännyt desinfiointiaineiden käyttöä Pohjoismaissa, kertoo Kiillon tänä syksynä tekemä verkkotutkimus. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka koronapandemia on muuttanut kuluttajien käsihygieniaa, ja mitkä tekijät kuluttajien mielestä ovat tärkeitä käsien desinfektioainetta valitessa. Tutkimus perustui 4 056 vastaukseen, ja sen kohderyhmään kuuluivat kuluttajat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Käsienpesu oli vastaajien kesken yleistä jo ennen pandemiaa, mutta käsihuuhteiden käyttö on tutkimuksen mukaan yleistynyt erityisesti sisä- ja julkisiin tiloihin tultaessa. Ennen pandemiaa vastaajista 40 % desinfioi kädet aina tai useimmiten saapuessaan julkisiin tiloihin, kuten kauppaan. Pandemian aikana saman on tehnyt 87 % vastaajista. Käsihuuhteen hyvä saatavuus sekä mahdollisuus pitää turvaväli muihin ihmisiin lisäävät turvallisuuden tunnetta julkisilla paikoilla liikkuessa suurimmalle osalle vastaajista.

Ahkerimpia käsihuuhteen käyttäjiä olivat tutkimuksen perusteella norjalaiset, joista 74 % vastasi käyttävänsä käsihuuhdetta aina julkisiin tiloihin tullessaan ja 68 % pesevänsä kädet tai käyttävänsä käsihuuhdetta aina sisätiloihin tullessaan. Myös suomalaiset ovat huolehtineet ahkerasti käsihygieniastaan pandemian aikana: 61 % suomalaisista vastaajista vastasi käyttävänsä käsihuuhdetta aina julkisiin tiloihin tullessaan ja 66 % pesevänsä kädet tai käyttävänsä käsihuuhdetta aina sisätiloihin tullessaan. 47 % kaikista tutkimukseen vastanneista kertoi ostaneensa desinfioivia puhdistusaineita myös kotiin.

Käsihuuhteen valinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat sen saatavuus, todistettu vaikutus bakteereja ja viruksia vastaan sekä ainesosien laatu. Käsihuuhteen laatu ja todennettu tehokkuus koronavirusta vastaan ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Kaikkien markkinoilla olevien käsihuuhteiden ei ole osoitettu inaktivoivan viruksia yhtä tehokkaasti, joten koronaviruksen leviämisen estämiseksi on tärkeää varmistaa, että käytettävä desinfiointiaine todella tappaa viruksen.

Kiillon valmistamat henkilöhygieniatuotteet tehdään yhteistyössä paikallisen terveydenhuollon kanssa ja myös testataan eurooppalaisten standardien mukaisesti, jotta niillä on todennettu vaikutus bakteereihin ja useantyyppisiin viruksiin. Käsihuuhteiden kohdalla tärkeimmät testit tehokkuuden varmistamiseksi ovat EN 15000 sekä EN 14476.

Kiillon verkkotutkimukseen vastanneista 83 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä käyttämiinsä Kiillon tuotteisiin. Asteikolla 1–5 vastaajat antoivatkin Kiillon tuotteille arvosanan 4.2.

Tiesitkö, että..

käsidesi, joka nykyään on vakiintunut suomenkieleen ja on yleisnimi kaikille käsihuuhteille, on alunperin Kiillon lanseeraama termi ja tuotenimi?

Suomalainen myy joululahjansa salaa

Dec29

Joulun ja uudenvuoden välipäivät ovat vertaiskauppaspurtti

Suomalaisista peräti 36 prosenttia myy saamiaan joululahjoja eteenpäin. Jo pian joulun jälkeen niin on tehnyt noin 20 prosenttia. 85 prosenttia ei kerro antajalle, jos myy lahjan eteenpäin. Yli puolet sanoo, että jos he myyvät vastikään saamansa joululahjan, se joko hävettää tai saa tuntemaan syylliseksi. Eniten menee myyntiin sisustusta ja vaatteita. Suomalaiset myyvät joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä käytettyä tavaraa erittäin aktiivisesti. Tori.fi:ssä jouluaatto on aina yksi vuoden hiljaisimmista päivistä, mutta heti joulupäivänä kaupankäynti alkaa. Se näkyy myös Postille, jonka pakettisesonki jatkuu joulukuusta loppiaiseen. Tiedot selviävät Tori.fi:n kyselytutkimuksesta. Vastaajia oli 2199.

Yli kolmannes suomalaisista myy saamiaan joululahjoja eteenpäin. Jo pian joulun jälkeen niin on tehnyt noin joka viides.

– Kaikki tietävät, että joskus joululahja ei osu kohteeseensa. Ne ovat saajalle kiperiä tilanteita. Ei halua pahoittaa lahjan antajan mieltä, mutta toisaalta ylimääräisen tavaran säilöminen on aika turhaa. 38 prosenttia suomalaisista kuitenkin säilöö ei-toivottuja joululahjoja. Pari prosenttia heittää niitä roskiin. Nuo ovat huonoimmat vaihtoehdot, Tori.fi:n vertaiskauppatuntija Laura Kuusela sanoo.

Jokaisen tavaran valmistamiseen kuluu luonnonvaroja. Jos tavaraa ei käytetä, hukkaan menevät tavaran lisäksi siihen käytetyt luonnonvarat.

– Joululahjojen soisi tietysti aina olevan onnistuneita valintoja, mutta se ei taida olla realistista. Siksi kestävän kuluttamisen näkökulmasta on tärkeintä, että tuote vain päätyy hyötykäyttöön. Valtaosa ei-toivotuista lahjoista päätyykin eri tavoin kiertoon. Yli joka toinen lahjoittaa lahjoja eteenpäin, joka kolmas vie niitä kierrätykseen, noin neljännes muokkaa tavaraa mieleisekseen ja viidennes käy kaupassa vaihtamassa toiseen tuotteeseen, Kuusela luettelee.

Tiedot selviävät Tori.fi:n lokakuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista. Vastaajia oli 2199.

85 prosenttia ei kerro, jos myy

85 prosenttia suomalaisista ei kerro lahjan antajalle, jos myy joululahjan eteenpäin. Eli yli joka kolmas myy joululahjojaan, mutta melkein kukaan ei kerro siitä lahjan antajalle.

– Lahjan myymiseen liittyy iso leima. Yli puolet suomalaisista sanoo, että jos he myyvät vastikään saamansa joululahjan, se joko hävettää tai saa tuntemaan syylliseksi. Tuntemus on ymmärrettävä, sillä lahjoittaja näkee vaivaa lahjan eteen. Mutta jos lahja ei satu oikein osumaan, myyminen on vaihtoehtona ehdottomasti parempi kuin varastoiminen, Kuusela toteaa.

Joululahjojen myyminen myös näkyy ostoliikenteenä. Suomalaiset käyvät joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä vertaiskauppaa erittäin aktiivisesti. Tori.fi:ssä jouluaatto on aina yksi vuoden hiljaisimmista päivistä, mutta heti joulupäivänä suomalaiset ryhtyvät kaupankäyntiin.

– Kun joka kolmas myy saamiaan joululahjoja, kyllähän siitä tulee vipinää. Toki välipäivien vilkkauteen vaikuttaa paljon myös se, että silloin monet ovat paljon kotona ja monilla on silloin aikaa, Kuusela kertoo ja lisää:

– Voisimme luopua ajatuksesta, että jos lahja ei aivan osu, olisi tahditonta panna tavara kiertämään. Toiselle tarpeeton lahja on toiselle aarre. Ja voisimme päättää, että käytetyt joululahjat ovat oikein kannatettavia. Siten huti mennyt yllätyslahjakin olisi ympäristön kannalta pienempi ongelma.

Eniten kaupitellaan sisustusta ja vaatteita

Yleisin syy joululahjojen myymiselle on lahjan sopimaton koko tai käyttötarkoitus. Toiseksi yleisin syy on, että lahjan saaja omistaa jo vastaavan esineen. Vain viisi prosenttia sanoo myyneensä lahjojaan rahan takia.

– Lahjoista herkimmin päätyvät myyntiin sisustustavarat ja vaatteet. Kolmanneksi useimmin kirjat ja neljänneksi keittiötarvikkeet. Ylipäätään kaikenlaisia lahjoja päätyy myyntiin. Autotarvikkeita ja urheiluvälineitä tosin hyvin vähän. Niitä annetaan varmaankin useimmiten tiedossa olevaan tarpeeseen, Kuusela sanoo.

Joulusta seuraa sikälikin kestävyysvajetta, että viidennes suomalaisista heittää pyhien jälkeen tavaraa roskiin tehdäkseen tilaa joululahjoilleen.

Pakettisesonki jatkuu loppiaiseen

Joululahjojen myymisestä ja välipäivien vertaiskauppaspurtista seuraa postipakettirumbaa. Postille joulunsesonki on luonnollisesti vilkkainta pakettien lähettämisen aikaa. Kuluttajapalveluista vastaava Olli Helenius vahvistaa, että joululahjojen myyminen näkyy sesongin jatkumisena loppiaiseen:

– Näemme Tori-pakettien lähettämisessä selkeän piikin heti joulun jälkeen, suunnilleen tapaninpäivästä loppiaiseen. Selkeästi välipäivinä laitetaan joululahjat kiertoon ja myydään muutenkin kaapeista tarpeetonta pois.

Posti on yhteistyössä Tori.fi:n kanssa kehittänyt Tori-paketti-palvelun, joka yhdistää myyjät ja ostajat ympäri Suomen.

– Jos joululahjan myyjä on vaikkapa Hangossa ja ostaja Helsingissä, paketti kulkee hiilineutraalisti Postin kuljettamana. Myyjä ostaa Tori-paketin lähetyksen suoraan Tori.fi:ssä ja jättää maksetun paketin Postin automaattiin tai palvelupisteeseen, josta kuljetamme sen ostajalle, Helenius kuvailee.

Yli puolet suomalaisista laittaa jouluruokaa roskiin joulun jälkeen – ja 49 prosenttia heistä on tehnyt saman virheen valmisteluissa

Dec22

Lejoksen toteuttaman Joulu on sun -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista päätyy heittämään jouluruokaa roskiin joulupyhien jälkeen. Hävikkiin päätyvien ruokien joukosta nousee selkeästi esiin kolmen kärki. Rahaa joulun ruokailuun kuluttavat eniten 55-64 -vuotiaat.

Yli tuhat suomalaista vastaajaa tavoittaneessa kyselytutkimuksessa selvitettiin joulunviettoon liittyviä mieltymyksiä ja merkityksiä. Kaikista vastanneista yli puolet (54 %) ilmoitti, että jouluruoista syntyy hävikkiä. Yleisin syy hävikin kertymiseen on se, että ruokaa on laitettu liikaa ja sitä on määrällisesti liian paljon tarjolla. Joka toinen (49 %) ilmoitti sortuvansa tähän virheeseen jouluruokailun valmisteluissa.

Toiseksi yleisin syy jouluruoan pois heittämiseen on nopea kyllästyminen ruokaan (30 %). Kolmanneksi yleisin syy hävikkiin oli se, että ruoka on liian täyttävää (22 %). Vajaa viidennes (18 %) oli puolestaan sitä mieltä, että ruoan pakkauskoot ovat liian isoja.

Ruoan laadussa ei sen sijaan ole valittamista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä, sillä vain 7 % vastaajista ilmoitti laittavansa ruokaa roskiin sen takia, ettei se ole laadullisesti hyvää tai maistuvaa.

”Tutkimus osoitti, että ruoka on itsessään keskeinen osa joulujuhlaa. Neljä viidestä suomalaisesta pitää ruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana, ja siksi siihen panostetaan niin laadullisesti kuin määrällisesti. Notkuva kattaus luo tunnelmaa, ja sen tulee tänä päivänä tarjota vaihtoehtoja myös erilaisia ruokavalioita noudattaville. Joulun ruuhkaisessa ruokakaupassa hävikinhallinta ei kaikilla ole ensimmäisenä mielessä, mutta tulosten mukaan siihen kannattaisi kiinnittää huomiota”, kommentoi Lejoksen markkinointijohtaja Katri Heinonen.

Ruokahävikin kärkikolmikko peilaa joulun suosikkiruokia

Roskiin menevistä jouluruoista nousi tutkimuksessa esiin selkeä kolmen kärki. Eniten hävikkiä aiheutui kinkusta (18 %), juureslaatikoista (17 %) sekä rosollista (12 %). Näiden kolmen ero listan neljännellä sijalla olevaan joululimppuun (6 %) on jo merkittävä.

”Ruokahävikin kärkilista sisältää joulun suosituimpia ruokalajeja, joten niitä todennäköisesti ostetaan määrällisesti muita enemmän. Ratkaisu löytyy maltillisemman kokoisen ostoskorin lisäksi kotikeittiöstä. Tarjolle voi laittaa sen verran ruokaa, kun on menekkiä. Lisäksi hävikkiaineksia voi hyödyntää luovasti – esimerkiksi kinkun tähteet taipuvat erinomaisesti pizzaan”, Heinonen muistuttaa.

Joulun ruoanlaiton osalta suomalaiset ovat keskitien kulkijoita. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat vain harvoin kaiken jouluruoan valmiina kaupasta, mutta tekevät harvoin myöskään kaikkea ruokaa itse. Kaksi viidestä (41 %) ilmoitti ostavansa suurimman osan kaupasta ja tekevänsä pienen osan jouluruoasta itse. Niin ikään kaksi viidestä (42 %) kertoi tekevänsä jouluruoan suurimmaksi osaksi itse ja ostavansa pienen osan kaupasta. Naiset ovat hieman miehiä innokkaampia ruoanlaittajia – lähes puolet (48 %) valmistaa suurimman osan ruoasta itse, miesten vastaavan osuuden ollessa kymmenyksen pienempi (37 %).

Jouluruokaan suomalaiset käyttävät tyypillisesti 101–150 euroa vuosittain (23 % vastaajista). Eroja löytyy kuitenkin tulo- ja ikäluokkien väliltä. Mitä enemmän tuloja on käytettävissä, sitä enemmän rahaa käytetään myös joulun ruokailuun. Korkeammissa tuloluokissa jouluruokaan kulutetaan pääosin 201–300 euroa.

Ikäryhmistä 55–64-vuotiaat kuluttavat eniten rahaa ruokaan. Enemmistö (54 %) käyttää rahaa vähintään 151 euroa, ja reilu kymmenes (11 %) kertoi käyttävänsä jopa 301–500 euroa. Vähiten rahaa käytetään 18–24-vuotiaiden joukossa, jossa enemmistö (56 %) käyttää rahaa enintään 100 euroa. Samasta ikäryhmästä jopa kuusi prosenttia kertoo käyttävänsä jouluruokaan nolla euroa.

Joulu on sun -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 12.–17.10.2020. Kohderyhmänä olivat 18–75-vuotiaat joulua viettävät suomalaiset. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuskyselyyn vastasi kokonaisuudessaan 1055 henkilöä.

Näin paistat mehevän joukukinkun

Dec16

Kinkku on suomalaisen joulupöydän kunkku. Tänäkin jouluna kolmeen neljästä taloudesta hankitaan kinkku. Useimmissa talouksissa kinkku paistetaan perinteisesti aatonaattona tai jouluaattoa edeltävänä yönä. Joulukinkun paisto ei ole vaikeaa. Se saattaa kuitenkin tuntua siltä, sillä kinkku paistetaan yleensä vain kerran vuodessa.

Tärkeää on, että pakastekinkku on täysin sula ennen paistamista. Anna kinkun sulaa pakkauksessaan kylmiössä, jääkaapissa tai muussa kylmässä paikassa. Huoneenlämmössä kinkku sulaa liian nopeasti ja jää helposti sisältä jäiseksi. Noin kuuden kilon kinkku sulaa jääkaapissa tai kylmiössä kahdessa, kolmessa vuorokaudessa.

Varmista, että kinkku on täysin sula ennen paistoa. Jos olet hankkinut tuoreen kinkun, aloita paistovalmistelut tästä.

Ota kinkku huoneenlämpöön ja tarkista sisälämpötila. Kinkku on valmis uuniin, kun sisälämpötila on + 10 – + 12 astetta. Poista liha pakkauksesta ja huuhtele kinkku nopeasti kylmällä vedellä. Jätä verkko paikalleen, sillä verkko pitää kinkun ryhdikkäänä paiston aikana. Kinkun voi paistaa paistopussissa tai laittaa sellaisenaan uuniritilälle. Paistopussissa kinkun pinnasta tulee pehmeä ja lihasneste jää pussiin. Nesteen voi käyttää kastikkeeseen tai hyödyntää muussa ruuanlaitossa. Ilman pussia pinnasta tulee rapean napakka. Työnnä lihalämpömittari kinkun paksuimpaan kohtaan. Jos käytät paistopussia, työnnä mittari pussin läpi.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Nosta kinkku uuniritilälle nahkapuoli ylöspäin ja laita ritilän alle uunipannu, jossa on pari desiä vettä. Vesi tuo uuniin kosteutta ja pannu kerää lihasnesteen ja rasvan ilman käryä. Työnnä kinkku uuniin niin, että mittarin näkee uunin luukusta. Paista kinkkua 200 asteessa noin puoli tuntia alenna lämpö 125 asteeseen. Paista kinkkua, kunnes sisälämpötila on 75 astetta. Kun sisälämpö on 82 astetta, kinkusta tulee murea. Paistoaika on noin tunti kiloa kohden. Anna kypsän kinkun vetäytyä folioon tai voipaperiin käärittynä puoli tuntia. Kinkku kypsyy vielä vetäytymisen aikana.

Viimeistele kinkku kuorruttamalla. Perinteinen kuorrutus syntyy sinapista, korppujauhoista ja kokonaisista neilikoista. Poista verkko ja nahka sekä suurin osa silavasta ennen kuorrutteen levittämistä. Paista kuorrutettua kinkkua 250 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia tai kunnes pinta saa kauniin värin.

Lähde: Joulukinkun ostoaikomukset 2020, Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus tehtiin 13.-18.11.2020 ja siihen vastasi 1 134 suomalaista, pl Ahvenanmaa. Aineisto painotettiin edustamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia. Virhemarginaali on +/- 3.

Akkujen vääränlainen säilyttäminen voi tulla kalliiksi

Nov12

Litiumioniakkuja on nykyisin monissa koneissa ja laitteissa, esim. sähkötyökaluissa, puutarhakoneissa, sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa. Jos et käytä akkukäyttöistä laitetta tai kulkuvälinettä talven aikana, varastoi se turvallisesti. Vääränlainen varastointi voi pilata akun eikä se ole enää käyttökelpoinen talven jälkeen. Pahimmassa tapauksessa vioittunut akku saattaa aiheuttaa tulipalon ladatessa.

Ennen varastointia tarkista akun kunto ja lataa se ohjeiden mukaisesti

Ennen akkujen varastointia tarkista niiden kunto silmämääräisesti ja lataa akku. Litiumioniakkua ei pidä koskaan päästää ihan tyhjäksi. Akku kannattaa ladata vähintään kerran myös varastoinnin aikana.

– Kun lataat litiumioniakkua, noudata akun ja laturin käyttöohjetta. Käytä vain laitteeseen tarkoitettua, ehjää ja laadukasta laturia. Valvo aina lataamista! Akkua ei pidä jättää latautumaan yksin etenkään asuintiloihin tai paikkaan, jossa on palavaa materiaalia ympärillä. Irrota laite laturista, kun lataus on valmis, sanoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö.

Akkuja ei saa ladata kylmissä olosuhteissa. Vaikka akku lämpenee ladattaessa, lataaminen kylmässä vaurioittaa akkua ja lyhentää sen käyttöikää.

Älä käytä laturia, joka näyttää vaurioituneelta, toimii epävarmasti tai jonka johto tai liittimet ovat vaurioituneet.

– Viallinen laturi tai akku saattaa aiheuttaa ladatessa tulipalon. Litiumioniakut palavat sytyttyään räjähdysmäisesti ja niitä voi olla hankala sammuttaa. Palava akku voi sytyttää laitteen lisäksi myös koko huoneiston tai talon tuleen, Lepistö varoittaa.

Millainen on hyvä säilytystila litiumioniakuille?

Akut kannattaa varastoida kuivassa, hyvin tuulettuvassa tilassa. Akkuja ei pidä varastoida liian kuumassa tai liian kylmässä. Sopivista säilytyslämpötiloista pitäisi löytyä tietoa laitteen tai akun käyttöohjeista.

Jos akkua on säilytetty kylmässä ja kosteassa, akku voi mennä pilalle eikä sitä voi käyttää. Vioittuneena se voi aiheuttaa palovaaran ladatessa.

Litiumioniakulla varustettua laitetta tai itse akkua tulee säilyttää normaalissa huoneenlämmössä. Huonoja säilytyspaikkoja ovat pannu/lämmönvaihtohuone tai kylmä ulkovarasto.
Säilytä laitetta tai akkua paloturvallisella alustalla paikassa, jossa akun lähettyvillä ei ole palokuormaa. Palokuormaa ovat esimerkiksi vaatteet ja muut tekstiilit. Tilassa, jossa akkua säilytetään, on hyvä olla palovaroitin.

Jos litiumioniakku vaurioituu esimerkiksi pudotessa, siinä on merkkejä kolhusta tai se kuumenee ladatessa tai turpoaa, se on laitettava paikkaan, jossa akun mahdollinen syttyminen ei pääse aiheuttamaan tulipaloa.

Tukesin verkkosivuilla on kuluttajille tarkoitettua ohjeistusta litiumioniakkujen turvalliseen hankintaan, käyttöön ja hävittämiseen.

Lisätietoja akkujen kierrätyksestä löytyy täältä.

Tukes testautti kaasuliesiä – vain yksi kuudesta täytti vaatimukset

Oct23

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) testautti uunillisia kaasuliesiä. Testien perusteella vain yksi kuudesta täytti vaatimukset ulkopintojen lämpötilan osalta.

Tukes hankki kuusi uunillista kaasuliettä testattavaksi verkkokaupoista. Liedet testautettiin SGS Fimkolla soveltaen standardissa SFS-EN 30-1-1 esitettyjä testausmenetelmiä ja raja-arvoja.

Testauksissa selvitettiin liesien turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä käytön aikana. Näitä ovat esimerkiksi putkiston tiiveys, ulkopintojen lämpötilat, nimellinen syöttöteho, liekinvalvontalaitteiden toiminta, palamisen puhtaus sekä sytytyksen, poikkisytytyksen ja liekinpysyvyyden toiminta. Lisäksi käytiin läpi tuotteiden varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet. Testeissä tarkastettiin myös tuotteiden vaatimustenmukaisuutta osoittava dokumentaatio.

Testeissä liesien ulkopintojen lämpötilat nousivat liian korkeiksi

– Ulkopintojen lämpötilojen testauksessa poikettiin standardin SFS-EN 30-1-1 kuvaamasta testausmenettelystä. Tukesin testauksessa uunia käytettiin täydellä teholla, kun standardissa kuvatussa testissä uunin lämpötila asetetaan 200 °C asteeseen. Tämä poikkeus tehtiin, koska Tukesin näkemyksen mukaan standardin testimenetelmä ei vastaa tuotteen todellisia käyttöolosuhteita eikä siten varmista, että tuote ei käytön aikana voisi aiheuttaa vaaraa kuluttajille, kertoo ylitarkastaja Jyri Pekkanen.

– Kaasuliesiä koskevan standardin mukaan tuotteen ulkopintojen lämpötilat eivät saa käytön aikana nousta yli 60–65 °C astetta ympäristön lämpötilaa korkeammaksi. Tarkka lämpötilan nousun raja-arvo vaihtelee lieden eri pintojen osalta, Pekkanen jatkaa.

Tukesin havainnot ja näkemys standardin mukaisesta testimenetelmästä on viety standardia ylläpitävän teknisen komitean tietoon ja standardia ollaan tällä hetkellä uusimassa.

Valmistajiin ja maahantuojiin on oltu yhteydessä

Tukes on toimittanut testitulokset tiedoksi ja keskustellut kaasuliesien valmistajien ja maahantuojien kanssa, jotta he voivat jatkossa kiinnittää tarkemmin huomiota testeissä esiin nousseisiin havaintoihin. Testeissä havaitut lämpötilarajojen ylitykset eivät olleet niin suuria, että niistä olisi syntynyt tarvetta välittömille toimille.

Puutteita löytyi myös nimellistehon saavuttamisessa ja käyttöohjeissa. Yhdestä tuotteesta puuttuivat suomenkieliset käyttöohjeet. Yrityksille annettiin kehotukset korjata nämä puutteet.

Kahden lieden osalta Tukes vaati yritystä toteuttamaan uuden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn, koska heidän toimittamansa dokumentit oli myönnetty eri tuotemerkin ja valmistajan tuotteelle. Kyseessä oli ns. Private Label -tuote. Kyseinen yritys myi tuotetta omalla nimellään ja tuotemerkillään, vaikka tuotteen tosiasiallinen valmistaja oli toinen yritys. Yritys korjasi asian määräajassa.

Tukes ei ennakkotarkasta kaasulaitteita, vaan yrityksellä on vastuu tuotteen turvallisuudesta

Pekkanen muistuttaa, että tuotteiden turvallisuus on yritysten vastuulla. Viranomaiset valvovat tuotteiden vaatimustenmukaisuutta pistokokein.

Jokainen jakeluketjun toimija on vastuussa kaasulaitteiden turvallisuudesta roolinsa mukaisesti. Yritysten on syytä ymmärtää, että markkinoilla voi olla tarjolla myös vaatimusten vastaisia tuotteita ja huolehtia ettei tällaisia tilata ja myydä kuluttajille. Kaasulaitteita myyvällä yrityksellä on oltava osaamista lainsäädännön soveltamisesta.

Valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita koskevista velvollisuuksista säädetään tarkemmin kaasulaiteasetuksessa. Ennen tuotteen hankintaa yrityksen kannattaa tarkistaa vaarallisten tuotteiden rekistereistä, löytyykö kyseinen tuote sieltä.

Kaasulaitteiden vaatimuksista on tietoa Tukesin verkkosivuilla.

KOTITALOUSUUTISET

Kotitalousuutiset ja kodinhoidon vinkit